Wikipedia

Hattulan Pyhän Ristin kirkko

keskiaikainen kirkko Hattulassa
Tämä on arkistoitu versio sivusta sellaisena, kuin se oli 1. marraskuuta 2010 kello 21.16 käyttäjän J.K Nakkila (keskustelu | muokkaukset) muokkauksen jälkeen. Sivu saattaa erota merkittävästi tuoreimmasta versiosta.

Hattulan Pyhän Ristin kirkko on Hämeen vanhin kirkko.[1] Ensimmäinen asiakirjamaininta Hattulassa sijaitsevasta kirkosta on vuodelta 1324. Nykyisen tiilikirkon rakennusajankohdasta on ollut erimielisyyttä. Aiemmin kirkon rakentaminen on ajoitettu 1300-luvun alkuun, mutta rakennushistorioitsija Markus Hiekkanen on ajoittanut sen rakennetuksi todennäköisemmin vuosina 1472–1490.[2] Tyyliltään se edustaa täysgotiikkaa.[1] Kirkko on voinut olla keskiajalla pyhiinvaelluskohde, mikä ilmenee ajan tanskalaisista asiakirjoista, joissa kuningatar Margareeta mainitsee Hattulan Pyhän Ristin yhdeksi sopivaksi pyhiinvaelluskohteeksi.[3].

Hattulan Pyhän Ristin kirkko
Hattulan Pyhän Ristin kirkko, länsipääty.
Hattulan Pyhän Ristin kirkko, länsipääty.
Sijainti Hattula
Koordinaatit 61°03′03″N, 24°23′52″E
Seurakunta Hattulan seurakunta
Rakentamisvuosi 1472–1490
Materiaali Tiili
Tyylisuunta täysgotiikka
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

Tiilikirkkoa edeltäneistä puukirkoista ei ole muuta tietoa kuin että vuonna 1398 puukirkko on saanut aneoikeudet.[4] Kirkkomaalta on kuitenkin löydetty vanhemman tiilisen sakariston jäännökset, joiden arvellaan olevan peräisin puukirkosta. Tiilikirkon rakennukseen käytetyt tiilet saatiin Herniäisten rantarinteellä toimineesta tiiliruukista. Ruukissa poltettiin keskiajalla tiiliä mahdollisesti myös Hämeen linnan rakentamiseen. Ruukin tiiliuunien rakenne on pystytty selvittämään arkeologisissa kaivauksissa.[5]

Rakennus

 
Kirkko etelän suunnasta. Uusittu tukipilari on harmaakivinen, samoin pääosin asehuone, jossa on alkuperäinen tiiliseinä säilynyt ainoastaan itäseinällä. Pilari ja asehuoneen myöhemmät harmaakivirakenteet ovat vuodelta 1795.[6]
 
Hattulan vanha kirkko, kuva: Kalle Artturi Havas, 1926. Länsipääty ja kellotapuli.

Historia

Kirkkoon iski salama 1580-luvulla, ja sen jälkeen jouduttiin tekemään ensimmäinen laajempi korjaus. Salama iski jälleen 1752, jolloin kattorakenteet jouduttiin uusimaan. Uuden tiilikirkon valmistuttua 1857 kirkko jäi pois käytöstä. Ensimmäiset perusteelliset kunnostustyöt tehtiin 1889, jolloin kiinteä sisustus purettiin pois. Siinä yhteydessä paljastettiin kalkkimaalaukset, joita on entisöity kahteen otteeseen, ensin O. Niemi 1939–1940 ja sitten 1980-luvulla.[7] Kirkon runkohuone on varsin hyvin keskiaikaisessa asussaan. Ainoastaan asehuoneen harmaakiviset osat ovat myöhempää tekoa, vuodelta 1795, ja kontrefori eli tukipilari asehuoneen länsipuolella 1810-luvulta.[4] Kirkko on muodoltaan hallikirkko, jonka kolme laivaa ovat yhtä korkeita. Sivulaivat ovat kapeammat kuin keskilaiva. Kirkon pohjakaava on symmetrinen ja se muodostaa latinalaisen ristin siten että toisiaan vastapäätä olevat sakaristo ja asehuone ovat hiukan keskiakselista itään. Sen ulkomitat ovat 28,2 × 17,2[2][4][6] Keskiajalla paljon käytetyn harmaakiven sijasta kirkko on rakennettu näkyvältä osaltaan lähes kokonaan tiilestä. Tiilimateriaali tekee siitä ainutlaatuisen ja yhdistää sen Hämeen linnan rakennusvaiheisiin, ja oletettavasti niillä on ollut sama rakennusmestari.[8][9]. Kirkon perustukset ovat kuitenkin harmaakiveä, jotta maaperän kosteus ei nousisi tiiliseiniin[4]. Runkohuoneen sivustoilla ovat pohjoispuolella sakaristo ja eteläpuolella pääsisäänkäynnin muodostava asehuone.[1]

Kirkon ikkunoista ovat alkuperäisiä kuori-ikkuna, länsipäädyn ikkuna sekä itäisin eteläseinän ikkuna, muita on laajennettu 1800-luvulla. Molemmissa päädyissä ylhäällä on ristikomero ja kaksi pyörökaarikomeroa.[6]

Sisätilat

 
Kalkkimaalauksia kirkon sisätiloissa, 1500-luvun alusta. Pylväissä näkyy muutamia puuveistoksia.

Seinämaalaukset

Hattulan kirkko on tunnettu kalkkimaalauksistaan, jotka ovat piispa Arvid Kurjen ajalta, luultavasti vuosilta 1513–1516.[7] Maalaukset edustavat myöhäisgotiikkaa, ja ne on tehty al secco -menetelmällä. Ne on todennäköisesti tehnyt sama taiteilijaryhmä kuin Lohjan Pyhän Laurin kirkon maalaukset. Maalauksissa on 180 Raamatun kertomusta luomisesta viimeiseen tuomioon sekä pyhimyskertomuksia[1]. Onni Okkonen kuvaa maalauksia seuraavasti: "Hattulan mestari, jonka voimme asettaa läheiseen suhteeseen Lohjan maalarin kanssa, jää kaikesta luontaisesta lahjakkuudestaan ja tunneherkkyydestään huolimatta samalle ylimalkaiselle käsityöläistasolle, kuin millä hänen edeltäjänsä olivat olleet. Mutta tämä ei estä häntä olemasta synnynnäisten taiteilijaominaisuuksiensa, herkän muototajunsa, keveän luonnehtimistaitonsa ja sielukkaan mystiikkansa vuoksi erikoisen mielenkiintoinen ilmiö Suomen, vieläpä koko Pohjolan taiteessa."[10] Melko vapaasti maalatut henkilöt on maalattu ruohoa kasvavalle tai pienistä puoliympyröistä koostuvalle maapohjalle. Pienessä kirkossa tiivis kuvaryhmittely, jossa on useita henkilöhahmoja, antaa tilalle lämpimän, intiimin luonteen.[11]

 
Postimerkki vuodelta 1931.

Esineistö

Kirkossa on noin 40 puuveistosta, joista vanhimmat ovat Liedon mestarin veistämiä, ja ne on ajoitettu 1300-luvun ensimmäiselle puoliskolle.[1] Niihin alun perin kuuluneet jalometalliset kruunut ovat kuitenkin kadonneet, mahdollisesti uskonpuhdistuksen yhteydessä takavarikoituina. Hiekkanen kuitenkin esittää, että ne olisivat kadonneet venäläisten talvella 1496 Suomeen tekemän ryöstöretken aikana, joka ulottui Hattulaan saakka[12].

Kirkossa oleva saarnastuoli on vuodelta 1550 ja siten Suomen vanhin ja Pohjoismaiden vanhimpiin kuuluva säilynyt saarnastuoli. Sen lahjoittivat Tyrvännön Lepaan kartanon omistaja Björn Classon Lejon ja hänen vaimonsa Katharina Jöransdotter Stiernsköld. Vaikka saarnatuolin muoto noudattaa keskiaikaista perinnettä, sen koristelu on renessanssityylinen. Kirkossa on myös toinen, hieman uudempi, vuodelta 1701 peräisin oleva, Kristoforoksen kannattelema saarnastuoli.[12]

Alttaritaulun on maalannut Nils Schillmark 1782. Sen aiheena on Pyhä ehtoollinen.[7]

Sakaristo

Sakaristoa pidetään Turun tuomiokirkon sakariston jälkeen Suomen hienoimpana. Siinä on yksinkertainen ristiholvaus ja ikkunat joka seinällä.[6]

Muut rakennukset

Kirkon pohjoispuolella on pieni tiilirakennuksen raunio. Tieto rakennuksen tehtävästä ei ole säilynyt, mutta sen arvellaan olleen joko vanhempaan puukirkkoon liittynyt sakaristo tai vaihtoehtoisesti erillinen Pyhän Ristin palvontaan liittynyt kappeli. Kirkon vieressä olevan kellotapulin yläosa on vuodelta 1813 ja rakennettu intendentinkonttorin piirustusten mukaan, mutta sen alkuperäiset kellot on siirretty Hattulan uuden kirkon torniin. Nykyiset kellot ovat peräisin Vuokselan kirkosta luovutetun Karjalan alueelta.[7][1]

Tien toisella puolella on aikoinaan seurakunnan toimintaan tiiviisti liittynyt A. F. Granstedtin suunnittelema vaaleaksi rapattu kolmikerroksinen pitäjänmakasiini vuodelta 1840. Siinä on nykyisin kirkon opastuskeskus ja kahvila. Kirkkoa ympäröi kiviaita, jossa on läpikäytävät, joista pohjoinen on keskiajalta ja eteläinen uuden ajan alkupuolelta.[7]

Hautausmaa

Hattulan vanhin hautausmaa on Pyhän Ristin kirkon kiviaidan sisäpuolella. Se ei kuitenkaan enää ole käytössä. Kirkon itäpuolella oleva laajennusosa, nykyinen hautausmaa, on perustettu 1921.[13]

Kulttuuriympäristö

Hattulan Pyhän Ristin kirkko kuuluu valtakunnallisesti arvokkaaseen maisema-alueeseen "Vanajaveden laakso ja Aulanko" ja on myös yksi Museoviraston vuonna 2009 määrittelemistä valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä.[7]

Katso myös

Lähteet

  • Hiekkanen, Markus: Suomen kivikirkot keskiajalla. Helsinki: Otava, 2003. ISBN 951-1-15126-6.
  • Hiekkanen, Markus: Suomen keskiajan kivikirkot. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2007. ISBN 978-951-746-861-9.
  • Okkonen, Onni: Suomen taiteen historia. Helsinki: WSOY, 1955.
  • Sarajas-Korte: Ars – Suomen taide 1. Kustannusosakeyhtiö Otava, 1987. ISBN 951-35-4202-5.

Viitteet

  1. ↑ a b c d e f Pyhän Ristin kirkko Hattulan seurakunta. Viitattu 12.8.2008.
  2. ↑ a b Hiekkanen 2003 s. 231
  3. ↑ Hiekkanen 2007, s. 282
  4. ↑ a b c d Hiekkanen 2007, s. 283
  5. ↑ Hämeen maakunnallisesti arvokkaat rakennusperintökohteet: kohdekuvaukset, Hattula.
  6. ↑ a b c d Hiekkanen 2007, s. 284
  7. ↑ a b c d e f Hattulan Pyhän Ristin kirkko Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
  8. ↑ Hattulan Pyhän Ristin kirkko (rakennusperintörekisteri) Kulttuuriympäristön palveluikkuna kyppi.fi. Museovirasto.
  9. ↑ Hiekkanen 2007, s. 285
  10. ↑ Okkonen, s. 111
  11. ↑ Sarajas-Korte, s. 170
  12. ↑ a b Hiekkanen 2007, s. 291
  13. ↑ Pyhän Ristin kirkko, hautausmaa Hattulan seurakunta. Viitattu 29.10.2010.

Kirjallisuutta

  • Marja Terttu Knapas (toim.) 1997. Hattulan ja Tyrvännön kirkot. Museovirasto, Suomen kirkot 20. ISBN 951-616-011-5

Aiheesta muualla

Tämä kirkkoihin tai muihin uskonnollisiin rakennuksiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.


Huomattavia suomalaisia kirkkorakennuksia
Tuomiokirkkoja

Espoo • Helsinki • Kuopio • Lapua • Mikkeli • Oulu • Porvoo • Turku • Tampere

Katedraaleja

Uspenskin katedraali • Pyhän Nikolaoksen katedraali • Pyhän Kolminaisuuden katedraali • Pyhän Henrikin katedraali

Paikkamäärältään suuria

Kerimäki • Lapväärtti • Johanneksenkirkko • Nurmes • Keski-Porin kirkko • Heinävesi

Vanhoja puukirkkoja

Ulrika Eleonoran kirkko • Muhos • Petäjäveden vanha kirkko • Sammatti • Sodankylän vanha kirkko • Uudenkaupungin vanha kirkko • Vöyrin puukirkko

Vanhoja kivikirkkoja

Eckerö • Hammarland • Hattulan Pyhän Ristin kirkko • Hollola • Jomala • Lemland • Nousiainen • Pernaja • Saltvik • Sund • Tyrvään Pyhän Olavin kirkko • Ulvila

Modernistisia

Kannonkoski • Lakeuden Risti • Nakkila • Rajamäki • Temppeliaukion kirkko • Varkauden pääkirkko

Luovutettujen alueiden kirkkoja

Sortavalan apostolien Pietarin ja Paavalin kirkko • Kristuksen kirkastumisen katedraali • Viipurin tuomiokirkko • Viipurin vanha tuomiokirkko • Terijoen ortodoksinen kirkko

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Hattulan_Pyhän_Ristin_kirkko&oldid=9280557”