Kiekonheitto
Kiekonheitto on yleisurheilulaji, jossa heitetään kiekkoa ringistä.
| Kiekonheitto | |
|---|---|
.jpg) Robert Harting on vuoden 2012 olympiavoittaja. |
|
Miesten ennätykset |
|
| Maailmanennätys |
 Mykolas Alekna74,35 m (2024) |
| Olympiaennätys |
 Roje Stona70,00 m (2024) |
Naisten ennätykset |
|
| Maailmanennätys |
 Gabriele Reinsch76,80 m (1988) |
| Olympiaennätys |
Martina Hellmann 72,30 m (1988) |
Historia
muokkaaKiekonheitto on erittäin vanha urheilulaji. 500-luvulla eaa. kuvanveistäjä Myron valmisti patsaan kiekonheittäjästä (Diskobolos), joka on nykyaikana maailmankuulu. Myös eräät antiikin kreikkalaiset jumaltarut kuvasivat kiekonheittoa. Kreikkalaisen tarun mukaan Apollon-jumala kilpaili rakastajansa, Spartan prinssi Hyakinthoksen kanssa kiekonheitossa. Tehdäkseen vaikutuksen Hyakinthokseen Apollon heitti kiekon kaikella voimallaan. Hyakinthos halusi puolestaan tehdä vaikutuksen Apolloniin ja yritti ottaa kiekon kiinni. Kiekko osui kuitenkin häneen ja Hyakinthos sai surmansa. Toisen tarun mukaan kateellinen länsituulen jumala Zephyrus puhalsi kiekon Hyakinthosta päin surmatakseen hänet.[1] Apollon teki Hyakinthoksen verestä hyasintti-kukan.
Heittoväline
muokkaa_IAAF_certified.jpg)
Kiekko voi olla umpinainen tai ontto. Sen materiaali on puuta tai muuta sopivaa materaalia. Pinnan tulee olla sileä. Kiekkoa ympäröi metallikehä, jossa on pyöreä reuna. Myös kiekon keskustassa voi olla metallilevyt. Kiekko paksunee tasaisesti reunoista keskustaa kohti. Miesten kiekko painaa 2000 grammaa ja on halkaisijaltaan 219–221 millimetriä. Naisten kiekko painaa 1000 grammaa ja on halkaisijaltaan 180–182 millimetriä.[2]
Säännöt
muokkaaHeitto suoritetaan betoniringistä, joka on halkaisijaltaan 2,5 metriä. Kiekon on laskeuduttava kentälle piirretyn sektorin (40°-60°) sisäpuolelle. Heittoringistä ei saa poistua ennen kuin kiekko on laskeutunut maahan. Heiton pituus saadaan kun mitataan matka ringin etureunasta paikkaan johon kiekko on laskeutunut. Kilpailijoiden suoritettua tietyn määrän heittoja (yleensä 6), pisimmän laillisen heiton suorittanut urheilija julistetaan voittajaksi.
Heittosuoritus
muokkaa
Heittäjä seisoo aluksi ringin takareunalla selkä heittosuuntaan päin. Hän pitää kiekosta kiinni sormenpäillään, peukalo kiekon kylkeä vasten. Kiekko pysyy pyörähtävän heittäjän kädessä keskipakoisvoiman ansiosta.[3]
Heittäjä vetää heittokätensä selkänsä taakse, koukistaa polvensa ja pyörähtää päkiöidensä varassa kehollaan 1 3/4 kierrosta, kääntyen heittosuuntaan päin. Tämän jälkeen hänen heittokätensä on tehnyt kaksi täyttä kierrosta. Näin kiekko saa mahdollisimman suuren lähtönopeuden. Useammalla pyörähdyksellä ei ole onnistuttu saamaan kiekolle lisää lähtönopeutta. Lopuksi heittäjä oikaisee jalkansa ja suoristaa lantionsa päästäessään kiekosta irti.[3]
Kiekon kiertoliike tekee sen lennosta vakaan. Vastatuuli antaa kiekolle nostovoimaa ja heitolle lisää pituutta. Ihanteellinen vastatuuli on 15–25 km/h. Kaikenlaisissa tuuliolosuhteissa tehdyt tulokset hyväksytään.[3]
Heiton pituuteen vaikuttaa heittäjän voimakkuus, nopeus ja ketteryys, mutta myös kiekon lentorata ja se miten aerodynaamisesti kiekko lentää. Huippuheittäjät ovat hyvin pitkiä, ja heidän sylivälinsä on suuri. Tämän ansiosta vipuvarsi, jonka avulla kiekko lähtee, on hyvin suuri, ja kiekolle on mahdollista saada paljon suurempi lähtönopeus. Kiekonheiton tekniikkaa on kuitenkin erittäin vaikea hallita hyvin, ja pitkien heittojen suorittamiseen vaaditaan paljon kokemusta, siksi useimmat huippuheittäjät ovatkin yli 30-vuotiaita.
Kiekonheitto arvokilpailuissa
muokkaa- Pääartikkeli: Kiekonheitto olympialaisissa
Kiekonheitto on kuulunut olympialaisten lajivalikoimaan ensimmäisistä nykyaikaisista olympialaisista lähtien. Naisten kiekonheitto tuli olympialaisten ohjelmaan vuonna 1928. Menestyneimpiä kiekonheittomaita ovat Yhdysvallat ja Saksa.[4][5][6][7]
Maailmanennätykset
muokkaaMiesten ennätys:
- Mykolas Alekna 74,35 m, Ramona, Oklahoma, Yhdysvallat 14.4.2024
Naisten ennätys:
- Gabriele Reinsch 76,80 m, Neubrandenburg, DDR 9.7.1988[8]
Lähteet
muokkaa
- ↑ http://www.brossco.fi/janne/janne35v/apollo.html
- ↑ Yleisurheilun kansainväliset säännöt 2022, s. 213–214. Suomen Urheiluliitto. Teoksen verkkoversio (viitattu 5.12.2022).
- ↑ a b c Carr, Gerry: Fundamentals of Track and Field, s. 217–219. Human Kinetics, 1999. Virhe: Virheellinen ISBN-tunniste
- ↑ Athletics Men's Discus Throw Medalists sports-reference.com. Arkistoitu 6.12.2008. Viitattu 17.9.2015. (englanniksi)
- ↑ Athletics Women's Discus Throw Medalists sports-reference.com. Arkistoitu 6.1.2009. Viitattu 17.9.2015. (englanniksi)
- ↑ Men Discus Throw olympics.sporting99.com. Viitattu 17.9.2015. (englanniksi)
- ↑ Women Discus Throw olympics.sporting99.com. Viitattu 17.9.2015. (englanniksi)
- ↑ Kiekonheiton ennätyksiä – IAAF (englanniksi), viitattu 18.6.2008
|
1896: Robert Garrett | 1900: Rudolf Bauer | 1904: Martin Sheridan | 1908: Martin Sheridan (tavallinen) – Martin Sheridan (antiikkinen) | 1912: Armas Taipale (tavallinen) – Armas Taipale (molemmat kädet) | 1920: Elmer Niklander | 1924: Clarence Houser | 1928: Clarence Houser | 1932: John Anderson | 1936: Kenneth Carpenter | 1948: Adolfo Consolini | 1952: Sim Iness | 1956: Al Oerter | 1960: Al Oerter | 1964: Al Oerter | 1968: Al Oerter | 1972: Ludvík Daněk | 1976: Mac Wilkins | 1980: Viktor Raštšupkin | 1984: Rolf Danneberg | 1988: Jürgen Schult | 1992: Romas Ubartas | 1996: Lars Riedel | 2000: Virgilijus Alekna | 2004: Virgilijus Alekna | 2008: Gerd Kanter | 2012: Robert Harting | 2016: Christoph Harting | 2020: Daniel Ståhl | 2024: Rojé Stona |
|
1928: Halina Konopacka | 1932: Lillian Copeland | 1936: Gisela Mauermayer | 1948: Micheline Ostermeyer | 1952: Nina Romaškova | 1956: Olga Fikotová | 1960: Nina Ponomarjova | 1964: Tamara Press | 1968: Lia Manoliu | 1972: Faina Melnik | 1976: Evelin Schlaak | 1980: Evelin Jahl | 1984: Ria Stalman | 1988: Martina Hellmann | 1992: Maritza Martén | 1996: Ilke Wyludda | 2000: Ellina Zvereva | 2004: Natalja Sadova | 2008: Stephanie Brown-Trafton | 2012: Sandra Perković | 2016: Sandra Perković | 2020: Valarie Allman | 2024: Valarie Allman |
|
1983: Imrich Bugár | 1987: Jürgen Schult | 1991: Lars Riedel | 1993: Lars Riedel | 1995: Lars Riedel | 1997: Lars Riedel | 1999: Anthony Washington | 2001: Lars Riedel | 2003: Virgilijus Alekna | 2005: Virgilijus Alekna | 2007: Gerd Kanter | 2009: Robert Harting | 2011: Robert Harting | 2013: Robert Harting | 2015: Piotr Małachowski | 2017: Andrius Gudžius | 2019: Daniel Ståhl | 2022: Kristjan Čeh | 2023: Daniel Ståhl |
|
1983: Martina Opitz | 1987: Martina Hellmann | 1991: Tsvetanka Hristova | 1993: Olga Burova | 1995: Ellina Zvereva | 1997: Beatrice Faumuina | 1999: Franka Dietzsch | 2001: Ellina Zvereva | 2003: Iryna Jattšanka | 2005: Franka Dietzsch | 2007: Franka Dietzsch | 2009: Dani Samuels | 2011: Li Yanfeng | 2013: Sandra Perković | 2015: Denia Caballero | 2017: Sandra Perković | 2019: Yaimé Pérez | 2022: Feng Bin | 2023: Laulauga Tausaga |
- Lähteet
- IAAF Statistics Handbook Helsinki 2005. IAAF, 2005.
- World Record Progression of Discus Throw worldathletics.org. Viitattu 27.7.2024.
- Lähteet
- IAAF Statistics Handbook Helsinki 2005. IAAF, 2005.
| Tulos | Nimi | Paikkakunta | Päivämäärä | Huomautuksia |
|---|---|---|---|---|
| 44,00 | Verner Järvinen | 1901 | ||
| 44,30 | Verner Järvinen | 1906 | ||
| 39,68 | Verner Järvinen | Helsinki | 1907 | Ei ole tiedossa, miksi tämä on ennätyslistassa, vaikka edellinen tulos on parempi |
| 44,84 | Verner Järvinen | Helsinki | 1909 | |
| 44,88 | Elmer Niklander | Helsinki | 1910 | Tähänastiset tulokset 250 cm neliöstä tai 270 cm renkaasta, tämän jälkeiset 250 cm renkaasta |
| 45,55 | Armas Taipale | Viipuri | 1912 | |
| (47,85 | Armas Taipale | Magdeburg, Saksa | 20.7.1913 | Maailmanennätystä parempi, mutta ei hyväksytty ME:ksi eikä SE:ksi |
| 46,67 | Armas Taipale | Helsinki | 1915 | |
| 47,41 | Armas Taipale | Kuopio | 1916 | |
| 47,45 | Antero Kivi | Helsinki | 1928 | |
| 48,46 | Antero Kivi | Orivesi | 25.7.1931 | Ensimmäinen Taipaleen Magdeburgissa tekemää tulosta parempi tulos |
| 48,94 | Kalevi Kotkas | Helsinki | 1933 | |
| 49,64 | Kalevi Kotkas | Oslo, Norja | 1933 | |
| 49,68 | Kalevi Kotkas | Helsinki | 1934 | |
| 49,82 | Kalevi Kotkas | Pariisi, Ranska | 1936 | |
| 50,27 | Kalevi Kotkas | Kuopio | 1937 | |
| 50,85 | Kalevi Kotkas | Joensuu | 1937 | |
| 51,27 | Kalevi Kotkas | Helsinki | 18.8.1937 | |
| 51,58 | Carol Lindroos | Subotica, Jugoslavia | 6.10.1954 | |
| 52,87 | Carol Lindroos | Hampuri, Länsi-Saksa | 1956 | |
| 52,89 | Carol Lindroos | Helsinki | 1957 | |
| 53,04 | Carol Lindroos | Vaasa | 1957 | |
| 55,31 | Carol Lindroos | Helsinki | 1958 | |
| 56,03 | Pentti Repo | Helsinki | 30.6.1960 | |
| 56,03 | Pentti Repo | Turku | 1963 | |
| 57,61 | Pentti Repo | Tukholma, Ruotsi | 1963 | |
| 57,67 | Pentti Repo | Seinäjoki | 1963 | |
| 58,58 | Pentti Repo | Saarijärvi | 1964 | |
| 59,44 | Pentti Repo | Seinäjoki | 30.8.1964 | |
| 59,80 | Pentti Kahma | Muhos | 1969 | |
| 61,18 | Pentti Kahma | Helsinki | 1969 | |
| 61,52 | Pentti Kahma | Alavieska | 1970 | |
| 62,28 | Pentti Kahma | Virrat | 1970 | |
| 62,74 | Risto Myyrä | Lahti | 1971 | |
| 63,50 | Pentti Kahma | Ylivieska | 1971 | |
| 65,64 | Pentti Kahma | Nivala | 10.6.1973 | |
| 65,98 | Pentti Kahma | Kajaani | 1.7.1973 | |
| 65,98 | Pentti Kahma | Kalajoki | 26.7.1973 | |
| 66,30 | Pentti Kahma | Ylivieska | 29.7.1973 | |
| 66,52 | Pentti Kahma | Ylivieska | 14.7.1974 | |
| 66,82 | Pentti Kahma | Modesto, Yhdysvallat | 24.5.1975 | |
| 67,22 | Markku Tuokko | San José, Yhdysvallat | 29.4.1979 | |
| 68,12 | Markku Tuokko | Fresno, Yhdysvallat | 5.5.1979 | |
| 69,62 | Timo Tompuri | Helsingborg, Ruotsi | 8.7.2001 | |
| 69,97 | Frantz Kruger | Helsingborg, Ruotsi | 15.9.2007 |
- Lähteet
- Hannus, Matti: Yleisurheilu: Tuhat tähteä. WSOY, 1983. ISBN 951-0-11900-8
- Mitä-Missä-Milloin -kirjat 1984-2009. Otava.
- Jalava, Juhani: Suomen kaikkien aikojen yleisurheilutilastot. Juoksija-lehti, 1983.
- Lähteet
- Hannus, Matti: Yleisurheilu: Tuhat tähteä. WSOY, 1983. ISBN 951-0-11900-8
- Mitä-Missä-Milloin -kirjat 1984-2009. Otava.
- Jalava, Juhani: Suomen kaikkien aikojen yleisurheilutilastot. Juoksija-lehti, 1983.