Palkkikaavio
Palkkikaavio (myös palkkidiagrammi tai vaakapylväskaavio) on diagrammi, jossa kuvataan muuttujia vaakasuuntaisten palkkien avulla. Se soveltuu havainnollistamaan erityisesti ryhmiin tai luokkiin liittyviä määriä, joilla ei ole numeerisesti määrättyä järjestystä, kuten talousalueita, tuotemerkkejä tai ammattiryhmiä. Sitä käytetään myös useiden muuttujien, kuten eri kysymyksistä saatujen vastausten kuvaamiseen.[1]
Ominaisuudet muokkaa
Palkkikaavion vaaka- ja pystyakselit ovat normaalisti tasavälisiä. Pystyakselilla ovat vertailtavat ryhmät, luokat tai muuttujat. Vaaka-akselille tulevat määriä kuvaavat arvot. Vaaka-akselin asteikko lähtee yleensä nollasta, jotta palkkien mittasuhteet säilyvät oikeina kuvaamiensa arvojen suhteisiin nähden. Palkkien järjestys on vapaa, mutta ne ovat yleensä suuruusjärjestyksessä, pisin ylimpänä. Jos palkkeja on runsaasti, myös aakkosjärjestystä voi käyttää.[1][2] Palkkien väliksi suositellaan 20–50 % pylväiden leveydestä. Välien leveys ja etenkin pylväiden paksuus riippuvat siitä, mikä tilanteessa näyttää parhaalta.[3][4]
Luokkien keskiarvoa voidaan kuvata viiteviivalla, joka kulkee pystysuunnassa palkkien poikki. Jotain palkkia voi halutessa korostaa eri värillä. Pitkätkin nimiöt sopivat palkkikaavioon melko hyvin.[5]
Palkkikaaviota käytetään eri tilanteissa kuin pystypylväskaaviota. Sitä käytetään tilastokaavioissa, joissa selitettävän ilmiön mitta-asteikko ja toisen koordinaattiakselin asteikko ei ole jatkuva-arvoinen tai järjestävä, kuten pystypylväskaaviossa. Tähän se sopii muun muassa siksi, koska y-akselia ei mielletä jatkumoksi kuten x-akselia ja koska pitkät nimiöt mahtuvat vaakapalkkien viereen paremmin kuin pystypylväiden päihin.[6]
Tyypit muokkaa
- yksinkertainen palkkikaavio kuvaa vertailtavan ryhmän yhden muuttujan arvoa, ja siinä on yksittäisiä pylväitä[1]
- ryhmitelty palkkikaavio kuvaa yleensä kahta tai kolmea muuttujaa samassa kaaviossa; saman sarjan palkit ovat yleensä samanvärisiä, ryhmitellyt palkit ovat toisissaan kiinni ja ryhmät eroteltu välein; ylimmäksi sijoitetaan usein se ryhmä, johon kuuluu kaikkein pisin palkki[1][7]
- pareittaista palkkikaaviota käytetään etenkin väestörakenteen kuvaamisessa väestöpyramidina; siinä vastinpylväät piirretäänkin vastakkaisiin suuntiin[8]
- ositettu palkkikaavio (eli summapalkkikaavio tai kumulatiivinen palkkikaavio) kuvaa määriä jakamalla palkit osiin ja korostaa osien summia toisiinsa verrattuna; siinä voidaan käyttää useampia osia kuin ositetussa pystypylväskaaviossa[3][8]
- suhteellisessa kumulatiivisessa palkkikaaviossa palkit ovat samanpituiset, ja ne kuvaavat alaluokkien suhteellista jakaumaa kunkin osion sisällä[9]
- nettopoikkeamapalkkikaavion palkit ovat kokonaan joko perusviivan vasemmalla tai oikealla puolella; se sopii positiivisten ja negatiivisten arvojen, kuten voiton ja tappion vertailuun[10]
- bruttopoikkeamapalkkikaavion palkit ovat osittain perusviivan eri puolilla; se kuvaa ilmiötä, jossa on positiivinen ja negatiivinen osa, ja jokaiseen pylvääseen on keskelle merkitty näiden erotus omalla värillään[11]
- liukuvat palkit ovat kuin bruttopoikkeamapalkit, mutta yksiväriset[11]
- vaihteluvälipalkkikaavion palkit on piirretty pienimmän ja suurimman havainnon välille, ja pylväisiin lisätään usein keskiarvoa tai mediaania kuvaavat viivat; sitä käytetään usein jakaumien kuvaamiseen[12]
Esimerkkejä muokkaa
-
Yksinkertainen palkkikaavio kuvaa uusien asuntojen lattiapinta-aloja maittain. -
Ryhmitelty palkkikaavio. -
Ositettu palkkikaavio kuvaa osioittain valtioiden sitoutumista kehitysindeksiin 2009. -
Suomalainen väestöpyramidi, eräs pareittaisen palkkikaavion sovellus.
Lähteet muokkaa
- Karjalainen, Leila; Karjalainen, Juha: Tilastojen graafinen esittäminen. Pii-Kirjat, 2009. ISBN 978-952-9776-31-3.
- Kuusela, Vesa: Tilastografiikan perusteet. Edita, 2000. ISBN 951-37-3116-2.
Viitteet muokkaa
Aiheesta muualla muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Palkkikaavio Wikimedia Commonsissa
