Wikipedia:Kahvihuone (kysy vapaasti)/Arkisto 24

Tämä sivu on arkisto. Älä muokkaa tätä sivua. Luettelo kaikista arkistoista löytyy hakemistosta.

Jos Leningrad olisi vallattu...

muokkaa

JOS Mannerheim olisi aikanaan antanut käskyn hyökätä Leningradiin, niin olisiko Suomi saanut vallattua kaupungin? Ja kuinka suuret tappiot arviolta siinä olisi tullut vaikka Saksa olisi hyökännyt samanaikaisesti etelästä? Entä montako venäläissotilasta oli arviolta vastassa Kannaksen ja kaupungin välissä puolustusasemissa?--Kruununoksa (keskustelu) 6. joulukuuta 2012 kello 18.19 (EET)[vastaa]

Ilmeisesti kysymys liittyy nyt jatkosotaan ja operaatio Barbarossaan eikä vuoteen 1919? Kummassakin tapauksessa lienee kenenkään mahdotonta vastata ainakaan ensimmäiseen kysymykseen. --Risukarhi (keskustelu) 6. joulukuuta 2012 kello 18.44 (EET)[vastaa]
Mahdoton arvioida, koska tulos riippuu siitä, miten paljon jokainen osapuoli olisi käyttänyt. Kannattaa ennemminkin pohdiskella Pietarin piiritystä Venäjän sisällissodan aikana 1919, jolloin Suomen aseellinen sekaantuminen olisi saattanut johtaa valkoisten voittoon eikä Neuvostoliittoa olisi edes syntynyt... Tämä on tietenkin myös jossittelua, mutta tuolloin Suomi oli lähempänä maailmahistorian muuttamista kuin koskaan...--Nedergard (keskustelu) 6. joulukuuta 2012 kello 19.15 (EET)[vastaa]

Voisiko joku auttaa?

muokkaa

Lahden suurhyppyrimäen kohdalla on DI Pertti Piirto, nimen kuuluisi olla Pertti Piirta. Voisiko joku ystävällinen joka osaa muokata muuttaa tämän nimen oikeaksi, siis oikea sukunimi olisi Piirta. Itse en osaa muokata niin en yritä.  –Kommentin jätti KARKURIMONNI (keskustelu – muokkaukset)

Kävin korjaamassa, lähde k.o tiedolle olisi kuitenkin hyvä olla ---yooshimen_fin- (keskustelu) 8. joulukuuta 2012 kello 11.25 (EET)[vastaa]

Viittausongelmia

muokkaa

Sivulla Scuderia Ferrari olevassa tulosluettelossa on viittausvirheitä. Vuosien 1950 - 1957 kuljettajien kilpailutuloksen perässä on virheellinen viite, jonka pitäisi huomauttaa tulosluettelon alla oleviin ilmoituksiin että valmistajien mestaruus on jaettu vasta vuoden 1958 jälkeen ja että jaettu auto. Tämä ei kuitenkaan toimi. Miten tämä korjataan?--Kruununoksa (keskustelu) 8. joulukuuta 2012 kello 13.54 (EET)[vastaa]

Ei ne yleensä toimi kun kopioi suoraan en-wikistä. Meillä ei ole tuollaista mallinetta. Muistathan että jos kopioit tekstiä toisesta wikipediasta, niin kirjoitat siitä myös yhteenvetoon. --Stryn (keskustelu) 8. joulukuuta 2012 kello 14.05 (EET)[vastaa]

Wikimedia-tietokantojen varmuuskopiot

muokkaa

Olen usein miettinyt, että onko Wikimedian Alankomaissa sijaitseville palvelimille jotain varmuuskopioita. Jos vaikka syttyisi sota ja palvelimia pommitettaisiin, tuhoutuisiko kaikkien Alankomaissa palvelimiaan pitävien Wikimedia-projektien tietotaito savuna ilmaan? –ElmA (KeskusteluMuokkaukset) 8. joulukuuta 2012 kello 14.46 (EET)[vastaa]

Täältä voit ottaa backupin vaikka itsellesi: http://dumps.wikimedia.org/ - Peilipalvelimet on listattu täällä.
Alankomaissa on on metan mukaan vain välimuistipalvelimia, kaikki data on Floridassa. --Harriv (keskustelu) 10. joulukuuta 2012 kello 10.15 (EET)[vastaa]
Kiitos tiedosta. ­–ElmA (KeskusteluMuokkaukset) 10. joulukuuta 2012 kello 15.22 (EET)[vastaa]

Kroatialaiset eurokolikot

muokkaa

Nyt kun Kroatia liittyy ensi vuonna EU:hun niin milloin maalla on suunnitelmissa ottaa omat eurokolikot käyttöön?--62.72.230.103 9. joulukuuta 2012 kello 08.24 (EET)[vastaa]

EU -jäsenyys ei tarkoita välitöntä jäsenyyttä EMUssa. Tämän uutisen mukaan mitään konkreettista aikataulua ei ole, kestää vähintään neljä vuotta saada talous kuntoon. --Harriv (keskustelu) 10. joulukuuta 2012 kello 10.22 (EET)[vastaa]

Kansainvälinen

muokkaa

Missä suomalaisissa elokuvissa on laulettu tuo Kansainvälinen Täällä pohjantähden alla elokuvan lisäksi? Muistaakseni siinä yhdessä mustavalkoisessa laulettiin kaikki säkeistöt.--62.72.230.103 10. joulukuuta 2012 kello 16.25 (EET)[vastaa]

Onkohan mielessäsi ollut Matti Kassilan Punainen viiva vuodelta 1959? Se sisältää (ainakin minun mielestäni) sangen komean kohtauksen, jossa syrjäkylän kansa laulaa Internationaalia Jussi Jurkan esittämän agitaattori Puntarpään johdolla. En tiedä löytyykö mistään luetteloa kaikista suomalaiselokuvista, joissa kyseinen kappale olisi laulettu. Varmaan useissa elokuvissa, jotka ovat jotenkin sivunneet Suomen työväenliikkeen historiaa. --Risukarhi (keskustelu) 10. joulukuuta 2012 kello 16.46 (EET)[vastaa]
IMDb:ssä on listattu neljä elokuvaa: Täällä Pohjantähden alla, Back to the USSR – takaisin Ryssiin, Kenen joukoissa seisot ja Anssi Mänttärin dokumentti Salama. Jafeluv (keskustelu) 10. joulukuuta 2012 kello 16.59 (EET)[vastaa]
Lisäksi IMDb:stä löytyy ainakin Nukkekauppias ja kaunis Lilith edit: ja 1918 – mies ja hänen omatuntonsa. Ei tosin taida välttämättä olla näissä kummassakaan laulettuna. . --Otrfan (keskustelu) 10. joulukuuta 2012 kello 17.05 (EET)[vastaa]
Instrumentaalisesti soitettuna kappale voi tietysti olla monessakin elokuvassa. Itse muistan, että ainakin Mikko Niskasen Lapualaismorsiamessa se kuullaan vappumarssin taustalla. --Risukarhi (keskustelu) 10. joulukuuta 2012 kello 17.11 (EET)[vastaa]

YK ja maailmanrauha

muokkaa

Miten Yhdistyneet kansakunnat pyrkii estämään Hitlerin kaltaisten diktaattorien nousun valtaan ja uuden maailmansodan syttymisen? Entä kuinka seurattuja olivat aikanaan Mao Zedong, Fidel Castro, Saddam Hussein ja Muammar Gaddafi? Ja minkä maan nykyinen valtionpäämies on seurannan alla?--Kruununoksa (keskustelu) 11. joulukuuta 2012 kello 17.53 (EET)[vastaa]

Käytännössä rauhanpolitiikka ja suurvaltapolitiikka ovat kietoutuneet yhteen (Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvosto). Rauha - ajatusten ja liikkeiden historia -kirjassa on luku YK:sta, jossa mainitaan että toisen maailmansodan jälkeen ilmapiiri oli suotuisa YK:n kehittämiseksi maailmanhallituksen suuntaan. Tämän jälkeen kommunismin nousu Kiinassa ja Korean sota käänsivät mielipiteen kylmän sodan politiikan puolelle. --Thi (keskustelu) 11. joulukuuta 2012 kello 18.06 (EET)[vastaa]
Pohjois-Korea nyt ainakin on kiikarissa. Tutkimalla mitä kys valtion aggressiopuuskille on YK:n ja muun kansainvälisen diplomaattitoiminnan kannalta tehty saa aika hyvän kuvan. --Pitke (keskustelu) 11. joulukuuta 2012 kello 19.20 (EET)[vastaa]

Aspiration pneumonia

muokkaa

Mikä on suomennos sairaudelle Aspiration pneumonia?--62.72.230.103 14. joulukuuta 2012 kello 13.20 (EET)[vastaa]

Aspiraatiopneumonia [1], aspiraatiokeuhkokuume [2]. --Jmk (keskustelu) 14. joulukuuta 2012 kello 13.47 (EET)[vastaa]

Kumoamisen kumoaminen

muokkaa

Jos toinen käyttäjä on virheellisesti kumonnut muokkauksen toisesta artikkelista, niin miten voidaan kumota artikkelin kumoaminen eli palauttaa artikkeli ennalleen kuin se oli ennen kumoamista?--Kruununoksa (keskustelu) 16. joulukuuta 2012 kello 19.14 (EET)[vastaa]

Kumoamalla kumoaminen. Mistähän kumoamisesta on kyse? --Stryn (keskustelu) 16. joulukuuta 2012 kello 19.23 (EET)[vastaa]
Kumoaminen tallentuu erillisenä muokkauksena, joka voidaan sekin kumota. Muista perustella kumoamisen kumoaminen yhteenvedossa hyvin ellei kyseessä ole erittäin ilmeinen tapaus. --Pitke (keskustelu) 16. joulukuuta 2012 kello 20.23 (EET)[vastaa]

Mikä neuvoksi, kun jotkut muokkaajat eivät ymmärrä yksinkertaisempiakaan asioita tai eivät ole ymmärtävinään..

muokkaa

Miten tälläisille muokkaajille voisi selittää esim. sen, että kun elohopea joutuu nuotioon jonka lämpötila on 800-1200 astetta niin se auttamattomasti höyrystyy ja haihtuu taivaan tuuliin. Jotkut eivät kertakaikkiaan tätä käsitä ja pitävät siitä syystä sitä uutena tutkimuksena joka ei kuulu Wikipediaan.  –Kommentin jätti 87.93.71.147 (keskustelu)

Laita lähteen kera, niin voi mennä jopa läpi täällä. −Anonymous87 (keskustelu) 17. joulukuuta 2012 kello 22.30 (EET)[vastaa]
Asiaan vastaamista voisi myös helpottaa, jos kertoisit mistä artikkelista ja muokkauksesta on tarkkaan ottaen kyse. --MiPe(wikinät) 17. joulukuuta 2012 kello 22.32 (EET)[vastaa]
Yksinkertaiset laskutoimitukset, mukaan lukien lukujen vertailut yms. eivät ole uutta tutkimusta. Ei myöskään yleissivistyksen (~ peruskoulun ja lukion oppimäärä) piiriin kuuluvat asiat. Missähän artikkelissa tai keskustelussa olisi tällainen käyttäjä, jolle pitäisi selittää? --Pitke (keskustelu) 17. joulukuuta 2012 kello 22.33 (EET)[vastaa]
Täydennys: nuotion tyypillinen lämpötila tai elohopean sulamis- ja höyrystymispisteet eivät kuulu tähän "yleissivistyksen" piiriin, joten näille tiedoille on oltava lähteet. Jos lähteet niille on kuitenkin merkitty, ei tarvita erillistä lähdettä siihen, että todetaan elohopean höyrystyvän sen joutuessa paikkaan, jossa höyrystymislämpötila täyttyy tai ylittyy (kuten siinä nuotiossa). --Pitke (keskustelu) 17. joulukuuta 2012 kello 22.36 (EET)[vastaa]
Joidenkin käyttäjien mukaan yksinkertaiset laskutoimitukset kuten 25+165-38=152 ovat uutta tutkimusta. Tämän näkemys on (hyvin) perusteltu, joten muuta mieltä olevien muokkaajien pitää vain elää näiden(kin) muokkaajien kanssa. Get over it and move along! Gopase+f (keskustelu) 17. joulukuuta 2012 kello 22.35 (EET)[vastaa]
Missähän nämä hyvät perustelut ovat? Jos matematiikan perussäännöt eivät kuulu asioihin, joita ei tarvitse lähteistää, ollaan kyllä todella tötteröllä!!! Alankin pointtailla lätkimällä lähdepyyntöjä jokaikiseen numerolistaan, joka täältä löytyy, ja vaadin, että lähteistetään se tieto, että 1 on pienempi kuin 2, se, että 3 on suurempi kuin kumpikaan niistä, jne. :K --Pitke (keskustelu) 17. joulukuuta 2012 kello 22.41 (EET)[vastaa]
Missä on kutsuttu yksinkertaisia laskutoimituksia kuten 25+165-38=152 uudeksi tutkimukseksi? En ole ennen kuullutkaan. --Jmk (keskustelu) 17. joulukuuta 2012 kello 22.45 (EET)[vastaa]
Yksinkertaiset matemaattiset laskutoimitukset ovat nimenomaan klassinen esimerkki asioista, jotka EIVÄT ole uutta tutkimusta eivätkä tarvitse lähteen tukea. --Pitke (keskustelu) 17. joulukuuta 2012 kello 22.47 (EET)[vastaa]
Oletan että Gopase+f viittaa todellisiin tapauksiin, joten hän kertonee tarkemmin. --Jmk (keskustelu) 17. joulukuuta 2012 kello 22.48 (EET)[vastaa]
Näistä keskusteluista löytyy mielipiteitä "kaiken lähteistämisestä" puolesta ja vastaan (laskutoimituksia tosin ei ole käytetty esimerkkeinä): Wikipedia:Kahvihuone (käytännöt)/Arkisto 68#Lähdepyynnöistä ja Keskustelu Wikipediasta:Lähdevaatimuksettomuus. Gopase+f (keskustelu) 17. joulukuuta 2012 kello 23.30 (EET)[vastaa]
Tuli mieleen palautusäänestys, jossa oltiin sitä mieltä, että päättely 236-233=3 on uutta tutkimusta. [3] --Quinn (keskustelu) 17. joulukuuta 2012 kello 23.40 (EET)[vastaa]
Kas. No siinä on tosiaan ns. joku ollut sitä mieltä, että yksinkertainen vähennyslasku olisi uutta tutkimusta. Ajatus ei kuitenkaan saanut laajempaa kannatusta. --Jmk (keskustelu) 17. joulukuuta 2012 kello 23.46 (EET)[vastaa]
Kahvihuonearkistossa 68 nimenomaan käytettiin yksinkertaisia laskutoimituksia esimerkkinä (siitä, mikä ei tarvitse lähdeviitettä). --Jmk (keskustelu) 18. joulukuuta 2012 kello 10.14 (EET)[vastaa]
Täsmälleen samaa mieltä. Jotkut kuitenkin esittävät epäilyksiä keskusteluissa, että tuollaiset (ja vastaavat) olisivat uutta tutkimusta. Gopase+f (keskustelu) 17. joulukuuta 2012 kello 22.51 (EET)[vastaa]
Muutatte varmaan kaikki mielipiteenne, kun saatte tietä, että kyse on Otrfanin muokkauksesta. Kiitos kuitenkin henkisestä tuesta.  –Kommentin jätti 188.67.161.151 (keskustelu)
Keskustelua voisi helpottaa, jos kertoisit mistä artikkelista ja muokkauksesta on kyse. --Jmk (keskustelu) 18. joulukuuta 2012 kello 00.06 (EET)[vastaa]
Roviolla lähes täydellisesti poltetuksi väitetystä Aleksei Romanovista, jonka hampaista löytyi kuitenkin virheettömiä hopea-amalgaami paikkoja, joissa paikoissa on 50% elohopeaa.  –Kommentin jätti 188.67.161.151 (keskustelu)
Ihmisen polttaminen elohopeisine hammaspaikkoineen roviolla on huomattavasti eri tapaus kuin puhtaan elohopean joutuminen nuotioon. --Pitke (keskustelu) 18. joulukuuta 2012 kello 00.38 (EET) // täyd kun unohtui äsken --Pitke (keskustelu) 18. joulukuuta 2012 kello 00.38 (EET)[vastaa]
Ehkäpä elohopea karkaa krematoriosta, jossa uunin lämpötila on 870–980 °C ja elohopea kiehuu 630 °C?--RicHard-59 (keskustelu) 18. joulukuuta 2012 kello 01.18 (EET)[vastaa]
Krematoriossa tuhka vielä jauhetaan myllyssä, jotta loputkin luunkappaleet ynnä muut partikkelit jauhaantuvat tasaiseksi hienoksi rakeeksi. -Htm (keskustelu) 19. joulukuuta 2012 kello 22.07 (EET)[vastaa]
Näin on. Jekaterinburgin metsässä ei tälläistä laitetta tietenkään ollut, joten lähteen mukaan palamattomat jäänteet haudattiin rovion alle jonka jälkeen se sytytettiin uudelleen kaivuujälkien peittämiseksi. Amerikkalaiset eivät hautaa huippulaitteellaan löytäneet 1993 mutta Venäläinen rakennusmestari löysi haudan elokuussa 2007 mikä on varsin ihmeellinen tapaus.
Niin, eli tapaus oli kuin olikin malliesimerkki omasta tutkimuksesta, eli peruskoulu/lukiotasoisia tietoja aletaan soveltaa potentiaalisesti katastrofaalisin tuloksin... --ML (keskustelu) 18. joulukuuta 2012 kello 01.31 (EET)[vastaa]
On siis harhaanjohtavaa ryhtyä puhumaan laskemisesta, kun kyse on ollut salaliittoteorioiksi ja selkeästi omaksi tutkimukseksi epäillyistä asioista. --Thi (keskustelu) 18. joulukuuta 2012 kello 00.27 (EET)[vastaa]
Salaliittoteorialla on maailmalla paljon kannatusta mm. Venäjän Ortodoksinen kirkko kannattaa sitä, miksi suomalaiset kannattajat pitäisi vaientaa?  –Kommentin jätti 87.93.24.148 (keskustelu – muokkaukset) 19.12.2012 kello 00.15‎
Wikipedia ei ole paikka, jossa suomalaiset kannattajat voisivat julkaista omaa tutkimustaan. Omat johtopäätökset primäärilähteiden perusteella kuuluvat toisaalle. – Haltiamieli 19. joulukuuta 2012 kello 01.58 (EET)[vastaa]
Joo. Eihän siinä ole kysymys siitä, missä lämpötilassa elohopea höyrystyy, vaan siitä, onko tämä elohopean höyrystyminen tapahtunut jollekin tietylle oletetulle elohopea-amalgaamikappaleelle jossakin tietyssä oletetussa historiallisessa tapauksessa, jonka olosuhteista voidaan esittää vain spekulaatioita. Jos spekulaatiot on julkaissut luotettava lähde, niin siitä vaan, mutta jos joku esittää niitä omana päättelynään, niin kyseessä on malliesimerkki omasta tutkimuksesta.--Urjanhai (keskustelu) 18. joulukuuta 2012 kello 00.46 (EET)[vastaa]
Keskustelua aiheesta löytyy sivulta Keskustelu:Aleksei Nikolajevitš Romanov ja aihetta sivuavaa keskustelua mm. sivulta Keskustelu käyttäjästä:HEI47 + käyttäjän muokkaushistoriasta. Asiaa on puitu nyt muutama vuosi, joten pakko esittää sama kysymys, joka on tämän keskustelun otsikkona. --Otrfan (keskustelu) 18. joulukuuta 2012 kello 05.18 (EET)[vastaa]
Mä olen nähnyt nuotiossa kypsennettyjä perunoita ja tomaatteja, joissa on jäljellä vettä, vaikka vesi kiehuu jo 100 asteessa. --Jmk (keskustelu) 18. joulukuuta 2012 kello 10.12 (EET)[vastaa]
Ulkona poltetussa nuotiossa tai roviossa lämpö tuskin jakautuu likimainkaan yhtä tasaisesti kuin suljetussa uunissa. Puu ja muut orgaaniset aineet kun eivät ole kovin hyviä lämmön johteita, toisin kuin metallit. Riippuen siitä, missä kohdassa nuotiota jokin puupala on, sen toinen pää saattaa olla jo ilmi liekeissä kun toinen pää on vielä sen verran viileä, että siihen voi koskeakin. Jos palaminen on jäänyt kesken, lienee täysin mahdollista, että amalgaamipaikkakin on jäänyt sulamatta ja siinä oleva elohopea höyrystymättä. -KLS (keskustelu) 18. joulukuuta 2012 kello 10.41 (EET)[vastaa]
Täytyy käsittää, että kysymys on perusteellisesti poltetuta ruumiista jolloin kallostakin oli jäänyt palamatta vain osa takaraivoa ,leukaluuta ja jokunen hammas. Siis suurin osa hampaistakin oli palanut tai ainakin kaasuuntunut jäljettömiin. Polttamiseen käytettiin myös runsaasti bensaa ja koko polttamisen tarkoitus oli hävittää ruumiit niin perusteellisesti, ettei niitä koskaan pystyttäisi tunnistamaan. Niin amerikkalaisten kuin venäläistenkin tutkijoiden mielestä kysymys on Jurovskin mainitsemasta kahden poltetun ruumiin jäännöksistä, eikä sitä ole kukaan kyseenalaistanut. Luunpaloja löydettiin yhteensä vain 44 kpl ja niistäkin suuri osa oli vain muutamien mm. kokoisia siruja. –Kommentin jätti 87.95.70.154 (keskustelu – muokkaukset)

Eikös Hitlerkin yritetty aikoinaan hävittää polttamalla ruumis? Mutta Neukut löysivät hänen jäännöksensä ja sulkivat palan pääkalloa säilöön ja hävittivät loput ruumiista vasta 1970 luvulla (hiljain esitetyn dokumentin mukaan). Ja sitten tutkijat tunnistivat kallon kuuluneen Hitlerille kultahampaiden ja hammaskartan mukaan? Eikö kultahampaiden kuuluisi sulaa kuumuudessa?--62.72.230.103 18. joulukuuta 2012 kello 17.33 (EET)[vastaa]

Palataas ihan perusasioihin. Artikkelissa on virke Vastaväitteenä on esitetty, että hopea-amalgaami ei kestä lämpötilaa, jota vaaditaan ihmisen polttamiseksi lähes kokonaan., jonka tueksi on esitetty viitteet 7 ja 8, mutta jossa silti on lähdepyyntömerkintä. Tämä ei ole oikea toimenpide. Lähteen luotettavuus kuuluu kyseenalaistaa toisella tavalla, esimerkiksi keskustelusivulla "kirjat X ja Y on mainitty lähteessä Z historian dramatisointeina". Itse virkkeen sisällön kyseenalaistaminen ei kuulu Wikipedialle kunhan kunnolliset lähteet löytyvät. Ei ole meidän ongelmamme, kuinka epätodennäköisiä tai kummallisia jonkin tahon väitteet ovat. Jos kanta on merkittävä aiheen kannalta, se tulee mainita artikkeissa. --Pitke (keskustelu) 18. joulukuuta 2012 kello 17.54 (EET)[vastaa]

Perusasioihin tässä kai kuluu myös, onko tuo väite viitatuissa lähteissä, vai onko se vain muuten lisätty viitteen eteen. Joskus tästä voi olla tehtävissä päätelmiä tai arvioita esimerkiksi artikkelin muokkaushistorian perusteella, joskus pitää mennä lähteisiin.--Urjanhai (keskustelu) 18. joulukuuta 2012 kello 18.30 (EET)[vastaa]
Ja edelleen se, kerrotaanko viitatuissa lähteissä jonkun aineen käyttäytymisestä yleensä vai esitetäänkö viitatuissa lähteissä arvio siitä, mitkä ovat olleet olosuhteet ko. aineen säilymiselle tai häviämiselle tuossa nimenomaisessa historiallisessa tapauksessa. Jos arvio jälkimmäisestä kysymyksestä on lähteissä, niin siihen voi viitata, jos lähde on kelvollinen. Jos arvio tästä kysymyksestä on oma, niin se on uutta tutkimusta.--Urjanhai (keskustelu) 18. joulukuuta 2012 kello 18.38 (EET)[vastaa]

Kaikille niille jotka uskottelevat itselleen että hopea-amalgaami paikka olisi voinut säilyä vahingoittumattomana poltetussa ruumiissa. Kysymys on perusteellisesti tuhotusta ruumiista. Ruumiit on tuhottu polttamalla ja hapolla niin täydellisesti ettei esim. pääkälloja ole lainkaan! Reisiluut ym. paksut luut ovat kokonaan palaneet ja lisäksi suurin osa hampaista on niinikään tuhoutunut jäljettömiin jne. Katsokaa YOUTUBE.sta "Romanovs mystery" osa 2. näette ne vähäiset luut ja hampaat mitkä jäi jäljelle kun ruumiit oli poltettu.  –Kommentin jätti 188.67.36.111 (keskustelu – muokkaukset)

Summataanpa vielä kerran rautalangasta. Wikipedian "toimitus" eli me käyttäjät emme saa "tutkia" julkaisemiamme asioita niin kauan kuin sovitut säännöt merkittävyyden, tarkistettavuuden ja puolueettoman näkökannan suhteen täyttyvät. Esimerkiksi koska holokaustin kiistäjiä on varsin paljon, asiaa tulee käsitellä Wikipediassa vaikka muille kuin kiistäjille holokaustin olemassaolo olisi itsestäänselvyys. Jos Aleksanterin kuolemansuhteen on huomattavasti salaliittoteorioita, ne tulee mainita artikkelissa tai tehdä niille oma artikkeli, mutta toista kantaa ("Aleksanterin kuolemaan ei liity mitään epäilyttävän erikoista") ei myöskään saa pienennellä. --Pitke (keskustelu) 19. joulukuuta 2012 kello 15.45 (EET)[vastaa]
On varsin vaikea uskoa, että luut olisi ko. olosuhteissa voitu krematoida niin tehokkaasti, että suurin osa luumassasta olisi kaasuuntunut. Lieneekö asia todellisuudessa päinvastoin, eli että ruumiit poltettiin suhteellisen alhaisessa lämpotilassa? Tämä selittäisi hopea-amalgaamipaikkojen säilymisen. Sille, että luunpaloja on säilynyt vain 44 kpl, voi olla monta eri selitystä. Huonosti poltetut luut ovat voineet maatua tai rapautua sadeveden huuhtomina, niitä on voitu viedä rovion jäännösten mukana jonnekin muualle tai sitten niitä ei ole yksinkertaisesti löydetty.--91.152.197.239 19. joulukuuta 2012 kello 19.34 (EET) Edit Tietysti tuo mainittu happokäsittelykin on voinut vaikuttaa siihen, että luuta ei ole säilynyt tämän enempää.[vastaa]
Missäs nyt piileksivät OMAA TUTKIMUSTA - syyttäjät? 87.93.90.207 19. joulukuuta 2012 kello 21.47 (EET)[vastaa]
Kukaan ei ole laittamassa näitä arvailuita artikkeliin, kuten ei pidäkään. Jos teoria lämpötiloista ja elohopeasta on merkillepantava, niin sen on varmaan joku tutkinut ja julkaissut. --Harriv (keskustelu) 19. joulukuuta 2012 kello 21.59 (EET)[vastaa]
Tämä on Kysy vapaasti -osasto, joten täällä saan vastata vapaasti ja esitellä omiakin arvioitani. Mutta en tietenkään yrittäisi laittaa artikkeliin mitään, mille en voisi osoittaa lähdettä! Toivottavasti sinäkin nyt vihdoin ymmärrät, että kysymys hopea-amalgaamipaikkojen säilymisestä on monimutkaisempi kuin mitä olet yrittänyt väittää. Kremaatiosta ja jäännösten löytymisolosuhteista pitäisi olla paljon enemmän ja tarkempaa tietoa, jotta kannattaisi ruveta edes pohtimaan Aleksein hammaspaikkojen säilymisen mahdollisuutta tai mahdottomuutta.--91.152.197.239 19. joulukuuta 2012 kello 22.01 (EET)[vastaa]
Olet itse laittanut artikkeliin virkkeen: 'Vastaväitteenä on esitetty, että hopea-amalgaami ei kestä lämpötilaa, jota vaaditaan ihmisen polttamiseksi lähes kokonaan.' 87.93.90.207 19. joulukuuta 2012 kello 22.27 (EET)[vastaa]
Tuolle lauseelle on ilmoitettu kaksi lähdettä. (Vaikka viitetiedoissa olisikin toivomisen varaa..) --Harriv (keskustelu) 19. joulukuuta 2012 kello 22.29 (EET)[vastaa]
Entä sitten? Eihän se tietenkään tarkoita, että itse uskoisin väitettä. Väite on artikkelissa vain ja ainoastaan siksi, että sille on ilmoitettu lähteitä. Tosin artikkelin muokkaushistoria huomioon ottaen on varsin mahdollista, että lähteitä on lainattu harhaanjohtavasti eikä niihin todellisuudessa sisälly tuollaista väitettä.(Lähteet on epäilemättä lisännyt sama henkilö, jonka kanssa nyt keskustelen).--91.152.197.239 19. joulukuuta 2012 kello 22.36 (EET)[vastaa]
Se ei ole itse keksitty ajatus jos se perustuu lähteisiin. Jos ei perustu niin pois vaan. --Harriv (keskustelu) 19. joulukuuta 2012 kello 22.42 (EET)[vastaa]
Kukaan Amerikkalainen tai Venäläinen tutkija ei ole koskaan kyseenalaistanut, etteikö elokuussa 2007 löydetyt luut sisältäisi kaiken sen materian mitä kahdesta poltetusta ihmisestä jäi jäljelle. Bolshevikeillä oli käytettävissä halkojen lisäksi runsaasti pensaa ja 160 kg happoa ruumiiden tuhoamiseen. Eiköhän sillä nyt aika pahaa jälkeä saa aikaan. 87.93.90.207 19. joulukuuta 2012 kello 23.22 (EET)[vastaa]
No, jos sitä happoa oli tuollainen määrä, niin luiden vähäisyys johtuu epäilemättä hapolla liuottamisesta eikä niinkään polttolämpötilasta. Alkeellisessa ulkoilmakremaatiossa halkokasa ja bensa tuskin kehittävät sellaista kuumuutta, että suurin osa luustosta voisi hävitä täydellisesti. Ilmeisesti lämpötila sitten oli niin alhainen tai ainakin niin epätasainen, että suuontelo ei altistunut sellaiselle kuumuudelle, että hammaspaikat olisivat sulaneet saati höyrystyneet. Ehkä nyt vihdoin ja viimein ymmärrät, miksi pelkkä tieto elohopean höyrystymispisteestä ei riitä perusteeksi sille, että kiistetään hopea-amalgaamipaikkojen kuuluminen Alekseille ja hänen sisarelleen. Asiassa on paljon muutakin huomioon otettavaa. Ei ole mitenkään harvinaista, että ruumis palaa ulkoilmakrematoinnissa hyvin epätasaisesti.--91.152.197.239 19. joulukuuta 2012 kello 23.32 (EET)[vastaa]
Tilanne vähän mutkistuu, sillä hapolla ei pystytä tuhoamaan hampaita ja nyt on suuri määrä hampaita kadoksissa, mutta amalgaamipaikan happo tuhoaa ainakin osittain, ehkä kokonaankin. Asiantuntijoiden mukaan happo ei kyllä tehoa luuhunkaan, mutta ihokerrokset se kyllä tuhoaa. 87.93.90.207 20. joulukuuta 2012 kello 00.18 (EET)[vastaa]
No, sehän riippuu haposta. Esimerkiksi fluorivetyhappo hävittää luun tehokkaasti. Toisaalta: jos happoa käytettiin Romanovien ruumiiden pehmytkudosten hävittämiseen, niin eikö se viittaa siihen, että kremaation lämpotila ei ollut kovin korkea? Tämän keskutelun kannalta pääasia kuitenkin on, että nyt itsekin myönnät tilanteen olevan mutkikas! Asiassa on niin monta kysymystä, että pelkästään elohopean höyrystymispisteen tietäminen ei vielä mahdollista minkäänlaisia johtopäätöksiä. Hyvin monta muutakin asiaa täytyy selvittää juurta jaksain, ennen kuin voidaan väittää, että Aleksein ja hänen sisarensa hammaspaikkojen säilyminen on mahdottomuus. Wikipediassa ei sellaista selvitystyötä voi uusi tutkimus -säännön takia tehdä. Toivottavasti nyt ymmärrät, miksi muokkauksiasi Romanov-artikkeleissa on jouduttu kumoamaan.--91.152.197.239 20. joulukuuta 2012 kello 17.13 (EET)[vastaa]
Käytetty happo on ollut rikkihappoa joka ei tehoa luuhun ja hampaisiin. Happoa on käytetty pääasiassa 1991 löytyneiden yhdeksän ruumiin tekemiseksi tunnistamattomaan kuntoon, koska oli vaara, että valkoiset löytävät tiehen haudatut ruumiit välittömästi. Kasvojen valelemisella uskottiin, etteivät valkoiset tunnistaisi ruumiita. Jermakovin mukaan polttotekniikana oli, että ruumiit asetettiin halkokasan päälle, sen jälkeen valetiin rikkihapolla ja bensalla ja sytytettiin tuleen. 188.67.175.90 20. joulukuuta 2012 kello 18.00 (EET)[vastaa]
Noin alkeellisella polttotekniikalla tuskin saavutetaan riittävää lämpötilaa luuston lähes täydelliseen hävittämiseen. Luuvajeelle täytynee siis olla jokin muu selitys. Mutta eiköhän tämä riitä tästä. Päätän keskustelun omalta osaltani. Pääasia on, jos alat itsekin ymmärtää, että kyse ei todellakaan ole "elohopean joutumisesta nuotioon", kuten keskusteluna alussa annoit ymmärtää.--91.152.197.239 20. joulukuuta 2012 kello 18.13 (EET)[vastaa]
Kun sinulla on jotain lähteellistä tietoa tälle "luuvajeelle" niin palaahan asiaan. Nyt kaikki perustuu omaan mielikuvitukseesi "vajeen" selittämiselle. Jermakovista vielä senverran, että hän väitti tällä tekniikalla polttaneensa kaikki 11-ruumista ja vieläpä niin perusteellisesti, ettei hammasta eikä kynnen palastakaan jäänyt jäljelle. Kaikkien pitäisi ymmärtää, että Jekaterinburgin bolshevikit huijasivat yhtä hyvin Moskovaa kuin länsimaitakin. Hyvää Joulua.
Kaikille tiedoksi. Jermakov väitti polttaneensa ruumiit ko. menetelmällä niin perusteellisesti, ettei yhtä ainutta hammasta jäänyt palamattomaksi. Asiantuntijat uskoivat vuosien 1935 - 1976 välisenä aikana Jermakovin väitteeseen täysin, eikä sitä kukaan asiantuntija kyseenalaistanut. 87.95.108.126 22. joulukuuta 2012 kello 19.51 (EET)[vastaa]

"Kysy vapaasti"-osion tarkoitus on ilmeisesti käsitetty väärin. Tuossa sivun alussa lukee heti ensimmäisenä: Kysymykset asioista, jotka eivät liity Wikipediaan. --Jmk (keskustelu) 19. joulukuuta 2012 kello 22.30 (EET)[vastaa]

Se on väärässä paikassa, voi kyllä hyvin siirtää, kunhan jättää tähän linkin, mihin on siirretty.--Urjanhai (keskustelu) 19. joulukuuta 2012 kello 23.06 (EET)[vastaa]
Kun selaa vähän historiaa, niin voidaan todeta, että täällä on hyvin paljon nimenomaan Wikipediaan liittyviä kysymyksiä, että kyllä siirtäminen johonkin "pimentoon" on aivan turhaa. 87.93.90.207 19. joulukuuta 2012 kello 23.55 (EET)[vastaa]
Ei se ole mikään "pimento" vaan toinen, rinnakkainen osa tätä samaa kahvihuonetta, ja on aivan rutiinia, että keskusteluja siirretään esim. kahvihuoneesta toiseen sen mukaan mihin ne paremmin kuuluvat. Kun keskustelut myöhemmin arkistoidaan, niin silloin ne löytyvät helpommin aiheen mukaan, jos joku niitä myöhemmin etsii. Siirreettäessä pitää vain jättää alkuperäiselle sivulle linkki, mihin keskustelu on siirretty.--Urjanhai (keskustelu) 20. joulukuuta 2012 kello 13.46 (EET)[vastaa]
Tai siis riippuu, mitä keskustelu koskee. Mutta jos keskustelu liittty Wikipedian artikkeleiden muokkaamiseen, niin esim. Wikipedia:Kahvihuone (sekalaista). Jos kysymykset eivät liity Wikipedia muokkaamiseen, niin sitten tämä osasto. (Kumpaan suuntaan tämä nyt mahtaa kehittyä, taitaa olla molempia sekaisin?)--Urjanhai (keskustelu) 20. joulukuuta 2012 kello 13.48 (EET)[vastaa]

Artikkelitoive

muokkaa

En-wikissä on artikkeli nimeltään Geomagneettinen käännös ([4]). Voisiko joku kirjoittaa kyseisen artikkelin suomeksi, koska oma englantini on vähän ruosteessa ja google-kääntäjä ei aina suomenna oikein.--62.72.230.103 21. joulukuuta 2012 kello 16.02 (EET)[vastaa]

Suomenkielinen nimi artikkelille voisi olla esimerkiksi Magneettinapojen siirtyminen. Pitäisiköhän meillä olla Kahvihuoneessa erikseen sivu artikkelitoiveille ja -parannusehdotuksille? Varsinainen artikkelitoivelista on syrjässä eikä kovin helposti lähestyttävä. Uudet käyttäjät ja satunnaiset lukijat taas tuskin hoksaavat ajatella, että muokkaustilassa olisi apulista, josta napin painalluksella saa jonkin yleisen ongelmamallineen sivulle. Kys. kahvihuoneosion yläosaan voisi laittaa yksinkertaiset ohjeet ja muistutukset tärkeimmistä käytännöistä ja menettelytavoista. --Pitke (keskustelu) 21. joulukuuta 2012 kello 17.35 (EET)[vastaa]

Onko kyseinen henkilö elossa?

muokkaa

Tämän uutisen mukaan [5] argentiinalainen Maria Juana Martinez täytti 114 vuotta toukokuussa 2012. Onko hän vielä elossa vai onko joku onnistunut löytämään hänen kuolinuutisensa?--62.72.230.103 23. joulukuuta 2012 kello 10.25 (EET)[vastaa]

Espanjankielisessä Wikipediassa on elävien kirjoissa: es:María Juana Martínez. --Harriv (keskustelu) 25. joulukuuta 2012 kello 14.37 (EET)[vastaa]

Kun en millään muista

muokkaa
Siirretty ylläpitäjien ilmoitustaulu‎lta. Anonymous87 siirsi

Tere Kun en millään muista mikä oli sen välineen nimi jolla vielä viisimymmen luvulla miehet ja naisetkin kantoivat tiiliä ja laastia kun kerrostaloa muurattiin ylös. Olkapäällä oli sellainen teline tiiliä taikka kaukalo laastia varten. Mitään hissiä ei ollut rakennuksen ulkopuolella vain portaat joita myöten vaan käveltiin iso tiilikuorma taikka kaukalo laastia täynnä neljänteen taikka viidenteen kerokseen taikka ylemmäs. Laasti kaadettiin paljuun muurarin viereen ja tiilet myös viereen telineelle. Tämä jatkui aamuvarhaisesta iltamyöhään sitten täydessä linja-autossa kotiin. Kyllä jäisi tekemättä nykyisiltä salaatinpurijoilta. Näki kyllä että naiset olivat tosi vahvoja. Arvasi kyllä kuka kotona määräsi kaapin paikan. Kunnioitan tätä sukupolvea joka rakensi Suomen sodan jälkeen. Siis sen kantovälineen nimi ??

raimo.lantee@elisanet.fi  –Kommentin jätti 88.115.62.145 (keskustelu)

Tämä on oikea paikka tuon kysymiseen, vastaus on: Tiilien kantoteline on nimiltään: jänis ja tiilipokki. Anna O (keskustelu) 23. joulukuuta 2012 kello 18.22 (EET)[vastaa]

Mikroaaltouuni

muokkaa

Olen kuullut monelta taholta, että mikroaaltouunia ei kannattaisi käyttää ruoan lämmitykseen. Väitteet ovat usein joko ravintoaineiden katoaminen tai ruoan muuttuminen "kuolleeksi" tai jopa vaaralliseksi mikroaaltojen vuoksi. Olen koulussa oppinut, että mikroaallot ovat magneettikentän nopeaa vaihtelua ja ruoka lämpenee vesimolekyylien liikkuessa eikä tämä mielestäni tunnu kovin vaaralliselta. Osaisiko joku antaa jonkin tutkimuksen mikroaaltouunin vaaroista? Kunnioittaen, Johannes Kuja 25. joulukuuta 2012 kello 14.27 (EET)

Englanninkielisen Wikipedian mukaan mitään poikkeavaa vaikutusta ei ole havaittu: en:Microwave_oven#Effects_on_food_and_nutrients. Viitteistä löytyy lähteitä. Vaikutus riippuu lähinnä ruuan lämpötilasta ja lämmityksen kestosta, ja tässä on vaihtelua eri menetelmien välillä. Äidinmaidossa on yhdessä tutkimuksessa havaittu eroa ei-mikroaaltolämmitykseen. --Harriv (keskustelu) 25. joulukuuta 2012 kello 14.35 (EET)[vastaa]
Kuumentaminen yleensähän voi vaikuttaa ruoka-aineisiin, samoin kuin lämpötila ja lämmityksen kesto, niin kuin HarriV yllä siteeraa. Siitä olen jossain nähnyt maininnan (mutta en enää muista missä), että koska kuumeneminen mikroaaltouunissa ei aina välttämättä ole täysin tasaista, niin kuumentamisella muissa menetelmissä aikaansatava mikrobien tappaminen ei välttämättä aina toteudu mikroaaltouunikuumennuksessa varmasti, eikä mikroaaltouunia sen takia tulisi käyttää sellaiseen ruuan kuumentamiseen, missä mikrobien hävittäminen kuumentamalla on tärkeää.--Urjanhai (keskustelu) 25. joulukuuta 2012 kello 14.45 (EET)[vastaa]
Lämpö on atomien ja molekyylien värähtelyliikettä. Mikroaaltouuniin laitetaan jonkinlaisessa muovisessa tai keraamisessa astiassa ruokaa, joka koostuu atomeista ja molekyyleistä (erityisesti vesimolekyyleistä). Mikroaallot ovat ikään kuin pienitaajuuksisia radioaaltoja, jotka lukeutuvat sähkömagneettisen säteilyn spektriin. Kun mikroaaltouuni käynnistetään, mikroaaltouunin teknisesti keskeinen magnetroni ryhtyy tuottamaan mikroaaltoja sähköenergialla. Magnetronin tuottamat mikroaallot absorboituvat ruokaan, erityisesti vesimolekyyleihin, ja saa ruoan sisältämät atomit ja molekyylit värähtelemään, mikä ilmenee ruoan lämpenemisenä. Samankaltainen ilmiö on kyseessä kun ruoka sijoitetaan astiassa hehkulampun alle, jonka sähköenergialla tuottama infrapunasäteily absorboituu atomeihin ja molekyyleihin ja saa ne värähtelemään ja tämä ilmenee ruoan lämpenemisenä. Kyse on sähkömagneettisen säteilyn sisältämän energian absorboitumisesta, mikä ilmenee lämpenemisenä. Radioaaltojen päässä sähkömagneettisen spektrin säteilyt eivät ole erityisen vaarallisia, koska niiden sisältämät energiat ovat vähäisiä, vaan erityistä vaarallisuutta esiintyy spektrin vastakkaisessa päässä (esimerkiksi gammasäteily, joka on ionisoivaa säteilyä). Ionisoivaa säteilyä käytetään kuitenkin ruoan säilyvyyden parantamiseen (esimerkiksi mausteet säteilytetään EU:ssa kaikkien niiden mahdollisesti sisältämien hyönteisten tuhoamiseksi). --Hartz (keskustelu) 25. joulukuuta 2012 kello 15.13 (EET)[vastaa]
Ja sellainenhan vielä tulee mieleen, että kun mikroaaltouunia käytettäessä myös astia kuumenee, niin näin maallikkona tulee mieleen, että jos käytetään muoveja, joita ei ole tarkoitettu mikroaaltouunikäyttöön, niin voiko niin voiko niistä ehkä kuumennettaessa vapautua jotakin. Mutta onko tällaista vaaraa olemassa, en osaa sanoa. Unohtamalla mikron liian pitkäksi aikaa päälle, saa tietysti myös esim. mikroaaltouunikäyttöön varta vasten suunnitellutkin astiat sulamaan, mutta silloin myös itse ruoka on jo yleensä hiiltynyt, joten silloin mahdollinen terveyshaitta ehkä voi tulla kysymykseen näitä osittain sulaineita astioita myöhemmin käytettäessä. Mutta sitäkään en osaa sanoa, onko mahdollinen vaara silloinkan todellinen.--Urjanhai (keskustelu) 25. joulukuuta 2012 kello 15.25 (EET)[vastaa]
Eh, astia ei kuumene, ainakaan meillä. --E. N. Tätilä (keskustelu) 25. joulukuuta 2012 kello 15.28 (EET)[vastaa]
Kuumennuksen jatkuessa kuuma ruoka väistämättä kuumentaa myös astiaa, varsinkin jos kuumennusaika tulee arvioitua yläkanttiiin. Hyvin täsmällisesti toimittaessa näin ei ehkä pääse käymään, mutta varsinkin isoilla annoksilla oikean kuumennusajan joka tapauksessa löytää vain kokeilemalla.--Urjanhai (keskustelu) 25. joulukuuta 2012 kello 21.06 (EET)[vastaa]
Tosiaan äidinmaidon tai -korvikkeen mikrouunilämmittämistä ei pitäisi harrastaa. Mikrouunissa kuulemma (en ole fyysikko) ruoka lämpenee sisältä käsin ja epätasaisesti, ja se kuumenee enemmän kuin tavallisessa lämmityksessä, joten se ei välttämättä ole sen vuoksi terveellistä. Pidetäänhän miedossa lämmössä kypsytettyjä ruokia yleisesti terveellisempinä. Ydinsäteilyä ym. se ei sisällä, kuten joskus virheellisesti näkyy annettavan ymmärtää. Käytän itse mikroa pakasteiden sulatukseen, ei se mikään gourmet-harrastajan väline ole ja vie turkasen paljon sähköä jos alkaa harrastaa sillä varsinaista ruoanlaittoa. --E. N. Tätilä (keskustelu) 25. joulukuuta 2012 kello 15.28 (EET)[vastaa]
Kuumeneeko ruoka mikrossa enemmän kuin ns. tavallisessa lämmityksessä? Mikrohan kuumentaa lähinnä ruuassa olevan veden, joten luulisi max. lämpötilan olevan jossain 100 asteen paikkeilla. --Otrfan (keskustelu) 25. joulukuuta 2012 kello 15.35 (EET)[vastaa]
Fysiikan oppimääräni on vähäinen, mutta mieleen on jäänyt, että värähtely on nopeampaa kuin tavanomaisessa kypsennyksessä ja tulos siten kuumempi, ja kun kuumeneminen alkaa sisältä päin, esim. kinkun kypsentäminen tavalliseen tapaan sisältä 75 asteeseen tuottaisi pinnalta kylmän kinkun.: )Otan mielelläni vastaan asiantuntevia korjauksia tietoihini. --E. N. Tätilä (keskustelu) 25. joulukuuta 2012 kello 15.40 (EET)[vastaa]
Mikroaaltouuni ei lämmitä ruokaa sisältä ulospäin vaan ulkoa sisällepäin, sillä mikroaallot absorboituvat luonnollisesti ruoan pintaan. Tuo on kuitenkin yleinen luulo. Mikroaaltouuni lämmittää erityisen nopeasti vettä ja sokeria niiden sisältämien dipolisidosten ansiosta. Tätä voi testata kotona laittamalla mikroaaltouuniin kupillisen vettä tai viinikumimakeisen. Mikroaaltouunissa veden lämpötila voi ylittää 100 celsiusastetta ja sokeri lämpenee todella kuumaksi. Kuitenkin järkevästi käytettynä ja tavallisia ruokia lämmittäen, mitään ongelmia ei pitäisi olla. --Hartz (keskustelu) 25. joulukuuta 2012 kello 15.49 (EET)[vastaa]
Asia selvisi kun selvitin: sillä tarkoitetaan, että kun tavallisessa uunissa lämmitetään uuni ja sen ilma, josta lämpö siirtyy ruokaan, niin mikrouunissa ei lämmitetä uunia eikä ilmaa vaan itse ruoka, eli lämpö ei siirry ulkoa sisään siinä mielessä. Tämän on varmaankin epätieteellinen selitys, mutta lienee kuitenkin ymmärrettävä. --E. N. Tätilä (keskustelu) 25. joulukuuta 2012 kello 16.47 (EET)[vastaa]
Metalliastioita mikroon ei saa laittaa, eikä esim. kultauksella varustettua kahvikuppia. Kultareunus alkaa kivasti kipunoimaan. Tiedän tapauksesta jossa perunoita keitettiin mikrossa voipaperissa ja mikron uunissa syttyi tulipalo.--RicHard-59 (keskustelu) 25. joulukuuta 2012 kello 16.56 (EET)[vastaa]
Voipaperissa ei ole metallia (ainakaan siinä jota käytän), oliko kyse mikrossa kypsennettävästä uuniperunasta, joka oli kääräisty alumiinifolioon (jossa on metallia)? Vettä voi keittää paperista tehdyssä astiassa, mutta nestettä pitää olla tarpeeksi. Yleensä suositellaan komventionaalisempia menetelmiä, esim. kattilaa. -Htm (keskustelu) 25. joulukuuta 2012 kello 17.21 (EET)[vastaa]
Perunoitten kypsennyksessä on joku (ei mikään virallinen taho) neuvonut käyttämään märkää talouspaperia. En tiedä, syttyisikö se ehkä palamaan, jos kuumennus kestäisi niin kauan, että paperi ehtisi kokonaan kuivua, mutta noin reilussa kymmenessä minuutissa täydellä teholla perunat kypsyvät ja perunoiden ollessa kypsiä paperikin on vielä hiukan kostea.--Urjanhai (keskustelu) 25. joulukuuta 2012 kello 21.06 (EET)[vastaa]
Kaikki kuumennus vie "turkasen paljon sähköä". Äkkiseltään katsottuna Gigantti ilmoittaa ensimmäisen Googlella löytyneen lieden kokonaistehoksi yli 8,5kW (A -energialuokka), joka on kiukaan suuruusluokkaa ja noin kymmenen kertaa mikroaaltouunin teho. Yksittäinen levy on 1200-1800W, joka on noin 2-3 kertaa mikroaaltouunin teho. --Harriv (keskustelu) 25. joulukuuta 2012 kello 16.50 (EET)[vastaa]
Hella, jossa on kaikki levyt ja uuni päällä, vie yhtä paljon sähköä kuin kiuas ja myös lämmittää yhtä paljon. -Htm (keskustelu) 25. joulukuuta 2012 kello 17.21 (EET)[vastaa]
Meillä näkyy mikron teho olevan 900 W. Jos sillä kypsentää kilon perunoita, joku varmaan osaa vastata, viekö se vähemmän sähköä kuin perunakilon kypsentäminen sähköliedellä. Jonkun taulukon tästä muistan nähneeni, mutta kun en muista mitä se sisälsi eikä muistissa myöskään ole missä se oli julkaistu, en sen perusteella lähde väittämään mitään. --E. N. Tätilä (keskustelu) 25. joulukuuta 2012 kello 17.26 (EET)[vastaa]
Kellota molemmat kypsennystavat ja laske siitä energian kulutus :) --Harriv (keskustelu) 25. joulukuuta 2012 kello 20.38 (EET)[vastaa]
Ihan pelkkä kellotus ei taida riittää, sillä olen joskus nähnyt naisväen keittävän perunoita, ja hellan levy ei nähdäkseni ole koko ajan ollut täydellä teholla. Täällä on joku taulukko sähkönkulutuksesta:[6] --Otrfan (keskustelu) 25. joulukuuta 2012 kello 20.46 (EET)[vastaa]
Totta, inha keksintö nuo termostaatitkin. Aika pitkään tuota puuroa tehdään taulukossa mikroaaltouunilla. --Harriv (keskustelu) 25. joulukuuta 2012 kello 21.00 (EET)[vastaa]

Radiation hardening

muokkaa

Hei, satelliiteissa suojataan elektroniikkaa avaruuden säteilyltä ja englannin kielessä tuota suojaamista kutsutaan termillä radiation hardening ja suojattua elektroniikkaa kuvataan sanalla radiation-hardened. Mikä on termin käännös? --Hartz (keskustelu) 28. joulukuuta 2012 kello 18.44 (EET)[vastaa]

Tässä näytetään puhuttavan säteilyn kestävästä. --Harriv (keskustelu) 28. joulukuuta 2012 kello 19.11 (EET)[vastaa]

Junnulätkäkisat

muokkaa

No kenen muun mielestä oli vaan positiivista ettei "Suomi" ole taas joissain välierissä? --Höyhens (keskustelu) 1. tammikuuta 2013 kello 02.33 (EET)[vastaa]

A wish for help

muokkaa

Dear contributors, my name is Sophie Österberg and I work for Wikimedia Sweden.

I would kindly like to ask for help. I am currently involved in a project with a university here in Sweden, Swedish University of Agriculture Sciences. They will in spring 2013 ask researchers and doctoral students to contribute to Wikipedia in various languages. A part of this would be to give them support with user templates. I have tried to make one here on the Finnish Wikipedia and have some issues with infobox person template, and I would love to have it translated to Finnish with the green banner and other text in Finnish, and if you have some extra time, this instruction. I would be very, very grateful. Please do ask if anything seems unclear.

Thank you kindly in advance.

--Sophie Österberg (WMSE) (keskustelu) 5. joulukuuta 2012 kello 18.18 (EET)[vastaa]

You can use Malline:henkilö, it's the same as template:Infobox person. --Stryn (keskustelu) 5. joulukuuta 2012 kello 18.38 (EET)[vastaa]

Try this:

{{Henkilö
| henkilön_nimi= Anna Andersson
| kuvan_nimi   = Blommersia angolafa.jpg
| kuvateksti   = suosikkisammakkoni Blommersia angolafa
| syntymäpäivä = {{Syntymäaika ja ikä|12|08|1950}}
| syntymäpaikka= Enskede
| kansallisuus = ruotsalainen
| ammatti      = tutkija SLU:ssa
}}

--Stryn (keskustelu) 5. joulukuuta 2012 kello 18.38 (EET)[vastaa]

Thank you, that looks much better!
Dear Stryn, if you would have some more sparetime, or anyone else, would you please help me to translate the page into Finnish. I would appreciate it very much.

--Sophie Österberg (WMSE) (keskustelu) 6. joulukuuta 2012 kello 14.20 (EET)[vastaa]

Jag är icke Stryn, men försökte i alla fall (nästan en månad försenad). Är det nu möjligen sånt som du ville ha? --Höyhens (keskustelu) 4. tammikuuta 2013 kello 02.26 (EET)[vastaa]

Saksan hyvä ihminen?

muokkaa

Bertolt Brecht kirjoitti kirjan Sizuanin hyvä ihminen tai miten se lieneekään suomennettu. Muistaakseni Heinrich Böllistä ? käytettiin jossain vaiheessa myös nimitystä paikkakunta x:n hyvä ihminen. En muista minkä enkä miksi. Löytyykö apuja? --Höyhens (keskustelu) 1. tammikuuta 2013 kello 04.17 (EET)[vastaa]

Näytelmä Setšuanin hyvä ihminen. Der gute Mensch von Sezuan. Kirjoitettu 1942, suomennos Elvi Sinervo.
Olisko "gute mensch aus Köln". Google antaa yli 8000 tulosta haulle "gute mensch aus Köln" "heinrich böll". Esim. [7] --188.238.181.122 1. tammikuuta 2013 kello 04.51 (EET)[vastaa]
Joo, kiitos. --Höyhens (keskustelu) 4. tammikuuta 2013 kello 01.22 (EET)[vastaa]

Hajuttoman liuottimen hajustaminen

muokkaa

Mitä voisin sekoittaa hajuaineeksi "hajuttomaan maalaustärpättiin", joka on kevyttä vetykäsiteltyä maaöljytislettä (ymmätääkseni)... jouduin ostamaan tätä kun ransk. tärp. oli loppu ja nyt olen ihan paranoidi että hengitänkö näitä kaasuja vai en koska tattaraa haju on erittäin mieto ja kun sen haistaa on kai jo puolet otsalohkosta muusina. Eli millaista uskaltaisi sekoittaa ilmaisinhajuksi? Normaalia tärpättiä, parfyymiä, jotain? --Pitke (keskustelu) 6. joulukuuta 2012 kello 23.39 (EET)[vastaa]

Oleellista on varmaan mitä teet sillä tärpätillä? Jos se maalinohennuksen tuloksena päätyy johonkin pintaan niin hajuaineen pitäisi varmaan haihtua tärpätin mukana, kun puhdistuskäytössä sillä ei ole niin väliä. Maakaasu hajustetaan tetrahydrotiofeenilla, ei tietoa mistä sitä saisi.. en:Aroma compound listaa hajuaineita, en uskalla sanoa mikä sopisi tärpätin sekaan muodostamatta mitään ikäviä reaktioita. --Harriv (keskustelu) 7. joulukuuta 2012 kello 01.45 (EET)[vastaa]

Öljymaalaukseen käytän. Erillistä ateljeetilaa ei ole joten hajuaineen itsensä soisi olevan korkeintaan yhtä haitallista kuin ohentimen/tärpätin itsensä. --Pitke (keskustelu) 7. joulukuuta 2012 kello 02.24 (EET)[vastaa]

EDIT. Kannattaa etsiä mielummin pineenitärpättiä kuin noita mineraalitärpättejä. Kauppiaat ja varsinkaan netti kyllä ei aina tiedä itsekään mitä niissä on. Koskee myös Wikipediaa. Ranskalainen tärpätti ei ole yhtään turvallisempaa kuin hajuton tärpätti. Sinol on pahanmakuistettua etanolia joten sitä voi käyttää hajumarkkerina jos haluaa, se ei ole ainakaan tärpättejä vaarallisempaa. Mutta jos haluaa maalia ohennella on parempi ohennella öljyllä kuin tärpätillä. Unikkoöljy on kuulemma hyvää. Jotkin öljyt eivät kuivu ikinä että sekin kannattaa muistaa. Tärpättihuuruja on käytännössä taidemaalauksessa huomattavasti vähemmän kuin rakennusmaalauksessa. Aivot eivät tärpätistä mene muusiksi. Vaarat liittyvät enempi tapaturmiin, silmäroiskeisiin. Ihokontakti on itse asiassa suurempi vaara kuin hengittäminen, muta päänsärkyä ja huimausta voi tulla. Ihon kuivuminen ja allergisoituminen ovat todellisia riskejä. Ja vielä mikäli puhdistaa pensseleitä niin tärpättiä parempi vaihtoehto on mäntysuopa. Laitan tähän linkkejä käyttöturvallisuustietoihin. (tiedot muuten pääasiassa vaimoltani joka opettaa mm. puun pintakäsittelyä, mutta olen itse toiminut mm. työterveyshuollosta vastaavana lääkärinä joskaan en ole erikoistunut alalle.) tärpätti ranskalainen tärpätti hajuton tärpätti. Näissä on kaikenlaista mahdollista. Esimerkiksi Sinolin käyttöturvallisuustiedoissa on että siitä voi saada maksakirroosin. Että lepo vaan. --Höyhens (keskustelu) 4. tammikuuta 2013 kello 02.32 (EET) EDIT --Höyhens (keskustelu) 5. tammikuuta 2013 kello 13.35 (EET)[vastaa]
Ai niin. Unohtui vielä sanoa että öljyvärimaalausta ei kuulemma suositella raskaana oleville, koska itse maaleissa saattaa olla sikiölle haitallisia aineita. Tämä ei tule esille tärpättien käyttöturvallisuustiedoista. terv. Kuvataiteilijoita varten on muuten olemassa oma työturvallisuussivu. Toi varmaan. terv. --Höyhens (keskustelu) 5. tammikuuta 2013 kello 13.57 (EET)[vastaa]

IP-91.152.197.239 poisti selvästi kiihtyneessä mielentilassa runsaasti lähteistettyä tekstiä ja itse lähteet. Onko tälläinen sallittua?

muokkaa

Voidaanko tälläistä sallia, että kiihtyneessä mielentilassa poistetaan täysin asiallista- ja asiallisin viittein lähteistettyä tekstiä todella paljon artikkelista Jakov Jurovski Lisäksi IP posti lähteistystä myös Aleksei Nikolajevitš Romanov artikkelista. 87.95.127.71 2. tammikuuta 2013 kello 20.59 (EET)[vastaa]

Käyttäjän oletettu mielentila ei vaikuta muokkausten käytännönmukaisuuden arviointiin. --Otrfan (keskustelu) 2. tammikuuta 2013 kello 21.03 (EET)[vastaa]
Ihan asiallisia poistoja. Sen sijaan tämän lisäyksesi tarpeellisuudesta en ole samaa mieltä. --Stryn (keskustelu) 2. tammikuuta 2013 kello 21.04 (EET)[vastaa]
Toimin ihan rauhallisessa mielentilassa. Poistamani teksti oli sekavasti kirjoitettua, epäluotettavan oloista ja suurelta osin lähteetöntä tai näennäislähteistettyä. Selvennykseksi sanottakoon, että kyse oli siitä uudelta tutkimukselta vaikuttavalta Romanovien murhaan liittyvältä salaliittoteoretisoinnilta, jota on näennäislähteistettynä yritetty tunkea useampaan artikkeliin. Liittyy taannoiseen hopea-amalgaamipaikkasekoiluun kahvihuoneessa.--91.152.197.239 2. tammikuuta 2013 kello 21.08 (EET)[vastaa]
Muutit kolmessa minuutissa mieltäsi kolme kertaa. Ensin vaadit tarkistettavaksi, minuutin päästä poistit lähteet ja vaadit uudet lähteet ja sen jälkeen poistit puolet koko artikkelin tekstistä. Poistit artikkelista kaiken lähteistetyn tekstin mikä varmasti pitää paikkansa. Kasvihuone jo paljasti, ettet tiedä Romanov-aiheista mitään, etkä ole lukenut ainuttakaan kirjaa Romanoveista 87.95.127.71 2. tammikuuta 2013 kello 21.53 (EET)[vastaa]
Kyllä käyttäjän 91.152.197.239 tekemä poisto oli ihan oikea ja täysin asiallinen. Nikolai II artikkelissa olisi myös jotakin epämääräistä, joka joutaisi poistettavaksi. Anna O (keskustelu) 2. tammikuuta 2013 kello 22.08 (EET)[vastaa]
Anna O. on fanaattinen salaliittoteorian vastustaja, mistä syystä kaikki lähteet ja todisteet jotka tukevat salaliittoteoriaa pitää poistaa. Vain oma henkilökohtainen mielipide, että kaikki tapettiin on ainoa oikea ja sallittu mielipide Wikipediassa esitettäväksi. 188.67.153.230 2. tammikuuta 2013 kello 22.23 (EET)[vastaa]
Wikipedian artikkeli on parhaimmillaan helposti luettavaa ja ymmärrettävää, ja riittävästi lähteistettyä tekstiä. Siihen tulee pyrkiä. Mitkään väittelyt ja artikkeliin huonosti sopivat irralliset lauseet eivät tee artikkelia yhtään paremmaksi. Joskus artikkeleissa voi olla jotakin sellaista, jota ei joku käyttäjä voi uskoa paikkaansa pitäväksi, silloin on tämän käyttäjän viisasta lukea lähdekirjallisuutta, mikäli lähdekirjallisuus on luotettavaa ja asiallista, artikkelin väärien tietojen korjaaminen on helppoa. Anna O (keskustelu) 2. tammikuuta 2013 kello 22.37 (EET)[vastaa]
Eli: Lähdekirjallisuus on luotettavaa ja asiallista silloin kun se tukee omaa henkilökohtaista mielipidettä, mutta muuttuu heti Huu-haa-lähteeksi jos se tukee vastapuolta. Esim. on olemassa valokuva missä Sokolov seisoo Romanovien ja palvelusväen (yhdeksän henkilöä) haudan päällä 1919. IP. poisti tekstin ja viitteen. Pidätkö todella asiallisena, että poistetaan oikeaa ja viitteistettyä tekstiä mikä varmasti pitää paikkansa. Tässä vain yksi esimerkki. 188.67.153.230 2. tammikuuta 2013 kello 23.21 (EET)[vastaa]
Koska aiheesta ilmeisesti on olemassa toisistaan poikkeavia teorioita ja niihin liittyviä lähteitä, ehdottaisin artikkelin muuttamista sellaiseksi, että siinä neutraalisti esitettäisiin eri teoriat lähteineen, eikä siis pyrittäisi saamaan artikkelissa yhdelle teorialle voittoa toisten kustannuksella. Tietosanakirjan lukijoiden näkökulmasta on hyödyllistä lukea, että jokin aihe on esim. historiallisesti kiistanalainen ja siitä on olemassa useampia, tekstissä esiteltyjä teorioita, joista ei toistaiseksi tai ehkä koskaan saada selvyyttä, mikä on oikea. Sellaisia sanontoja voi käyttää kuin esim. "Joidenkin tutkijoiden näkemys on, että... – Toiset ovat päätelleet, että... – Eräiden tutkijoiden mukaan toisten tutkijoiden johtopäätökset ovat kuitenkin vääriä sillä perusteella, että..." jne. Kiistely siitä, mikä teoria on oikea, ei mielestäni kuulu wikiartikkeliin eikä artikkelin muokkaajien ratkottavaksi, jos kerran eri teorioista löytyy lähteitä (vaikka kullakin muokkaajalla olisikin jokin suosikkiteoria). Näin ainakin minä näkisin, millainen tällaista ristiriitaista aihetta käsittelevän wikiartikkelin olisi oltava. (En tiedä, onko tässä keskustelussa kyse jostakin trollauskuvioista tms. mutta joka tapauksessa pitäisin tällaista artikkelinmuokkauskäytäntöä aina suotavana muokkaajien keskinäisen vastakkainasettelun sijasta.)--WikiCraft (keskustelu) 3. tammikuuta 2013 kello 19.33 (EET)[vastaa]

Kuvien lisääminen

muokkaa

Siirretty sivulle Wikipedia:Kahvihuone (Wikipedian käytön neuvonta)#Kuvien lisääminen. --PeeKoo 6. tammikuuta 2013 kello 12.08 (EET)[vastaa]

Laskuvirhe mallineessa?

muokkaa

Siirretty sivulle Wikipedia:Kahvihuone (tekniikka)#Laskuvirhe mallineessa?. --PeeKoo 6. tammikuuta 2013 kello 12.08 (EET)[vastaa]

Itämeren saarista

muokkaa

Pitääkö paikkansa ettei Latvialla eikä Liettualla ole yhtään saarta meren puolella? --Höyhens (keskustelu) 9. tammikuuta 2013 kello 00.59 (EET)[vastaa]

Kielioppikysymys: sarjakuvan tekijä

muokkaa

Siirretty sivulle: Wikipedia:Kahvihuone (kielenhuolto)#Kielioppikysymys: sarjakuvan tekijä. --Urjanhai (keskustelu) 9. tammikuuta 2013 kello 21.23 (EET)[vastaa]

Käännös "Wikivoyage" metassa

muokkaa

Hei, olen ranskalainen ja opin suomea (anteeksi kielioppivirheet); ymmärrän hyvän sanakirjan kanssa. Yritän tääntää tekstin alla metassa. Onko oikea? Ja en tiedä jos käännös "Wikivoyage" on olemassa; en töydä käännöksen: Wikimatka? Wikimatkailu? Wikimatkaiminen?

This week we are launching Wikivoyage—join us in creating a free travel guide that anyone can edit.
Tämä viikko julkaisemme Wikivoyage — Liitytte meidät luomaan vapaa matkakirjan, jota kuka voi muokata.

Kiitos, Seb35 (keskustelu) 9. tammikuuta 2013 kello 21.27 (EET)[vastaa]

"Tällä viikollä aloitamme Wikivoyagen — Tule mukaan luomaan vapaata matkaopasta jota kuka tahansa voi muokata.
"Tällä viikolla aloitamme Wikivoyagen — Tule mukaan luomaan vapaata matkaopasta jota kuka tahansa voi muokata". Wikivoyage voisi olla suomeksi "Wikimatka", mutta sitä ei varmaan missään käytetä. --Harriv (keskustelu) 9. tammikuuta 2013 kello 21.43 (EET)[vastaa]
Tuleeko luotava sisältö olemaan suomen vai englanninkielistä? / Will the contents be in Finnish or in English?--Urjanhai (keskustelu) 9. tammikuuta 2013 kello 21.47 (EET)[vastaa]
Englanninkielinen versio löytyy, kuten monia muitakin kieliä, suomenkielinen on tulossa joskus... ks. meta:Requests for new languages/Wikivoyage Finnish. --Stryn (keskustelu) 9. tammikuuta 2013 kello 21.48 (EET)[vastaa]
Joo niinpä näkyikin. Niin kauan kuin ei ole suomenkielistä versiotakaan, niin ei ehkä ole tatrpeen kääntää nimeäkään. Tai on ainakin vaikea kääntää, kun mahdollinen lopullinen suomenkielinen nimi ei ole tiedossa.--Urjanhai (keskustelu) 9. tammikuuta 2013 kello 21.52 (EET)[vastaa]
Kiitos oikaisulle, viesti on metassa. Seb35 (keskustelu) 11. tammikuuta 2013 kello 01.17 (EET)[vastaa]

Kuntaliitokset ilman yhteistä rajaa

muokkaa
Siirretty tässä ollut keskustelu artikkelin omalle keskustelusivulle → Keskustelu:Kuntaliitokset Suomessa ilman yhteistä rajaa. --Pxos (keskustelu) 11. tammikuuta 2013 kello 10.34 (EET)[vastaa]

Luettelot en ja fi wikeissä

muokkaa

Olen huomannut että en-wikissä on ihan eri luetteloasetukset kuin fi-wikissä. Missä tein virheen kun yritin päivittää artikkelin Eurocup Formula Renault 2.0 -kausi 2013 lisäämällä siihen kuljettajat en-wikistä, kun siitä katosi muutama kohta samalla?--62.72.230.103 10. tammikuuta 2013 kello 12.59 (EET)[vastaa]

Mitkä asetukset? Ei ole mitään asetuksia säädetty luetteloihin. Kaikki riippuu mallineista tai wiki/html-koodista luetteloissa. En näe mitä on kadonnut, mutta siihen on tullut lisäksi lisenssi, status ja kisat. --Stryn (keskustelu) 10. tammikuuta 2013 kello 13.05 (EET)[vastaa]
Saattaa olla että ymmärsin nyt mitä tarkoitit. Taulukko on nyt korjattu. --Stryn (keskustelu) 10. tammikuuta 2013 kello 13.09 (EET)[vastaa]

Polkupyörän renkaan kiristäminen

muokkaa

Jos renkaan kiristää liian tiukalle, seuraa se että polkimet pyörivät mukana kun pyörää taluttaa. Tällöin rengas siis on liian tiukalle kiristetty. HUomasin että näin oli oman konheen kanssa mutta outoa oli se että vaikka löysäsin aika absurdin löysälle molemmilta puolilta, polkimet silti seurasivat mukana kun polkaisi renkaan vauhtiiin ja nosti takapään ilmaan. Johtuukohan se pakkasesta vai ehkä siitä että pitäisi heittää laakereihin lisää rasvaaa? Wikiman897 (keskustelu) 10. tammikuuta 2013 kello 21.44 (EET)[vastaa]

Vapaaratas on jäykkä jostain syystä. Joko siellä on likaa, rasva on kylmässä kangistunut tai liian tiukalle kiristys on jumittanut sitä jotenkin. --Harriv (keskustelu) 10. tammikuuta 2013 kello 21.49 (EET)[vastaa]

kuulostaa loogiselta -  –Kommentin jätti Wikiman897 (keskustelu – muokkaukset) 10. tammikuuta 2013 kello 21.59‎ (EET)[vastaa]

Surutyö

muokkaa

Siirretty sivulle Wikipedia:Kahvihuone (sekalaista)#Surutyö.--Urjanhai (keskustelu) 12. tammikuuta 2013 kello 23.56 (EET)[vastaa]

Luokka: lääketiede ja muut lääketieteen luokat

muokkaa

Siirretty sivulle Wikipedia:Kahvihuone (sekalaista)#Luokka: lääketiede ja muut lääketieteen luokat.--Urjanhai (keskustelu) 12. tammikuuta 2013 kello 23.56 (EET)[vastaa]

Huomautusten poistaminen

muokkaa

Artikkeli merkitään - syystä- lähteettömäksi varsin nopeasti. Vastaavasti huomautuksen poiston voisi tehdä yhtä nopeasti lähteiden lisäämisen jälkeen. Sama pätee yleisemminkin huomautuksiin. Tuntuu hieman tyhmältä itse poistaa huomautuksia jos katsoo korjanneensa ongelmat. Korina (keskustelu) 13. tammikuuta 2013 kello 23.53 (EET)[vastaa]

Jos et itse halua poistaa muiden lisäämiä huomautuksia tekemistä artikkeleista, niin kannattaa ehkä käydä vihjaisemassa huomautuksen tehneelle käyttäjälle, että on korjannut tilannetta. Muokkauksia tapahtuu niin paljon koko ajan, ettei kaikkien perässä pysty olemaan. Uusia sivuja sen sijaan monet tarkastavat järjestelmällisesti, sillä siihen on vielä aikaa. Mutta esimerkiksi tilanteessa, jossa artikeliin pyydetään lähteitä, niin kyllä huomautuksen voi itsekin poistaa, jos on sitten merkinnyt lähteet artikkeliin. --PtG (keskustelu) 13. tammikuuta 2013 kello 23.58 (EET)[vastaa]
Korjausmallineen voi poistaa kuka tahansa käyttäjä, joka kokee että ongelmaa ei enää ole. Tyypillisesti tämä on juuri ongelman korjaaja. Korjausmallineen laittajat eivät varmaankaan jää kovin usein seuraamaan artikkelin vaiheita mallineen laiton jälkeen. --Otrfan (keskustelu) 13. tammikuuta 2013 kello 23.59 (EET)[vastaa]

Painajainen artikkelista

muokkaa

Olen samaa mieltä, että ko. artikkelia voi laajentaa lisänäkökulmalla. Erimieltä olen kommentista, että kansanperinteen mukainen käsitys ihmisen painajaisista on toissijaista. Tiedon karttumisen myötä kansanperinteeseen kuuluvaa tietoa on tarkennettu kautta aikojen ns. nykytieteellisin tutkimuksin. Kansanperinnettä ei unohdeta koskaan, ovathan kansantietäjät oman aikansa tiedeihmisiä!

80.223.171.129 15. tammikuuta 2013 kello 20.03 (EET)[vastaa]

Oman kirjan tekijän oikeuksista

muokkaa

Omaa kirjaa olen kirjoitellut ja jäänyt pahasti askarruttamaan yksi asia. Saanko käyttää yhden tunnettujen henkilöiden nimiä? Yhdessä kohdassa mainitaan Merlin. Onko se sallittua? (Muita kohtia ei ole) Jos ei, mistä/keltä voin kysyä lupaa?

Merlinin nimeen kenelläkään ei ole tekijänoikeutta, joten sitä voi käyttää vapaasti.--87.95.0.70 18. tammikuuta 2013 kello 22.00 (EET)[vastaa]
Meinaatko siis muissa kaunokirjallisissa teoksissa esiintyvien kuvitteelisten henkilöiden nimien käyttöä mahdollisessa omassa kaunokirjallisessa teoksessa? Tuotahan ovat ainakin monet kirjailijat käyttäneet laittamalla omissa uutuusteoksissaan esiintymään jonkin vanhemmassa tunnetussa teoksessa esiintyvän henkilöhahmon. Mutta jos tekijänoikeus on vielä voimassa (joku tietty määrä vuosia tekijän kuolemasta), niin en sitten tiedä, mahtaisiko joku tekijä tai oikeuksienomistaja älähtää, jos ei tykkäisi tavasta, jolla hahmoa on käytetty (jos on vaikka tekijän mielestä käytetty huonosti tai maineella ratsastaen). Itse joskus panin merkille, että kun J. R. R. Tolkien on omissa teoksissaan luonut monenlaisia kuvitteellisia ilmiöitä ja käsitteitä, niin sitten jotkut muut fantasiakirjailijat (joitakin jopa suomennettu) aivan pokkana varastavat näitä käsitteitä (kuten mithril) ja käyttävät omissa paljon köykäisemmissä sepustuksissaan. Mutta en sitten tiedä, opnko esim. Tolkienin perikunta tässä vain jättänyt puuttumatta asiaan vai onko puuttuminen mahdotonta. Voi ehkä riippua myös eri maiden erilaisesta lainsäädännöstä.--Urjanhai (keskustelu) 18. tammikuuta 2013 kello 22.08 (EET)[vastaa]
Ja Antti Tuurillahan on opas romaanin kirjoittamiseen, jossa hän kertoo pyrkineensä käyttämään romaanihenkilöillään todellisina niminä esiintyneitä nimiä, jotta nimet olisivat luontevia, mutta saaneensa joskus tästä kohdehenkilöiltä kielteistä palautetta, jolloin hän siirtyi käyttämään hautausmailla hautakivissä esiintyviä todellisia nimiä, jonka jälkeen negatiivisen palautteen tuleminen lakkasi.--Urjanhai (keskustelu) 18. tammikuuta 2013 kello 22.16 (EET)[vastaa]

Kiitos paljon, Ajattelinkin että saa käyttää kun useat muutkin ovat käyttäneet, mutta parempi kysyä silti.

Huom. Oma vastaukseni yllä sisälsi varauksia ja jätti kysymyksen osittain avoimeksi. Joku paremmin tekijänoikeusasioista tietävä voi ehkä osata tarkentaa.--Urjanhai (keskustelu) 19. tammikuuta 2013 kello 00.57 (EET)[vastaa]

Pahaa sutta ken pelkäisi

muokkaa

Osaisiko joku tekijäinoikeuksista tietävä kertoa onko Pahaa sutta ken pelkäisi eli Who's Afraid of the Big Bad Wolf? -laulun sävelen tekijäinoikeus rauennut? Säveltäjä Frank Churchill kuoli 1942, mutta toinen sanoittaja Ann Ronell vasta 1993. Eli kuinka nuo sävellyksen tekijäinoikeudet menee, jos käytän sävellystä, en sanoitusta? Sävellysten tekijäinoikeus käsittääkseni kestää 70 vuotta tekijän kuolinvuodesta. Kiitos.

Rakkaudella, Maria Virtanen 19. tammikuuta 2013 kello 22.30 (EET)

Lyhennelmä Yhdysvaltojen tekijänoikeussäännöistä.
Yhdysvalloissa 1923–1963 julkaistun teoksen tekijänoikeus on voimassa 95 vuotta julkaisuvuodesta, jos tekijänoikeuden jatkamista on haettu 28 vuoden sisällä julkaisemisesta. Toisin sanoen vuonna 1933 julkaistu teos olisi tekijänoikeuden alainen vuoden 2028 loppuun. On toki mahdollisuus että tekijänoikeuden haltija ei ole tullut hakeneeksi tekijänoikeuden uusimista (jolloin teos olisi vapaa jo nyt), mutta käytännössä kaupallisen sävellyksen ollessa kyseessä tämän vaihtoehdon todennäköisyydet taitavat olla aika pienet. Tekijän kuolinvuosi ei tässä tapauksessa vaikuta asiaan. Jafeluv (keskustelu) 19. tammikuuta 2013 kello 23.34 (EET)[vastaa]

Mikä tietokonepeli?

muokkaa

Missä tietokonepelissä seikkailevat mustiinpukeutunut lentävä mies, monikätinen aseistettu koira (nimi Max) ja professori, joka pystyi mm ampumaan vihollisia leivänpaahtimen leivillä?--62.72.230.103 24. tammikuuta 2013 kello 18.49 (EET)[vastaa]

en:MDK2 --Groovenstein (keskustelu) 24. tammikuuta 2013 kello 19.34 (EET)[vastaa]

Nokia lumia 800. Miten sillä saa kuvia koneelle?

muokkaa

Minulla on Nokia lumia 800. Kun kytken sen johdolla koneeseen se alkaa vain ladata, ei avaudu kuvakkeita tai mitään koneeseen. Ja sitä ei löydy "paikalliselta levyltäkään". Osaisiko joku neuvoa miten sainin kuvia siitä koneelle?  –Kommentin jätti Lolanalle (keskustelu – muokkaukset)

Nokia: Kopioi kuvia puhelimen ja tietokoneen välilläKooma (keskustelu) 24. tammikuuta 2013 kello 20.09 (EET)[vastaa]

Artikkelin kirjoittajalle on annettava aikaa kirjoittaa sisältöä

muokkaa

Hei,

Toivon artikkelin kirjoittajalle aikaa hahmotella sisältöä, ettei heti alkuun tehdä teknisiä muutoksia, ne vain sotkevat ajatusten juoksuttamista. Kun artikkelille alkaa tulla enemmän sisältöä ja lihaa luiden ympärille, voisivat tarkkailijat aloittaa oman työnsä. Minä artikkelin kirjoittajan roolissa arvostan työrauhaa, ettei koko ajan tarvitse lukea, mitä teknisiä muutoksia tekstiini tehdään.

Esim. Surutyö artikkelia on korjattu. lähinnä pienen pieniä teknisiä korjauksia on tehty ja vahdattu niskan takana. Tarkkailija hävitti tyystin kirjoittamani ajatukseni: " saattohoito on aikaa valmistautua kuolemaan, jolloin ..... Minulla ei ollut tarkoitus "saattohoito" viitata "saattohoito" artikkeliin, vaan tekstin yhteydessä tuoda esille omaakin ajattelua ja kuten tiedetään, että saattohoito on aikaa valmistautua kuolemaan.

80.223.171.129 15. tammikuuta 2013 kello 19.23 (EET)[vastaa]

En ymmärrä mitä tarkoitat. Artikkeliin ei sen historian mukaan ole jälkeesi kukaan muu kirjoittanut sisältöä. Vain kielilinkit, luokka ja wikilinkki on lisätty ja ne ovat sellaisia yksityiskohtia, joiden ei pitäisi vaikuta artikkelin sisältöön mitenkään. --Ras (keskustelu) 15. tammikuuta 2013 kello 19.56 (EET)[vastaa]
Kun muitten käyttäjien hyvää tarkoittavat muokkaukset osuvat muutaman minuutin sisään niin tämä voi sekoittaa uuden käyttäjän pasmat, varsinkin jos tulee päällekkäinen muokkaus, jonka perkaaminen vanhallekin käyttäjälle on aina työlästä. Tässä olen itsekin joskus liian innokkaana tuoreiden muutosten vartijana saanut vahingossa jonkun uuden wikipedistin hermostumaan. --Urjanhai (keskustelu) 15. tammikuuta 2013 kello 20.13 (EET)[vastaa]
Joskus tuoreita muokkauksia seuraavat käyttäjät saattavat olla vähän malttamattomia eivätkä ehkä huomaa että muokaus jatkuu vielä, jolloin voi tulla ikävästi päällekkäisiä muokkauksia. Jos haluaa työrauhaa vähäksi aikaa niin on mahdollisuus muokkauksen ajaksi sijoittaa sivulle ¨Malline:Työstetään. Eli kun kirjoittaa sivun ylälaitaan näin: {{Työstetään}} niin tulee näkyviin ilmoitus että artikkelissa on menossa muokkaus ja toivotaan että muut eivät muokkaisi artikkelia juuri nyt. Toinen mahdollisuus saada työstää artikkelia rauhassa on että, jos muokkaat rekisteröityneenä, voit luoda oman hiekkalaatikon käyttäjäsivusi alasivuksi luomalla uuden sivun nimellä Käyttäjätunnuksesi/Hiekkalaatiko, ja kun saat muokkaamasi tekstin valmiiksi, niin kopioit luomasi tekstin vasta sitten artikkeliin tai artikkeliksi artikkeliavaruuteen. Tällaisia hiekkalaatikoita on monilla käyttäjillä, ja niissä on se hyvä puoli, että siellä tekstiä voi luonnostella rauhassa pidempäänkin. --Urjanhai (keskustelu) 15. tammikuuta 2013 kello 20.06 (EET)[vastaa]
Jotkut tekevät uuden artikkelin ensin omille käyttäjäsivuilleen, mutta usein eivät aloita uutta artikkelia tyhjästä, vaan siirtävät sivun omalta käyttäjäsivultaan artikkeliavaruuteen. Sellaiset artikkelit eivät taida näkyä Uudet sivut -listassa (jolloin niitä on vaikeampi tarkistaa), ja siirto on muutenkin hämäävä ja joskus jättää jälkeensä linkityksiä käyttäjäsivuavaruuteen. Ehdottaisin siksi että se tehdään mahdottomaksi, ja käyttäjäsivuille tehdyt uudet artikkelit voisi aloittaa artikkeliavaruudessa vain kopioimalla. --Savir (keskustelu) 31. tammikuuta 2013 kello 11.07 (EET)[vastaa]
Jos haluaa rauhassa kirjoittaa ja tehdä välitallennuksia, kannattaa kirjoittaa ensin omalla koneella tekstinkäsittelyohjelmalla. Sen jälkeen kun on päässyt saanut ajatuksensa kokonaan muotoiltua voi tekstin kopioida Wikipediaan, jolloin alkuperäisen tekstin kirjoittajan omistajuus häviää ja kuka tahansa voi sitä koska tahansa muokata. Lyhytaikaista työrauhaa varten on olemassa {{Työstetään}} -malline, jonka voi laittaa artikkeliin ilmoittamaan että siihen on juuri tulossa muutoksia. Sitä ei ole kuitenkaan tarkoitettu pidempiaikaista työstöprosessia varten. --Harriv (keskustelu) 15. tammikuuta 2013 kello 20.37 (EET)[vastaa]

Derek Landy

muokkaa

Mikä on Derek Landyn faniposti osoite? Sähköinenkin kelpaa! Kiire!  –Kommentin jätti Lolanalle (keskustelu – muokkaukset)

Sivulla answers.com on annettu jonkinlainen osoite. --Stryn (keskustelu) 26. tammikuuta 2013 kello 21.54 (EET)[vastaa]

Monikon toinen persoona Latinalaisessa Amerikassa puhutussa espanjan kielessä

muokkaa

Englanninkielisen wikipedian mukaan Etelä-Amerikan espanjassa ei käytetä ollenkaan monikon toiseen persoonaan liittyvää pronominia vosotros. Mitä pronominia sen tilalla käytetään? Taipuvatko verbit kuitenkin samalla tavalla kuin Espanjassa puhutussa espanjassa?  –Kommentin jätti 88.192.247.147 (keskustelu)

Latinalaisessa Amerikassa sanotaan ustedes sekä sinutellessa että teititellessä. Verbi taipuu monikon kolmannessa persoonassa. [8] Jafeluv (keskustelu) 28. tammikuuta 2013 kello 10.11 (EET)[vastaa]

Kirjalliset vaikutteet?

muokkaa

Hiljan esitettiin televisiossa elokuva Seitsemän veljeksen morsiamet, ja nippelitieto-osiosta löytyi Jack Churchill. Näistä herää heti kysymys: a) oliko em. elokuvan tai tarinan kirjoittaja tietoinen Aleksis Kiven romaanista Seitsemän veljestä? ja b) oliko Väinö Linna luodessaan Honkajoen hahmon, tietoinen Jack Churchillistä? Kummassakin yhtäläisyydet ovat niin silmiinpistävät, että niitä on vaikea kuvitella sattumaksi.--Urjanhai (keskustelu) 29. tammikuuta 2013 kello 14.36 (EET)[vastaa]

Pikainen googlaus ei tuonut tulosta, paitsi että ilmeisesti Churchill ilmeisesti ainakin pyrki osallistumaan vapaaehtoisena Suomen talvisotaan, vai mahtoiko jopa osallistua.--Urjanhai (keskustelu) 29. tammikuuta 2013 kello 14.47 (EET)[vastaa]
a) Seitsemän on vanha pyhä luku, jota on käytetty monissa yhteyksissä. Kivikin oli lukenut kirjallisuus- ym. historiansa, eikä luku siten tullut hänelle tyhjästä vaikkei välttämättä tietoisena valintana (joku tutkija on voinut senkin asian selvittää). Taustatiedoista [9] selviää, että elokuva perustuu löyhästi valmiiseen tarinaan, Stephen Vincent Benetin Sobbin' Women, jonka sisältöä tosin en tunne. Luulenpa kuitenkin että Aleksis Kiven voi tässä yhteydessä unohtaa. --Abc10 (keskustelu) 29. tammikuuta 2013 kello 14.48 (EET)[vastaa]
Eipä esim. tuossakaan Seitsemää veljestä mainita, vaan Sabiinittarien ryöstö. --J (keskustelu) 29. tammikuuta 2013 kello 14.55 (EET)[vastaa]
Ja sitten en.wikipedian mukaan Sobbin' Women perustuu vanhaan tarinaan sabiinittarista. Ei mitään uutta auringon alla. --Abc10 (keskustelu) 29. tammikuuta 2013 kello 14.58 (EET)[vastaa]
Löysin kyllä nuo tiedot, mutta toisaalta kummassakin on metsäläisveljessarja, joilla kaikilla on samanväriset hiukset, ja jotka tekevät hassuja kosioretkiä. --Urjanhai (keskustelu) 29. tammikuuta 2013 kello 15.01 (EET)[vastaa]
No Seitsemän veljestä on ilmestynyt englanniksi vuonna 1929, joten mistäpä sitä sitten tietää. --J (keskustelu) 29. tammikuuta 2013 kello 15.07 (EET)[vastaa]

Vygotski -artikkelin laajentaminen

muokkaa
Keskustelu siirretty kahvihuoneeseen sekalaista, koska kysymys koskee Wikipedian muokkaamista. --Pxos (keskustelu) 29. tammikuuta 2013 kello 22.26 (EET)[vastaa]

Botti sukunimiä ja sukunimitäsmennyssivuja varten

muokkaa

Hei, olisiko Wikipediassa ketään innokasta ja ohjelmointitaitoista tekemään sellainen botti, joka tarkistaisi, että henkilöiden sukunimistä on olemassa uudelleenohjaukset tai että henkilö löytyy sukunimeen liittyvältä täsmennyssivulta? Tällainen botti olisi helppo tehdä pywikipediabotin pohjalle, se voisi käyttää viimeisintä database dumpia kuormituksen vähentämiseksi ja olisi Wikipediassa todella hyödyllinen kymmenientuhansien artikkelien kohdalla. Tällaisen botin tulisi vain kulkea pitkin määriteltyjä henkilöartikkeleiden luokkia (esim. muusikot, urheilijat, poliitikot jne.) ja ottaa ylös jokaisen henkilön koko nimi. Tämän jälkeen botti irrottaisi sukunimen koko nimestä. Botilla olisi koko Wikipedian läpi kulkemisen jälkeen valtava luettelo nimiä, josta voitaisiin päätellä onko samalla sukunimellä olevia henkilöitä yksi vai enemmän (esimerkiksi Pythonissa muunnos list-tyypistä dictionary-tyypiksi, jossa key olisi sukunimi ja valuena list henkilöiden etunimistä). Jos sukunimellä olisi vain yksi henkilö, botti ensin kokeilisi onko sukunimestä suora uudelleenohjaus henkilöartikkeliin, jos on niin ok, jos ei ole niin se tekisi sellaisen. Jos samalla sukunimellä taas olisi useampia henkilöitä, botti tarkistaisi onko täsmennyssivua, jos sellainen on niin ok kun henkilön nimi löytyy täsmennyssivulta, jos nimi puuttuisi täsmennyssivulta, se lisättäisiin sille aakkosellisesti. Botti voisi myös aakkostaa sukunimiin liittyvien täsmennyssivujen henkilölistoja ja luoda täsmennyssivuja alusta alkaen sellaisen puuttuessa. Wikipediassa olisi kaikki tarvittavat työkalut ja luokat jo olemassa tällaista bottia varten, joten mitään uutta ei tarvitse keksiä botin tekemiseksi. Kaikista vaativinta olisi ohjelmoida botti hahmottamaan ja kulkemaan luokkapuita pitkin, mutta tuo ei olisi mahdotonta. Tällaisen botin avulla henkilöiden sukunimistä saataisiin paljon paremmin uudelleenohjauksia ja henkilöt olisivat aina automaattisesti sukunimiin liittyvillä täsmennyssivuilla. Botti voisi myös luoda uudelleenohjauksia ilman ei-suomalaisia eksoottisia aakkosia automaattisesti (esim. Nicolae Dica -> Nicolae Dică ja Dica -> Nicolae Dică sen lisäksi että Dică -> Nicolae Dică). --84.248.94.243 31. tammikuuta 2013 kello 10.02 (EET)[vastaa]

Itse ainakin vastustan sitä, että sukunimistä tehdään uudelleenohjaus koko nimeen. Jotkut sellaisia tekevät, mutta en näe siinä mitään hyötyä, enemmänkin haittaa. --Stryn (keskustelu) 31. tammikuuta 2013 kello 10.19 (EET)[vastaa]
Mutta esim. Lenin -> Vladimir Lenin; Hitler -> Adolf Hitler; Stalin -> Josif Stalin. Mitä haittaa uudelleenohjauksista on? Kaikki eivät muista henkilöiden etunimiä, joten uudelleenohjauksista on paljon hyötyä. Lisäksi Wikipediassa muutenkin on sukunimiin liittyvät täsmennyssivut, joten miksi niitä ei automatisoitaisi botilla, niin ne olisivat aina täydelliset? --84.248.94.243 31. tammikuuta 2013 kello 10.26 (EET)[vastaa]
Toki jos on historiallisesti tunnettu henkilö kyseessä, ja voidaan tunteakin jopa melkein paremmin sukunimellään, niin sellaisissa tapauksissa on ok. Ei Wikipediaan tehdä sen takia turhia uo:ta ettei kaikki muista henkilöiden nimiä. Sitä varten on haku, josta kyllä usein tulee oikea henkilö kohdalle, vaikka muistaisi vain sukunimen. En ottanut mitään kantaa sukunimillisiin täsmennyssivuihin, vain turhiin uudenneenohjauksiin. --Stryn (keskustelu) 31. tammikuuta 2013 kello 10.32 (EET)[vastaa]
Eli mielestäsi botti olisi täsmennyssivuihin ok, mutta uudelleenohjauksia ei saisi tehdä? --84.248.94.243 31. tammikuuta 2013 kello 10.40 (EET)[vastaa]
Botilla automatisoitu muokkaaminen on huono idea sikäli, että sitä on hankala saada toimintavarmaksi nyky Wikipedian tapaisessa hyvin vapaamuotoisessa ympäristössä. Esimerkiksi Wikipedian luokat eivät ole niin täsmällisiä, että voitaisiin sanoa kaikkien jossain luokkahierarkiassa olevien artikkeleiden kertovan vaikkapa henkilöistä (syntymä- ja kuolinvuosiluokat ovat parhaimpia) ja jos tehdään esimerkiksi listoja automaattisesti päivittyviä listoja niin ne sisältävät väistämättä virheitä. Eli vaiva joka tulee poikkeustapausten tunnistamisesta ja/tai korjaamisesta on isompi kuin mitä noilla automaattisilla listoilla säästettäisiin. Wikidata joskus hamassa tulevaisuudessa jonkin verran parantaa tilannetta, koska sen kautta tiedot ovat paremmin koneellisesti luettavissa.
Nykyisellään kuitenkin on ihan toimiva idea se, että tehdään automaattisesti päivittyviä listoja artikkeleista jotka vaativat käyttäjän huomiota (tms. nimi puuttuu täsmennyssivulta, syntymäaika- ja kuolinaika ovat todennäköisesti virheellisiä jne) ja jätetään varsinainen artikkeleiden muokkaaminen ihmiselle. --Zache (keskustelu) 31. tammikuuta 2013 kello 10.37 (EET)[vastaa]
Toimivuutta kannattaisi kuitenkin testata empiirisesti eikä heittää hatusta a priori, että "ei se kuitenkaan toimi, koska...". Mielestäni kannattaisi ottaa otoksia ja selvittää virheprosentti. Sen sijaan että ihmiset kävisivät läpi botilla tuotettuja listoja, ihmiset voisivat muokata itse luokitteluja tarpeen vaatiessa botin täsmällisyyden parantamiseksi. --84.248.94.243 31. tammikuuta 2013 kello 10.40 (EET)[vastaa]
No tuo oli valistunut arvaus siltä pohjalta mitä olen tuon tyyppisiä automatisoituja viritelmiä tehnyt. (ks käyttäjä:ZacheBot) --Zache (keskustelu) 31. tammikuuta 2013 kello 10.53 (EET)[vastaa]
Ok, mutta botin ei huom tarvitse olla automaattinen, vaan se voisi olla puoliautomaattinen ja kysyä jokaisen muutoksen kohdalla käyttäjältä inputtia (tämä on mahdollista, silti nopeuttaisi muokkausta suuresti). Kun Wikipedia käytäisiin kerran botilla lävitse, niin seuraavat ajot olisivat hyvin pieniä työmäärältään (vain ylläpitoa). --84.248.94.243 31. tammikuuta 2013 kello 10.56 (EET)[vastaa]
Se on melko selvää että ongelmia tulee jos syötteenä on epämääräistä dataa. --Harriv (keskustelu) 31. tammikuuta 2013 kello 10.49 (EET)[vastaa]
Datan epämääräisyys on hatusta heitto, koska emme tiedä kuinka epämääräistä data on eli kuinka suuri virheprosentti syntyy kun dataa käytetään. Myös datan laatu parantuisi luokittelemalla henkilöt paremmin (tai siis oikeastaan luokkien sisältöä valvomalla). --84.248.94.243 31. tammikuuta 2013 kello 10.53 (EET)[vastaa]
Se on näppituntuma, joka perustuu kokemukseen. Esimerkiksi näitä keskusteluja arkistoiva ohjelma sisältää läjän "virityksiä" jotta se toimii tarpeeksi luotettavasti, eikä sen tarvitse siinä kohtaa ymmärtää aikaleimaa enempää. Datan laatu paranee vain käsityöllä. --Harriv (keskustelu) 31. tammikuuta 2013 kello 11.27 (EET)[vastaa]
Miksi pitää olla täsmennyssivu sukunimistä? Onko siitä jotain hyötyä että vaikka Virtanen sivulla listataan reilu sata henkilöä joiden sukunimi on Virtanen? --Harriv (keskustelu) 31. tammikuuta 2013 kello 10.49 (EET)[vastaa]
Tätä Strynkin edellä kyseenalaisti, mutta kyllähän luettelo on miellyttävämpi ja informatiivisempi kuin hakusivun tulokset. --84.248.94.243 31. tammikuuta 2013 kello 10.51 (EET)[vastaa]
Mihin tarkoitukseen? Kärjistetysti voidaan tehdä myös lista henkilöistä joiden sukunimen toinen ja kolmas kirjain on i ja r, siinäkin on suunnilleen samat ihmiset ja muutama päälle, formaattikin saadaan vaikka kuinka nätiksi kun vähän hiotaan. --Harriv (keskustelu) 31. tammikuuta 2013 kello 10.55 (EET)[vastaa]
Tuo on liian suuri kärjistys. Esimerkiksi Armstrong on mielestäni informatiivinen täsmennyssivu, josta päästään helposti kaikkiin Armstrong-sukunimisiin henkilöihin ilman hakusivun melko epämiellyttävää käyttöliittymää. --84.248.94.243 31. tammikuuta 2013 kello 10.58 (EET)[vastaa]
No siis onhan arvon ip siinä oikeassa, että automatisoinnilla pystyttäisiin tekemään ihan näppäriä juttuja jotka ovat ainakin jossain tilanteissa paljon parempia kuin nykyiset systeemit (esimerkkinä vaikka täsmennyssivujen listat tai sekalaista kahvihuoneen lista kunnista). Olen vain tässä skeptinen sen suhteen, että onko esimerkiksi täsmennyssivujen listat vaivan arvoisia, koska niissä joudutaan näkemään hitosti vaivaa siinä ettei systeemi ammu omaan jalkaansa. Jos etsitään pelkästään virheitä tai poikkeuksia ja jätetään tarkempi analysointi ihmiselle voidaan jättää koko varmistustauhka pois. --Zache (keskustelu) 31. tammikuuta 2013 kello 11.01 (EET)[vastaa]
Täsmennyssivujen hyötynä on aakkosellinen järjestys verrattuna hakusivun tuloksiin. Lisäksi henkilöt ja paikannimet saadaan erilleen täsmennyssivulla. Täsmennyssivu on myös "olemassa oleva artikkeli", kun taas hakusivulle "putoaminen" tarkoittaa, että artikkelia ei ole olemassa. Botti voisi olla puoliautomaattinen eli jokainen muokkaus edellyttäisi käyttäjältä varmistusta "tehdäänkö muutos". Tällöin virheprosentti olisi teoriassa pyöreä nolla, ja muokkaaminen olisi silti todella nopeaa (voitaisiin painaa y=yes n. 60 krt/min). Wikipedia käytäisiin vain kerran läpi botilla ja tämän jälkeen toisinaan voitaisiin ylläpitää täsmennyssivuja ajoilla. --84.248.94.243 31. tammikuuta 2013 kello 11.09 (EET)[vastaa]
Luokka on aakkosellinen, sen sisällön voi rajata miten haluaa, siinä on vain olemassa olevat artikkelit, ne päivittyvät automaattisesti. Hakuun voi laittaa myös täsmenteitä, jolloin saa paljon relevantimman tuloksen. Vaikka "Armstrong jalkapallo" ja heti löytyy Keith (tosin Lance on jostain syystä ensin..) --Harriv (keskustelu) 31. tammikuuta 2013 kello 11.27 (EET)[vastaa]
Ainakin sellaisessa tilanteessa olen todennut sukunimitäsmennyssivut hyödyllisiksi, kun pitää etsiä tietoa henkilöstä, josta kerrotaan lähteessä vain etunimen alkukirjain (vaikkapa "teoksen suunnitteli kuvanveistäjä V. Znoba"). Sukunimisivulta näkee yhdellä silmäyksellä, että Znoba-nimisiä kuvanveistäjiä löytyy kaksi ja vain toisen etunimi alkaa V-kirjaimella. Toki sama tieto löytyy vähän kaivelemalla hakutoimintoa tai ulkoista hakukonetta käyttäen, mutta täsmennyssivua käyttämällä tietoon pääsee käsiksi huomattavasti vaivattomammin. Jafeluv (keskustelu) 31. tammikuuta 2013 kello 15.52 (EET)[vastaa]
Juu, kyllä sukunimitäsmennyssivut ovat hyödyllisiä. Joissain historiateoksissa saatetaan mainita henkilö vain sukunimeltä ja tieto löytyy helpommin kun sukunimestä on täsmennyssivu, miksei ohjauskin. Tietty voi kysyä, että tarvitaanko sukunimelle täsmennyssivua kun on hakutoimintokin, mutta eikös tämä koske kaikkia täsmennyssivuja. Tarvitaanko täsmennyssivua Springfield, kun eiköhän nuo löydy hakutoiminnollakin... IP:n ehdotus on periaatteessa hyvä, mutta jos se ei teknisesti ole mahdollista niin se siitä. IP kirjoitti yllä että olisi mahdollista toteuttaa puoliautomaattisesti, mutta ei kai kukaan sellaiseen jaksa ryhtyä. Jos jaksaa, niin siitä vain. – Kuohatti 31. tammikuuta 2013 kello 16.32 (EET)[vastaa]

Toimiiko ADSL2+ modeemi VDSL2 liittymässä?

muokkaa

Taloyhtiööni on tulossa Saunalahti-Elisan huoneistokaista, joka toimii VDSL2-tekniikalla. Operaattori haluaisi tietysti myydä uuden VDSL2 modeemin sadan euron hintaan, mutta minä en haluaisi uusia laitteita kalliilla hankkia. Käytössäni on tällä hetkellä ADSL2+ modeemi, johon olen ollut tyytyväinen ja jonka teoreettinen maksiminopeus on 24 Mbps. Yhtään nopeampaa en koe tarvitsevani. Luin ITU:n standardien dokumentaatiosta, että kaikki DSL-linjat käyttävät samaa G.994.1 standardia "Handshake procedures for digital subscriber line transceivers" yhteyden alustamiseen. Kysymys kuuluu, onko uuden modeemin hankinta aivan välttämätöntä vai toimiiko vanha modeemi ollenkaan? --Erantala (keskustelu) 17. tammikuuta 2013 kello 11.49 (EET)[vastaa]

Pienellä googlailulla löytyi [10] [11] [12]. Näyttäisi että voi se toimiakin, ainakin jos keskuspään asetukset on sopivasti asetettu. Varmaan sitä voisi kysyä operaattoriltakin. Ainakin SuomiComilla näin on: Keskuspään DSLAM laite tukee VDSL2 standardin mukaisia nopeusprofiileja ... sekä myös vanhempia ADSL2+ ja ADSL2+ Annex M -tekniikoita. Tämän ominaisuuden vuoksi voit ... käyttää linjassa myös perinteistä ADSL2+ modeemia. --Jmk (keskustelu) 17. tammikuuta 2013 kello 15.13 (EET)[vastaa]
Kiitoksia vastauksesta. Minä hölmö googlettelin vain suomeksi ja vastauksia oli nihkeä löytää. Eli vanhan ADSL2+ modeemin käyttö uudessa VDSL2 liittymässä on vähintään kokeilemisen arvoista! Sittenpä sen tietää. --Erantala (keskustelu) 18. tammikuuta 2013 kello 11.24 (EET)[vastaa]
Seuraa empiiristä kokemusta: Vanha ADSL2+ modeemi ei toiminut uudessa Saunalahden VDSL2 huoneistokaista -liittymässä. Jouduin hakemaan kaupasta taas jälleen yhden uuden modeemin (en huolinut operaattorin tarjoamaa purkkia) ja yhteys alkoi pelittämään kun vain laittoi piuhat kiinni :-) Samalla ratkesi myös laajakaistaliittymääni pitkään vaivannut mystinen ongelma kun hs.fi eikä iltasanomat.fi tahtoneet toimia. Nyt nekin toimivat kuin unelma. (Itsehän en tietenkään lue iltasanomien roskajournalismia, mutta ongelma tuli havaittua kiitos muiden käyttäjien.. ) Ratkaisematta jäi tietysti vielä se, että johtuuko yhteensopimattomuus raudasta vai softasta, eli onko yhteensopimattomuus operaattorin puolelta keinotekoinen kikka, jolla saadaan rahastettua uusilla laitteilla..? --Erantala (keskustelu) 8. helmikuuta 2013 kello 19.05 (EET)[vastaa]

Botti lajien tieteellisiä nimiä varten

muokkaa

Tuohon yllä olevaan viestiin liittyen pywikipediabotin päälle voitaisiin myös rakentaa helposti sellainen botti, joka keräisi eri lajien tieteelliset nimet infolaatikoista, ja tekisi tämän jälkeen uudelleenohjaukset tieteellisistä nimeistä lajiartikkeleihin. Nykyään uudelleenohjaukset tieteellisistä nimistä tehdään käsin, mutta kaikki kirjoittajat eivät varmaankaan muista niitä tehdä. Tämän voisi automatisoida Wikipediassa. Tällöin tieteellisen nimen täytyisi vain olla oikein artikkelissa sijaitsevassa infolaatikossa, niin uudelleenohjaus saataisiin luotua automaattisesti. --84.248.94.243 31. tammikuuta 2013 kello 10.10 (EET)[vastaa]

Mjoh, tämän voisi(n) toteuttaa. --Zache (keskustelu) 31. tammikuuta 2013 kello 11.02 (EET)[vastaa]
Tätähän on täällä harjoitettu jo jonkin aikaa ainakin yhden botin voimin, esim. [13] 91.155.210.216 31. tammikuuta 2013 kello 11.23 (EET)[vastaa]

Tulostaminen valkoisella musteella

muokkaa

Osaisiko joku neuvoa esim. laser-tulostimia, joilla pystyisi tulostamaan mustalle paperille valkoisella musteella? -Jussi Vuori (keskustelu) 31. tammikuuta 2013 kello 16.09 (EET)[vastaa]

Yhtäkkiä ei kyllä tule muuta mieleen kuin että teet mustavalkeasta kuvasta käänteiskuvan ja tulostat sen, mutta taitaa kuluttaa aika tavalla mustaa väriä.--RicHard-59 (keskustelu) 2. helmikuuta 2013 kello 22.32 (EET)[vastaa]
Aivan alkeellista, parahin Watson. Tarvitaan ainoastaan tulostin, johon voi vaihtaa valkoisen musteen sisältävän patruunan mustan tilalle (vinkki: tulostin ei tiedä, minkä väristä mustetta patruunan sisällä on). Tällöin tiedoston musta tulostuu "aiotusti väärin" valkeana ja jos käytetään mustaa paperia, esimerkiksi tavallinen tekstitiedosto tulostuu valkoisena mustalle. Sitä en osaa tosin sanoa, onko ylipäätään mahdollista tulostaa valkoista laserilla, puhumattakaan siitä, miten valkoista tulostinmustetta olisi saatavilla. --Pitke (keskustelu) 2. helmikuuta 2013 kello 22.57 (EET)[vastaa]
Alkuperäiseen kysymyksenasetteluun: tämä on ilmeisesti toistaiseksi ainoa kuluttajatason tulostin (mustetulostin), joka on ohjelmoitu handlaamaan valkoisella musteella tulostaminen ilman kommervenkkejä. Hinta on reilusti yli viisi jenkkitonnia. --Pitke (keskustelu) 2. helmikuuta 2013 kello 23.00 (EET)[vastaa]

Siirtoväestä

muokkaa

Olen jo aikaisemmin kysynyt täällä siirtoväestä. Nyt lisää: pyrittiinkö joidenkin vain pieneltä osin luovutettujen kuntien maataloussiirtoväki sijoittamaan kotikuntiensa jäljellejääneille alueille? Luulisin, että niillä Karjalan siirtoväkeen kuuluvilla, jotka asutettiin jäljellejääneeseen Karjalaan, oli vähemmän vaikeaa kuin muilla, koska ei tullut ongelmia erilaisten luonteenominaisuuksien kanssa, vaikkapa puheliaisuuden, jota vähemmän puheliaiden Suomen heimojen jäsenten, jotka joutuivat siirtokarjalaisten kanssa tekemisiin, saattoi olla vaikea ymmärtää ja sietää, kun oltiin suomalaisiksi tyypillisempiä kuin karjalaiset siinä mielessä, että oltiin hiljaisempia. Entä minne astuettiin Kuusamon ja Sallan maataloussiirtoväki? Entä Petsamon?  –Kommentin jätti 188.238.201.239 (keskustelu) 2. helmikuuta 2013 kello 12.26‎ (EET)[vastaa]

Tiedot löytyvät ko. kuntien sivuilta. Siirtolaisten kokemuksista on kirjoitettu lukuisia kirjoja ja niistä voi itse vetää johtopäätökset sopeutumisen helppoudesta/vaikeudesta. Tätäkään kommenttia ei olisi, jos siirtokarjalaisia ei olisi ollut ;) --Nedergard (keskustelu) 3. helmikuuta 2013 kello 15.43 (EET)[vastaa]
Muistan joskus nähneeni tilastoja ja karttakuvankin siitä, miten siirtoväki muutti sijoituksen jälkeen. Virta vei toisaalta lännestä itään, Kymenlaaksoon ja Etelä-Karjalaan päin, toisaalta pohjoisesta etelään. Esimerkiksi Lahden-Kouvolan seudulle muutti paljon siirtokarjalaisia. Mutta en lähtisi selittämään sitä "luonteenominaisuuksilla". Eivät karjalaiset sen puheliaampia ole kuin muutkaan, sen enempää kuin hämäläiset ovat hitaista tai savolaiset kieroja, se on pelkkä runebergilainen stereotypia.--Tanár 3. helmikuuta 2013 kello 16.58 (EET)[vastaa]
Jep, nämä "heimo-ominaisuudet" ovat Topeliuksen kynästä peräisin. Osuvuus lienee yhtä hyvä kuin horoskoopeissa. --ML (keskustelu) 3. helmikuuta 2013 kello 19.58 (EET)[vastaa]
Juu Topeliuksen Maamme kirjasta on kysymys. Kirjoitin vain runebergilainen hämäysmielessä.--Tanár 3. helmikuuta 2013 kello 22.47 (EET)[vastaa]
Artikkelissa ei muuten mainita heimojen luonteenpiirteistä mitään, vaikka ne lienevät Maamme kirjan aikaa kestänein osa. --ML (keskustelu) 4. helmikuuta 2013 kello 08.15 (EET)[vastaa]
Artikkelissa Suomen historialliset maakunnat maininta on ja lähdekin on annettu.--Urjanhai (keskustelu) 4. helmikuuta 2013 kello 12.49 (EET)[vastaa]
Eräällä länsisuomalaisella paikkakunnalla siirtoväki kuulemma ihmetteli länsisuomalaisen yhteisön sosiaalista kerrostuneisuutta, kun kutsuttiin eri päivinä juhliin rikkaammat ja köyhemmät kyläläiset. Karjalassa oli kutsuttu kaikki samana päivänä.--Urjanhai (keskustelu) 4. helmikuuta 2013 kello 06.49 (EET)[vastaa]
Itä- ja länsisuomalaisten välillä on kulttuurieroja. Temperamenttieroja tuskin ja vaikka olisikin, Topelius ei niitä olisi osannut kiteyttää.--ML (keskustelu) 4. helmikuuta 2013 kello 08.15 (EET)[vastaa]
Tässä kartta sijoituksesta: [14]. Petsamolaisista: "Pääosin petsamolaiset siirrettiin Kalajoelle ja asutettiin maanhankintalain nojalla seuraavina vuosina Tervolaan."[15], Kuusamon ja Sallan asukkaista tässä pdf:ssä. -tKahkonen 4. helmikuuta 2013 kello 01.36 (EET)[vastaa]