Wikipedia:Kahvihuone (kielenhuolto)

↑	Arkisto	Lisää uusi aihe	Kielenhuolto

Neuvonta

Sekalaista

Käytännöt

Kielenhuolto

Tekniikka

Tekijänoikeudet

Uutiset

Kysy vapaasti

Tervetuloa kahvihuoneeseen Kielenhuolto!

Kaikki kielenhuoltoon (oikeinkirjoitus, merkitsemiskäytännöt, kirjoitusasu) liittyvä keskustelu. Keskustelut, joihin ei ole tullut kommentteja 21 vuorokauteen, arkistoidaan automaattisesti.
Vanhat keskustelut löytyvät arkistosta.

Monopodi vai yksijalka

Olen tekemässä artikkelia kameran yksijalkaisesta tuesta. Siitä käytetään monessa yhteydessä englanninkielisestä termistä muokattua termiä monopodi. Löytyy myös (vähemmän) suomenkielistä termiä yksijalka. Mikä on suomenkielisen wikipedian kanta näihin englanninkielisten sanojen 'väännöksiin', joita käytetään? --Ptmies (keskustelu) 21. lokakuuta 2020 kello 12.00 (EEST)

Kannattaa käyttää sellaisia muotoja, jotka ovat yleisesti käytössä. --Höyhens (keskustelu) 21. lokakuuta 2020 kello 14.11 (EEST)

Monopodi ei ole varsinaisesti väännös englannista vaan kreikkalaisperäinen sivistyssana, jos sellaista termiä vielä käytettäisiin. Sana viittasi aikoinaan yksijalkaisiin taruolentoihin (ks. en:Monopod (creature)). --Silvonen (keskustelu) 21. lokakuuta 2020 kello 15.59 (EEST)

Kätisyydeltään left/right

Joissakin jääkiekkoilija-artikkeleissa on viljelty karmeaa puolikielistä ilmausta ”kätisyydeltään left/right”, joka viittaa käsittääkseni siihen, kummin päin pelaaja pitää mailaa. Myös suomalaisempaa ilmausta laukoo vasemmalta/oikealta on käytetty, mutta onko tämä paras vaihtoehto? --Silvonen (keskustelu) 28. lokakuuta 2020 kello 07.18 (EET)

Kielikellon kirjoittaja oli urheiluliikkeessä ja siellä kysyttiin lefti vai raitti [1]. Jutussa esitetään myös ilmaus laukaisee vasemmalta puolelta. Ilta≈Sanomissa [2] Tampereelle piti tulla oikealta ampuva puolustaja, mutta tulikin lefti. Mitähän YSO sanoo? --Jmk (keskustelu) 28. lokakuuta 2020 kello 11.30 (EET)

Koko tuon turhan tiedon ja paljon muutakin urheilutriviaa voisi yksinkertaisesti jättää pois Wikipediasta. jni (k) 28. lokakuuta 2020 kello 12.02 (EET)

Sanan kätisyys käyttö mailan pitopuolen merkityksessä on vähän hämäävää tai ainakin epästandardia. Minusta kätisyys viittaa siihen, käyttääkö ihminen oikeaa vai vasenta kättään. Tennispelaajan kohdalla se on selkeää, pöytätennispelaajasta puhumattakaan, mutta jääkiekkoilijahan käyttää laukoessaan aina molempia käsiään. Moni oikeakätinen jääkiekkoilija laukoo vasemmalta ja päinvastoin. --Savir (keskustelu) 28. lokakuuta 2020 kello 12.05 (EET)

Olisiko "mailapuoleltaan..." parempi ilmaisu? --Savir (keskustelu) 28. lokakuuta 2020 kello 12.06 (EET)

Voi ollakin, mutta mulle tulee siitä mieleen sanat käsipuoli ja jalkapuoli. --Höyhens (keskustelu) 29. lokakuuta 2020 kello 22.05 (EET)

Pikaisesti yritin etsiä ja tietysti menin Jyväskylän yliopistoon, jossa on maan liikuntatieteellinen. Haulla löysin kuitenkin vain kaksi pro-gradu -työtä, jotka käsittelivät jääkiekossa laukomista. Molemmissa käytettiin sanaa kätisyys. Exhibit A. Exhibit B. -- Rakkaus-muki-2 (keskustelu) 29. lokakuuta 2020 kello 22.47 (EET)

Kokonaan tai osittain suomennetuista paikannimistä

Tahtoisin nostaa keskustelunaiheeksi sen, mitä tulisi tehdä artikkelinotsikolle Hajógyárisaari (joka siis ääntyy osapuilleen ”hajoo-djaari-saari”). Mikäli muita vastaavia kyseenalaisia käännöspaikannimiä on löydettävissä, voisi niistäkin keskustella tässä. Omat näkemykseni asiasta olen esittänyt artikkelin keskustelusivulla. Kielitoimiston ohjepankki käsittelee aihepiiriä sivullaan ”Ulkomaiden paikannimet suomen kielessä: Vättern, Vätternjärvi vai Vätternin järvi?” (HTTPS-yhteyttä ei nähtävästi ole saatavilla, joten annan HTTP-linkin). Vaikka henkilökohtaisesti periaatteen tasolla kannatankin ulkomailla sijaitsevien paikkojen nimien suomentamista useammissa tapauksissa kuin nykyiset kielenhuoltajamme, nähdäkseni Wikipedian tarpeisiin Kielitoimiston ohjeistus on erinomainen ja vieläpä huomattavan joustava. – Jippe (keskustelu) 4. marraskuuta 2020 kello 12.53 (EET)

Wikipedian pääperiaate on toimia Kotuksen ohjeiden mukaan. Se on taidettu jopa kirjata sitoviin käytäntöihin, ja tällä periaattella on muokkaajayhteisössä laaja ja vahva kannatus. Juuri tuon linkittämäsi kotuksen artikkelin mukaisesti kertovasta tekstissä voidaan käyttää erilaisia selventäviä muotoja, mutta itse artikkelin nimessä niitä taas enemmän tulee kai pyrkiä välttämään.

Tuon esimerkin osalta voi todeta, että artikkeli on luotu vuonna 2009, ja sen jälkeen käsittykset ovat voineet tarkentuakin kun esimerkiksi on luotu enemmän ja systemmaatisemmin artikkeleita. Arvioinnissa voi siis hyvin käyttää kaikkia kotuksen ohjeita ja oppaita ja toimia niiden mukaan, ja samoin laadukkaita hiljattaisia suomenkielisiä lähteitä, jossa nimiä esiintyy (nimeämiskonventiothan ovat suomenkielisissäkin yhteyksissä aikojen myötä muuttuneet, niin kuin tuossa keskustelukommentissasi viittasitkin). Usein näkyy tilapäisiä matkailumainosstekstejä (tai jopa muuta tarkoitusta kuin nimistön- ja kielenhuoltoa varten tuotettuja tilapäisiä viranomaistekstejä), joissa nimiä on suomenneltu vähän miten sattuu. Silloin pitäisi nähdäkseni toimia ensisijaisesti kotuksen ohjeiden ja oppaiden mukaan. Nähdäkseni myös wikipedia tunnustaa käytännöissään ja menettelyissään sen, että selventävien lisämääräiden käyttö tekstissä on osa hyvää kielenkäyttöä, muta otsikon vastaavasti pitää olla lyhyessä muodossa siten kuin ne ovat lyhyessä muodossa esim. kartoissa. Ongelma on silloin lähinnä se, että löydetään oikea ohjeiden ja luotrettavien lähteiden mukainen muoto. Ja näissähän on myös tapauskohtaisuutta, kun on toisaalta vakiintuneita vanhoja sovinnaisnimiä, mutta uusien sellaisten luomista pyritään välttämään. - Tämäkin on asia, jota Kotus ohjeissaan on käsitellyt, luulisin noin ulkomuistista referoiden. --Urjanhai (keskustelu) 5. marraskuuta 2020 kello 07.40 (EET)

Brittiläiset aateliset

Englanniksi on tapana nimittää ylempää aatelia kreivikunnan tai vastaavan nimellä, sanoa esimerkiksi Minton kreiviä Mintoksi. Suomen kielessä tätä käytetään valtiotasolla silloin kun päämies toimii alueensa symbolina: Ruotsi ilmaisi surunvalittelunsa, Ruotsi onnitteli, mutta ei henkilökohtaisemmissa asioissa "Ruotsi ja Silvia Sommerlath menivät naimisiin". Osa suomenkielisen wikipedian artikkeleista on nimetty ikään kuin kreivikunta olisi sukunimi: George Robinson Ripon. Täydentäessäni Kanadan kenraalikuvernööreistä kertovia artikkeleita olen siirtänyt joitakin ihmisen nimelle. Ajattelin perustella tässä, kiitos kun jaksoitte lukea. --Tappinen (keskustelu) 30. marraskuuta 2020 kello 19.11 (EET)

Tästä on väännetty pariin kertaan kättä ilman mitään varsinaista lopputulosta. Yleensä olen itse luonut omat tekeleeni artikkelinimelle Tavisnimi (mahdollinen arvo järjestysnumerolla) (esim.), mutta en yleensä ole siirrellyt jo olemassa olevia artikkeleita eri nimelle. --Prospero One (keskustelu) 30. marraskuuta 2020 kello 19.24 (EET)

Se ei itse asiassa ole pelkkä Minto tai Ripon, vaan Lord Minto ja Lord Ripon. On kuitenkin totta, että nuo aateliset allekirjoittivat aina vain nimellä "Minto" tai "Ripon" eli he käyttivät signatuurinimenään tuota aatelisnimeä. Perusongelma on siinä, että anglosaksinen maailma on niin kaukana Suomesta ja suomen kielestä, että suomentaminen on monella tavalla ongelmallista. Jo erilainen genetiivirakenne tekee ensimmäiset tepposet ja sitten toinen tepponen tulee siitä, että brittien aatelisväki on muotoa "Roger, 2nd Earl of Hipster", kun taas kotikutoinen väestömme on nimeltään "Mäkisen Antti". Noiden suomentaminen saattaa paikoitellen olla jopa ylitsepääsemättömän vaikeaa. --Pxos (keskustelu) 30. marraskuuta 2020 kello 19.37 (EET)

Tämän avaukseni kirvoitti John Campbell (kenraalikuvernööri), josta kertovassa lähteessä todetaan "Lorne and Louise were married in March 1871 ". Mies oli nimittäin Lornen markiisi kaksivuotiaasta isänsä kuolemaan asti, jolloin hänestä tuli Argyllin herttua. --Tappinen (keskustelu) 30. marraskuuta 2020 kello 19.48 (EET)

Tuo on muuten kolmas sudenkuoppa. Aatelispojat saavat isänsä ylimääräisiä titteleitä kutsumanimikseen, ja ne muuttuvat kun esi-isät siirtyvät maalauksiksi seinille. Poika on Alsterin varakreivi syntyessään, samalla kun hänen isänsä on Dorcasterin markiisi ja isoisänsä on Wellesleyn herttua. Kun pojasta polvi kasvaa, hänellä on nimet "Viscount Alster", "Marquess of Dorcaster (Lord Dorcaster)" ja viimein "The Duke of Wellesley". Saamme sitten selostuksen, jossa lukee "Alster kävi Etonin. 1960-luvulla Lordi Dorcaster möi osuutensa firmasta. 1990-luvulla Wellesleyn vanha herttua osti itselleen suvun vanhan linnan. Mieti siinä sitten, Who's Who. --Pxos (keskustelu) 30. marraskuuta 2020 kello 20.04 (EET)

Tässä kai pitää pyrkiä käyttämään laadukkaita suomenkielisiä lähteitä, jos niitä on. Luulen että olen nähnyt tietokirjoja, jossa tällaisista henkilöistä puhutaan, mutta en ole ihan varma, ovatko ne olleet suomeksi vai englanniksi.--Urjanhai (keskustelu) 30. marraskuuta 2020 kello 19.42 (EET)

Tästä aiheesta on tosiaan keskusteltu täällä moneen kertaan eikä selvyyttä ole tullut (edellinen keskustelu), joten olen itse käyttänyt brittipääreistä artikkeleita kirjoittaessani tuota nimimuotoa Etunimi Sukunimi Päärinarvonimi. Sen tietääkseni lanseerasi tänne Käyttäjä:Gopase+f siirtäessään vuonna 2012 artikkelin Arthur Wellesley nykyiselle nimelleen Arthur Wellesley Wellington. Ajatuksena on siis jäljitellä painettujen suomenkielisten tietosanakirjojen hakusanoja, jotka ovat aina muodossa "Wellington, Arthur Wellesley". Kyse on keinotekoisesta muotoilusta, mutta olen jatkanut sen käyttöä artikkeleita luodessani, koska mistään yhtenäisestä linjasta nimeämisen suhteen ei ole saatu päätettyä. Joka tapauksessa noita päärinarvoja on tapana käyttää kyseisten henkilöiden kutsumaniminä, joten niitä tulee suomenkielisessäkin Wikipediassa käyttää ainakin artikkelien juoksevassa tekstissä ja aakkostuksessa (tosin tästä on joitain poikkeuksia, esim. Benjamin Disraeli tunnetaan historiankirjoituksessa pääasiassa alkuperäisellä sukunimellään, vaikka hänestä tulikin myöhemmin lordi Beaconsfield).

Minusta artikkelin nimeen tulee tavalla tai toisella sisältyä se nimi, jolla henkilö ensisijaisesti tunnetaan. Tämän ehdon täyttäviä nimeämistapoja on tällä hetkellä suomenkielisessä Wikipediassa käytössä ainakin kolme: 1) yllä kuvattu (Arthur Wellesley Wellington); 2) Prospero Onen kuvaama (Leopold Canning (Garvaghin 4. paroni)); 3) joissain artikkeleissa käytetty pelkkä lordinimi (esim. Lordi Elgin). --Risukarhi (keskustelu) 2. joulukuuta 2020 kello 00.25 (EET)

Brittiläiset lyhenteet

Osuttuani artikkeliin Helge Haavisto huomasin, että siinä oli ilman mitään lähdettä nimen perässä lihavoituna KBE. Jossain keskustelussa taidettiin päätyä konsensukseen, ettei tällaista linkityksen muotoa fi-wikipediassa käytettäisi. Kun katsoo linkityksiä: [3] ja klikkailee, niin lihavoituna nimen perässä noita näyttäisi esiintyvän enää vain harvakseltaan. Varsin pieni tarkistusprojekti siis.--Urjanhai (keskustelu) 2. joulukuuta 2020 kello 00.43 (EET)

Artikkelissa Arthur Wellesley Wellington on määritelmässä arvonimiä, joita ei tulisi siinä mainita. Vai noudatetaanko tässä käytäntöä milloin mitenkin: arvonimi pois • lisätään • Arvonimi "Sir" artikkelin alussa • Kunniamerkkilyhtenteet nimen jälkeen. Voisiko botti siistiä nämä koristeet? Lyhenteet sopivat tietolaatikkoon tai auki kirjoitettuna leipätekstiin. Mallineessa näyttelijä ei ole parametria arvonimi, mutta se tulostuu jostakin syystä tietolaatikkoon (esimerkki). ---raid5 (keskustelu) 2. joulukuuta 2020 kello 01.40 (EET)

Näyttelijämalline käyttää pohjana Henkilö/pohja-mallinetta. --PtG (keskustelu) 2. joulukuuta 2020 kello 07.45 (EET)

Tietysti nyt jos artikkeli käsittelee historiallista henkilöä, jona pääasiallinen merkittävyys perustuu siihen, että hän on brittiläinen aatelinen, niin ongelma ei ole niin dramaattinen. Mutta silloinkin kai kysymys on loppujen lopuksi siitä, että suomenkielisissä yhteyksissä nämä ovat tyylirikko, koska suomenkielisessä tekstissä kai ei lopultakaan kuulu noudattaa joidenkin brittiläisten arvonimien brittiläisiä ilmaisukonventioita, vaikka tieto itse arvonimistä tietenkin kuuluu myös suomenkieliseen aiheen käsittelyyn. --Urjanhai (keskustelu) 2. joulukuuta 2020 kello 12.33 (EET)

Näitä lyhtenteitä on muuten jonkin verran ihan suomalaistenkin henkilöiden kohdalla suomalaisista järjestöjäsenyyksissä, esimerkiksi Pertti Mutanen. Näitä ilmeisesti käytetään jossain elokuvien lopputeksteissä, ja tuo Mutasen FSC:kin on näemmä tuolta joskus poistettu, mutta sittemin taas uudestaan sinne lisätty. --PtG (keskustelu) 2. joulukuuta 2020 kello 12.41 (EET)

Kumminkaan noita Suomessakaan ei taideta käyttää yleistietosanakirjoissa (tai vaikkapa nekrologeissa) vaan spesifeissä ammatillisissa yhteuksissä, jollaisia elokuvien lopputekstitkin ovat.--Urjanhai (keskustelu) 2. joulukuuta 2020 kello 13.29 (EET)

Ei käytetä. Eikä pitäisikään käyttää. Nostin vain esille, että näitä pitäisi poistella muistakin kuin englanninkielisistä yhteyksistä. Ja jos en väärin muista, näistä suomalaisista ammattilyhenteistä on väännetty jossain keskustelussa jonkun näitä massana lisänneen käyttäjän kanssa. --PtG (keskustelu) 2. joulukuuta 2020 kello 13.41 (EET)

"kaavio" vai "diagrammi"?

Tällä hetkellä tilanne näiden osalta on hyvinkin sekalainen; diagrammi ja ympyrädiagrammi, mutta pylväskaavio, palkkikaavio, pistekaavio, viivakaavio... nopeasti kun katsoin, ympyräkaavio vaikuttaisi olevan yleisempi sana kuin ympyrädiagrammi, tosin Kielitoimiston sanakirjassa ensimmäinen on synonyymi jälkimmäiseen ja siellä ei -kaavio-sanoja ole osalle ollenkaan. Sanakirjassa on myös eri määritelmät diagrammille ja kaaviolle (onko niiden välillä jokin mainittava ero?) Parasta olisi joka tapauksessa yhdenmukaistaa edes otsikot käyttämään jompaakumpaa sanaa. — surjection ⟨??⟩ 24. joulukuuta 2020 kello 21.50 (EET)

Britannia

Britannian EU-eron (Brexit = British exit, Britannian lähtö, ei "UKexit = United Kingdom's exit, Yhdistyneen kunigaskunnan lähtö") siirtymäkauden päättymisen myötä on korkea aika lopettaa joskus jopa naurettavalta vaikuttavan termin Yhdistynyt kuningaskunta käyttö suomenkielisessä Wikipediass (paitsi virallisissa yhteyksissä) ja korvata se nimellä Britannia. Käyttäähän valtio myös termiä Britannian kansalainen, ei "Yhdistyneen kuningaskunnan kansalainen": Toponymic guidelines for the United Kingdom (englanniksi). --85.76.47.225 28. joulukuuta 2020 kello 01.24 (EET)

Voisi olla ihan järkevää, kun se on myös Kielitoimiston suositus. Toisaalta nimestä on keskusteltu ainakin kahdesti ja molemmilla kerroilla Yhdistynyt kuningaskunta on saanut eniten kannatusta. 01miki10 (keskustelu) 28. joulukuuta 2020 kello 01.47 (EET)

Itse asiassahan virallinen nimitys ei ole Yhdistynyt kuningaskunta, vaan tuohan onkin vain virallisen nimityksen loppuosa. On tosiaan jotenkin makaaberia, kun täällä kirjoitetaan esim. "Yhdistyneen kunigaskunnan pääministeristä", vaikka normaalikielellä on Britannian pääministeri. Täällähän ei myöskään käytetä nimityksiä "Amerikan yhdysvaltain presidentti" tai "Saksan liittotasavallan liittokansleri".

Kuten monista muistakin saarivaltioista käytetään arkikielessä nimeä suurimman saaren mukaan (Irlanti, Kypros, Malta, Taiwan ym.), niin myös Britanniasta. Iso-etuliitettä ei tarvita, koska niemimaata tarkoittanut Britannia minor on Bretagne (myös ransk. ; engl. Brittany), mutta saarta tarkoittanut Britannia major on alueensa saarista suurin, Britannia (engl. Britain, ransk. Britannique).

--85.76.45.193 28. joulukuuta 2020 kello 02.56 (EET)

Vuonna 2006 nimestä keskusteltiin ja mielipidetiedusteltiin, Yhdistynyt kuningaskunta sai 21 kannatusta (ja vielä paljon myöhemmin 2 lisää), Britannia 7 kannatusta ja Iso-Britannia 10. Lisäksi oli hajaääniä 2, yhteensä 42 kannaottoa. Vuonna 2011 toimeenpantu äänestys sai liikkeelle vain 16 kannaottoa, jotka puolsivat: Yhdistynyt kuningaskunta 7 kpl, Britannia 5 ja Iso-Britannia 2 kpl. Nämä mielipideteidustelut on käyty artikkelin Yhdistynyt kuningaskunta keskustelusivulla. Onko jokin erityinen syy, miksi keskustelu jonkin yksittäisen artikkelin nimestä pitäisi käydä kielenhuoltokahvihuoneessa? Tämä on mielestäni asia, joka pitäisi käsitellä ensin. -Htm (keskustelu) 29. joulukuuta 2020 kello 08.58 (EET)

On erityinen syy käsitellä täällä. Se on se että tuolle monimutkaiselle valtakunnalle on ollut varsin vaikeaa keksiä yksimielistä ja yksiselitteistä nimeä. Alun perinhän Britannia tarkoitti Bretagne ja Grande Bretagne Iso-Britannia-nimistä saarta. Ja niin kai se on osittain vieläkin ainakin saaren osalta. Yhdistynyt kuningaskunta (United Kingdom) on lyhenne, jossa on mukana ainakin Skotlanti ja ties mitä kelttiläisperäisiä alueita. Ei ole itsstään selvää, onko maailmassa muitakin yhdistyneitä kuningaskuntia, tulee nyt mieleen esimerkiksi Ruotsi tai kauempaa Jaava. Sikäli nimi on hankala ja kunnyt lehdistössä ja muusa mediassa on yleistynyt sanan Britannia käyttö Englannista sen laajassa merkityksessä, voisi tosiaan olla järkevää käyttää nimeä ensisjaisena. --Höyhens (keskustelu) 29. joulukuuta 2020 kello 14.35 (EET)

Muotoa "Yhdistynyt kuningaskunta" on jopa perin vaikea taivuttaa tai tehdä siitä adjektiivia. Iso-Britanniakin menee taivutettaessa milloin mitenkin, eikä kai kukaan haluaisi nähdä kenenkään kansallisuudeksi merkittynä isobrittiläinen. --Abc10 (keskustelu) 29. joulukuuta 2020 kello 14.44 (EET)

No siis valtio-artikkelin siirtäminen toiselle nimelle nyt ainakaan ei tule kysymykseen, sehän on jo lyhenne. Ruotsi Yhdistynyt kuningaskunta? --Htm (keskustelu) 29. joulukuuta 2020 kello 14.57 (EET)

(Sveeanmaan ja Göötanmaan kuningas). --Höyhens (keskustelu) 30. joulukuuta 2020 kello 17.38 (EET)

Pauna vai naula

Sivun Pauna keskustelusivulla on kyselty, että pitäisikö käyttää pikemminkin termiä naula, joka on sen mittayksikön suomennokseksi vakiintunut. Kielitoimiston mukaan pauna on amerikansuomea. --ilmaisin (k) 3. tammikuuta 2021 kello 17.17 (EET)

Naula on hyvä sana. Pauna livahtaa helposti, kun alkuteksti on englantia. --Abc10 (keskustelu) 11. tammikuuta 2021 kello 20.56 (EET)

Pitäisikö muistakin amerikansuomen sanoista luopua epäsuomena, esim. Haali? En tarkista ennen julkaisemista onko haalista artikkelia. --Höyhens (keskustelu) 11. tammikuuta 2021 kello 21.38 (EET)

Ahah, näkyy olevan. --Höyhens (keskustelu) 11. tammikuuta 2021 kello 21.39 (EET)

Atlus

Artikkelissa Atlus käytetään muotoja "Atlusin", "Atluksen" ja "Atlus:n". Mikä olisi oikea muoto tälle? --AinScept (keskustelu) 11. tammikuuta 2021 kello 19.08 (EET)

Sanoisin että on "Atlusin", koska on ilmeisesti japania tai jostain sikäläisistä sanoista muotoiltu tms. --Abc10 (keskustelu) 11. tammikuuta 2021 kello 19.18 (EET)

Kyl maar toi on Atlusin. Suomen kieli on hyvää mutta vaikeaa. --Höyhens (keskustelu) 11. tammikuuta 2021 kello 20.10 (EET)

Kiitokset molemmille, muutin sen muotoon "Atlusin". --AinScept (keskustelu) 11. tammikuuta 2021 kello 21.48 (EET)

Ruotsin puolalainen vai ruotsinpuolalainen

Miten kirjoitetaan: Ruotsin puolalainen vai ruotsinpuolalainen (muokkaus → muokkaus)? Esimerkkejä: ruotsinsuomalaiset, Ruotsin virolaiset, Ruotsin juutalaiset ja Ruotsin romanit. Lisää: suomenruotsalaiset, Suomen kiinalaiset ja Suomen romanit. ---raid5 (keskustelu) 26. tammikuuta 2021 kello 15.42 (EET)

Päivi Vainiomäki-Tandun artikkelista Paraislaisista bordeaux’laisiin. Asukkaannimitykset suomen kielessä Kielikellossa 4/1994 löytyi tämmöinen ohje, joka lienee yhä pätevä: ”Yhteen ja pienellä alkukirjaimella kirjoitetaan sellaiset vakiintuneet väestöryhmien nimet kuin suomenruotsalaiset, ruotsinsuomalaiset ja amerikansuomalaiset. Sen sijaan kirjoitetaan erilleen vaikkapa Ranskan suomalaiset tai Belgian suomalaiset, joita ei voi pitää samalla tavalla vakiintuneina tiettyjen väestöryhmien nimityksinä.” Vakiintuneisuudesta saadaan tarvittaessa aikaan hyvät tappelut. --Silvonen (keskustelu) 26. tammikuuta 2021 kello 16.54 (EET)