Wikipedia

Antikolinergit

lääkeaine
Tämä on arkistoitu versio sivusta sellaisena, kuin se oli 16. heinäkuuta 2011 kello 02.30 käyttäjän Gopase+f (keskustelu | muokkaukset) muokkauksen jälkeen. Sivu saattaa erota merkittävästi tuoreimmasta versiosta.

 Tätä artikkelia on pyydetty vertaisarvioitavaksi. Voit auttaa Wikipediaa lukemalla ensin vertaisarviointipyynnön ja sen jälkeen osallistumalla keskusteluun tai muokkaamalla tätä artikkelia.

Antikolinergi on lääkeaine, joka estää välittäjäaine asetyylikoliinin toimintaa keskus- ja ääreishermostossa. Antikolinergeillä on monia käyttötarkoituksia, muun muassa Parkinsonin taudin[1], inkontinenssin[2] ja korkean verenpaineen hoidossa.[3] Antikolinergejä kutsuttiin aiemmin nimellä parasympatolyytti, johtuen niiden parasympaattista hermostoa lamaavasta vaikutuksesta. Paikalliskäyttöä lukuunottamatta antikolinergien vaikutus ulottuu kaikkialle elimistöön, mukaanlukien keskushermostoon.[4][5]

Atropiini on klassinen esimerkki antikolinergisestä aineesta
Myrkkykoiso sisältää atropiinia ja skopolamiinia.

Käyttö

 
Asetyylikoliini on hermoston välittäjäaine, joka kiinnittyy asetyylikoliinireseptoreihin

Asetyylikoliinireseptoreita on kahdenlaisia, nikotiini- ja muskariinireseptoreita. Useimmat antikolinergit ovat muskariinireseptorin estäjiä[6]. Saman luokan antikolinergit eroavat toisistaan lähinnä vaikutusajan ja hajoamisen osalta. Joillakin on havaittavissa enemmän keskushermostovaikutuksia kuin toisilla veri-aivoesteen tehokkaamman läpäisyn vuoksi. Esimerkiksi skopolamiini läpäisee veri-aivoesteen paremmin kuin atropiini, ja aiheuttaa jo terapeuttisina annoksina keskushermosto-oireita.[4]

Antikolinergejä annetaan käyttötarkoituksesta riippuen suun kautta, silmätippoina, inhalaationa eli hengitettynä tai laastarin avulla. Lääkkeenä käytettävät antikolinergit ovat synteettisesti valmistettuja tai eräistä kasvilajeista saatuja. Antikolinergisiä alkaloideja sisältäviä kasveja ovat ainakin myrkkykoiso (Atropa belladonna), pasuunat (Brugmansia), hulluruohot (Datura), hullukaali (Hyoscamus niger) ja rohtomandrake eli alruuna, sekä useat muut koisokasvit. Belladonna-alkaloidit, atropiini ja skopolamiini ovat näiden kasvien vaikuttavia aineita. Atropiini onkin juuri klassinen, kaikkia antikolinergeille tyypillisiä ominaisuuksia omaava esimerkki. Myös kasvialkaloideja läheisesti muistuttavia, synteettisiä antikolinergejä käytetään.[4][7]

Antikolinergilääkityksen kanssa tulee olla erityisen varovainen, mikäli potilaalla on glaukooma, Myasthenia gravis, ruoansulatuskanavan ongelmia (kuten vaikea ummetus) tai suurentunut eturauhanen.[1][8][9][4]

Parkinsonin tauti

Parkinsonin taudin ja sen kaltaisten oireiden eli parkinsonismin hoidossa käytettäviä synteettisiä antikolinergejä ovat biperideeni, orfenadiini ja bentsheksoli.[4] Antikolinergit tasapainottavat aivojen dopamiini- ja asetyylikoliinitasoja. Antikolinergit vähentävät vapinaa ja jäykkyyttä, ja näin ollen parantavat liikkuvuutta ja koordinaatiokykyä.[10]

Antikolinergeillä lääkitään yleensä alle 70-vuotiaita, joilla pääasiallinen oire on vapina. Ilman vapinaa esiintyviin hitauteen, jäykkyyteen ja tasapaino-ongelmiin niitä ei yleensä käytetä. Vanhoilla ihmisillä on suurempi riski sivuvaikutuksiin, kuten muistihäiriöihin. Antikolinergit ovat usein hyvä apu kuolaamiseen.[1][11]

Sydän ja verenkierto

Atropiinia käytetään sydämen harvalyöntisyyden eli bradykardian hoidossa esimerkiksi sydäninfarktin tai anestesian yhteydessä, koska antikolinergit kiihdyttävät sykettä. Tällöin antikolinergi injektoidaan eli annetaan ruiskuna ihon läpi.[4] Antikolinergeillä voidaan hoitaa korkeaa verenpainetta.[3]

Silmä

 
Tropikamidin aiheuttama anisokoria eli pupillien erikokoisuus

Homatropiinia, syklopentolaattia ja tropikamidia käytetään silmälääketieteessä mydriaatteina eli pupillien laajentajina, sekä sykloplegiitteinä eli sädelihaksen lamauttajina. Laajennuksesta on apua silmäpohjan tutkimisessa. Toimenpidettä käytetään akuutin iriitin, iridosykliitin ja keratiitin hoidossa. Antikolinergiä käytetään tällöin silmätippamuodossa. Käyttö samaan aikaan miootin eli pupillia supistavan lääkkeen kanssa estää mykiön ja värikalvon väliset adheesiot eli kiinni takertumiset[12]. Annettaessa lapsille pitkävaikutteisia silmätippa-antikolinergejä on tärkeää estää yhdisteen pääsy verenkiertoon nenän kautta painamalla sisempää luomikulmaa muutama minuutti.[13][14][4]

Myrkkykoisoa (Atropa belladonna), joka sisältää atropiinia ja skopolamiinia, on käytetty silmäterän laajennukseen myös kosmeettisissa tarkoituksissa. Se on saanut nimensä kreikkalaisen taruston Atropoksesta (torjumaton) ja italian kielen sanoista "bella donna" (kaunis nainen).[4]

Ruoansulatuskanava, virtsarakko ja pahoinvointi

 
Emeproni on synteettinen antikolinergi

Antikolinergien käyttö ulkustaudin (eräs maha- ja pohjukaissuolihaavoja aiheuttava sairaus[15]) hoidossa on vähentynyt mahahapon eritystä hillitsevien histamiinin H2-reseptorinsalpaajien, sekä helikobakteerin osuuden löytymisen myötä. Glykopyrronia on käytetty ärtyvän paksusuolen oireiden lievitykseen.[4]

Emepronia, oksibutyniinia ja tolterodiinia käytetään tiheän virtsaamistarpeen ja virtsanpidätyskyvyttömyyden, inkontinenssin, hoitoon. Emeproni imeytyy huonosti maha-suolikanavasta (hyötyosuus 1–10%) ja ei läpäise veri-aivoestettä.[4]

Refluksitautiin antikolinergeillä on ristiriitaisia vaikutuksia. Ne voivat vähentää esiintymistä, mutta samalla pahentaa esiintymiskertojen oireita.[16]

Skopolamiinilaastarilla voidaan ehkäistä merisairautta pitkäaikaisesti.[4] Matkapahoinvoinnin ja oksentelun hoitoon käytettävillä antihistamiineilla syklitsiinillä ja meklotsiinilla on antikolinergisiä vaikutuksia, jotka saattavat osin olla vastuussa niiden toivotuista vaikutuksista.[17][18]

Myrkytykset ja lääkkeiden sivuvaikutukset

 
Punakärpässienen kolinergiset myrkytysoireet ovat kumottavissa atropiinilla.

Atropiini estää punakärpässienen ja muidenkin muskariinipitoisten sienten aiheuttamia kolinergisiä oireita. Muskariini stimuloi voimakkaasti muskariinireseptoreita, joita atropiini puolestaan salpaa.[19][20] Sitä voidaan käyttää myös organofosfaattimyrkytyksen hoitoon.[4] Antikolinergejä voidaan lisätä esimerkiksi hydrokodoniin väärinkäytön estämiseksi.[21] Toisaalta antikolinergit voivat auttaa opiaattia toimimaan.[22] Biperideeniä käytetään lievittämään joidenkin lääkkeiden aiheuttamia ekstrapyramidaalihäiriöitä.[23]

Sivuvaikutukset ja pitkäaikaishaitat

Antikolinergien vaikutus ulottuu paikalliskäyttöä lukuun ottamatta joka puolelle elimistöä. Antikolinergien sivuvaikutuksia, sekä yliannostuksen aiheuttaman myrkytystilan eli akuutin antikolinergisen oireyhtymän (engl. acute anticholinergic syndrome) oireita ovat muun muassa koordinaation ongelmat, muisti- ja ajatteluhäiriöt, aistihavaintojen epäselvyys, hallusinaatiot sekä psykoottinen delirium-tila.[24] Myrkytystila on kumottavissa asetyylikoliinin toimintaa kiihdyttävillä aineilla.[25] Bentsodiatsepiineilla voidaan myös lääkitä näitä oireita.[26][4] Antikolinergit ovat opioidien ja bentsodiatsepiinien ohella merkittävä vanhusten äkillisen delirium-tilan aiheuttaja.[27]

Jatkuvan käytön on epäilty heikentävän muistitoimintoja ja myös vaikutusta Alzheimerin taudin kehittymiseen on tutkittu.[28] Pitkäaikaisessa käytössä suun kuivuus lisää kariesriskiä.[4] Suun kuivumista voi estää purukumilla.[29]

Antikolinerginen vaikutus voi kokonaisuudessaankin esiintyä muuhun tarkoitetun lääkkeen sivuvaikutuksena. Muun muassa joillakin masennuslääkkeillä, antibiooteilla sekä neurolepteillä on epäspesifisiä muskariinireseptoria estäviä vaikutuksia. Antipsykoottisella klotsapiinilla on erittäin voimakas muskariinireseptoria salpaava vaikutus. Haloperidolilla on neurolepteistä vähäisin antikolinerginen vaikutus, mutta sen käyttöön liittyy monia muita riskejä.[30][27] Useiden antikolinergisten lääkkeiden käyttö samanaikaisesti aiheuttaa iäkkäillä henkilöillä erityisen kiusallisia vaikutuksia.[29]

Käytönaikaiset fyysiset sivuvaikutukset

 
Antikolinergit lamaavat sädelihasta, joka vastaa silmän tarkennuksesta. Sädelihas (engl. ciliary muscle) on kuvassa ylhäällä.

Yleisiä fyysisiä vaikutuksia ovat kserostomia eli syljen erityksen väheneminen ja suun kuivuus, sekä nenän kuivuus[1], sekä hikoilun väheneminen ja kohonnut ruumiinlämpö[4][1]. Suun kuivuus vaikeuttaa puhumista ja nielemistä[27]. Antikolinergit voivat aiheuttaa vapinaa ja ataksiaa eli tahdonalaisten liikkeiden ongelmia.[11]

Antikolinergeillä on useita silmiin kohdistuvia vaikutuksia. Tyypillisiä ovat supistaja- ja mukauttajalihaksen lamaantuminen, akkommodaation eli tarkennuskyvyn huononeminen sekä epäselvä näkö. Ne aiheuttavat myös diplopiaa eli kahtena näkemistä[31]. Kohonnut silmänpaine on vaarallinen glaukoomapotilaille. Pupillien laajenemisesta voi seurata valonarkuutta ja silmäkipuja[1][32], minkä lisäksi antikolinergit vähentävät kyynelnesteen eritystä.[4]

Ruoansulatuselimistöön keskittyviä epätoivottuja vaikutuksia ovat virtsaumpi eli virtsaamisvaikeus ja virtsaamisen kivuliaisuus.[1]. Virtsaumpi altistaa myös virtsatieinfektiolle.[33] Antikolinergit heikentävät suoliston toimintaa ja suolitukos on mahdollinen.[24][4]

Keskushermostovaikutukset

Jotkut antikolinergit vaikuttavat keskushermostoon, ja esimerkiksi skopolamiini aiheuttaa epätoivottuja keskushermostovaikutuksia jo terapeuttisilla annoksilla. Vakava myrkytys voi aiheuttaa hengityslaman. Hallitsemattomat kohtaukset, kooma ja kuolema ovat harvinaisia, mutta mahdollisia.[34][35][4] Vanhoilla ihmisillä on suurempi riski saada vakavia keskushermostosivuvaikutuksia, koska muskariinireseptoreiden määrä vähenee iän myötä. Siksi yli 65-vuotiailla lääkitys on arvioitava vuosittain. Dementiaa sairastavat ovat erityisen alttiita sivuvaikutuksille.[27]

Levottomuus, kiihtyneisyys, hermostuneisuus ja unettomuus ovat tyypillisiä sivu- ja yliannostusoireita.[36] Toisaalta myös uneliaisuus on mahdollinen sivuvaikutus. Konfuusiota (sekavuustilaa eli häiriintynyttä orientaatiota paikkaan, aikaan tai henkilöihin[37]) ja desorientaatiota (ajan- ja paikantajun hämärtymistä[38]) voi esiintyä. Äkillisesti ilmeneviä sivuvaikutuksia ovat aistiharhojen lisäksi herkkyys äkillisille äänille, sekä lihasnyintä. Antikolinergit voivat vaikuttaa mielialaan monella tavalla. Sekä euforia että dysforia ovat mahdollisia vaikutuksia. Antikolinergit voivat aiheuttaa lisäksi muistiongelmia, keskittymiskyvyttömyyttä, epäloogista ajattelua ajatusten vaeltelua, ajatusten kasassa pidon vaikeutta, sekä puheen sekavuutta.[28][11][39][35][32][1][9]

Antikolinergiseen deliriumiin kuuluvat monenlaiset näköaistin häiriöt ja hallusinaatiot. Näkökentässä voi esiintyä vääntymistä, heilumista ja säännöllisiä muutoksia, sekä välähdyksiä, ja erilaisia viivakuvioita. Tyypillisiä hallusinaatioita ovat hyönteiset, "hämähäkit" ja fraktaalien kaltaiset kuviot. Todellisuudesta poikkeavien, aidon näköisten esineiden, ja jopa olemattomien ihmisten näkeminen on myös mahdollista.[35][26]

Päihteenä ja myrkkynä

Eräitä koisokasveja on jo kauan käytetty lääkinnällisten tarkoitusten lisäksi myrkkynä ja maagisiin tarkoituksiin.[4] Nimitystä deliriantti käytetään antikolinergisen myrkytystilan ollessa toivottu vaikutus. Esimerkiksi Suomessakin reseptivapaasti saatavilla olevaa syklitsiiniä on käytetty opioidien vaikutusten vahvistamiseen, sekä yksinään delirianttina[40][22].

Antikolinergejä käyttötarkoituksen mukaan

Parkinsonin tauti Mydriaasi, sykloplegia Pahoinvointi Ruoansulatuskanavan oireet
Inkontinenssi, tiheä virtsaamistarve Myrkytykset ja sivuvaikutukset

Lähteet

  1. ↑ a b c d e f g h Anticholinergic agents for Parkinson's disease WebMD.
  2. ↑ Incontinence Medications HealthCentral.com.
  3. ↑ a b Commonly Used Medications Associated With Impaired Physical Function In Older Adults. ScienceDaily, 5.5.2008. Artikkelin verkkoversio.
  4. ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p q r s Koulu & Tuomisto: Farmakologia ja toksikologia. Medicina Oy, 2007. Kolinergisiä muskariinireseptoreita salpaavat aineet (PDF).
  5. ↑ antikolinergi Terveyskirjasto.
  6. ↑ Cholinergics and Anti-cholinergics Kuningas Saudin yliopisto.
  7. ↑ Koulu & Tuomisto: Farmakologia ja toksikologia. Medicina Oy, 2007. Hengitysteiden sairauksien hoidossa käytettävät lääkeaineet (PDF).
  8. ↑ Myasthenia Gravis: lnduction and Exacerbation Associated with Drugs Klinik & Forschung.
  9. ↑ a b ATARAX® Yliopiston apteekki.
  10. ↑ Using Anticholinergic Agents to Treat Parkinson's Disease PSPInformation.com.
  11. ↑ a b c Nurse's handbook. PSPInformation.com, 1999. Anticholinergic (Cholinergic Blocking) Agents.
  12. ↑ adheesio Tohtori.fi.
  13. ↑ mydriaatti Tohtori.fi.
  14. ↑ Silmäsanasto Tohtori.fi.
  15. ↑ ulkustauti Terveyskirjasto.
  16. ↑ Different effects of an oral anticholinergic drug on gastroesophageal reflux in upright and supine position in normal, ambulant subjects: a pilot study. 1999. United States National Institutes of Health.
  17. ↑ Cyclizine DrugBank.
  18. ↑ Meclizine DrugBank.
  19. ↑ Koulu & Tuomisto: Farmakologia ja toksikologia. Medicina Oy, 2007. Kolinergistä stimulaatiota aiheuttavat lääkeaineet (PDF).
  20. ↑ Koulu & Tuomisto: Farmakologia ja toksikologia. Medicina Oy, 2007. Sienimyrkytykset (PDF).
  21. ↑ Hydromet Syrup United States National Institutes of Health.
  22. ↑ a b Cyclizine Abuse among a Group of Opiate Dependents Receiving Methadone John Wiley & Sons, Inc. ja kumppanit.
  23. ↑ Biperideeni Terveysportti.
  24. ↑ a b Anticholinergic effects Cambridge Books Online.
  25. ↑ Reversal of Central Anticholinergic Syndrome by Galanthamine. The Journal of American Medical Association, 1977. Artikkelin verkkoversio.
  26. ↑ a b Anticholinergic visual hallucinosis from atropine eye drops. Canadian Journal of Emergency Medicine, 1999. Artikkelin verkkoversio.
  27. ↑ a b c d Tunnistatko lääkkeiden antikolinergiset haitat? Kuopion lääkeinformaatiokeskus.
  28. ↑ a b Talan, Jamie: Common Drugs May Cause Cognitive Problems. Neurology Now, 2008. Artikkelin verkkoversio.
  29. ↑ a b Masennuslääkkeiden haittavaikutukset Terveyskirjasto.
  30. ↑ Serious Gastrointestinal Adverse Effects of Clozapine joulukuu 2009. BC Mental Health & Addiction Services.
  31. ↑ Novahistine DH 2010. DoubleCheckMD.com.
  32. ↑ a b Oftan Tropicamid Fimea.
  33. ↑ Urinary incontinence (PDF) (PDF:n sivu 3, kirjan sivu 171) Australian Medicines Handbook.
  34. ↑ Central anticholinergic syndrome (CAS) in anesthesia and intensive care. United States National Institutes of Health.
  35. ↑ a b c Anticholinergic delirium HealthSignal.net.
  36. ↑ Marezine (cyclizine) Drug Side Effects, Interactions, and Medication Information eMedicineHealth.com.
  37. ↑ konfuusio Terveyskirjasto.
  38. ↑ desorientaatio Terveyskirjasto.
  39. ↑ Anticholinergics Macalester College.
  40. ↑ Cyclizine Abuse by Teenagers in Utah. American Journal of Emergency Medicine, 1996.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Antikolinergit&oldid=10433271”