Luettelo Muumi-tarinoiden hahmoista
Tämä on luettelo Tove ja Lars Janssonin kirjoittamien Muumi-tarinoiden ja niiden pohjalta luotujen televisiosarjojen hahmoista.
Päähahmot muokkaa
Muumipeikko muokkaa
- Pääartikkeli: Muumipeikko
Muumimamma muokkaa
- Pääartikkeli: Muumimamma
Muumipappa muokkaa
- Pääartikkeli: Muumipappa
Nuuskamuikkunen muokkaa
- Pääartikkeli: Nuuskamuikkunen
Pikku Myy muokkaa
- Pääartikkeli: Pikku Myy
Nipsu muokkaa
- Pääartikkeli: Nipsu
Niiskuneiti muokkaa
- Pääartikkeli: Niiskuneiti
Niisku muokkaa
- Pääartikkeli: Niisku
Mymmeli (Mymmelin tytär) muokkaa
- Pääartikkeli: Mymmeli
Hattivatit muokkaa
- Pääartikkeli: Hattivatit
Mörkö muokkaa
- Pääartikkeli: Mörkö
Hemuli muokkaa
- Pääartikkeli: Hemuli
Muumi-kirjoissa esiintyvät sivuhahmot muokkaa
Drontti Edvard muokkaa
Drontti Edvard on "maailman suurin eläin veljensä jälkeen". Drontit ovat meressä eläviä, lohikäärmeen näköisiä vuoren kokoisia otuksia, jotka pystyvät liikkumaan maallakin. Edvard esiintyy teoksessa Muumipapan urotyöt. Se on pahantuulinen, mutta ei lopulta koskaan tee toisille pahaa tahallaan, vaikka joskus astuukin vahingossa jonkin pienemmän eläimen lyttyyn. Kuvakirjassa Kuka lohduttaisi Nyytiä? nähdään yhdellä aukeamalla iso Rontti, joka onkin alkutekstin mukaan joku dronteista. Todellisuudessa drontit eli dodot olivat sukupuuttoon hävitettyjä lentokyvyttömiä lintuja, joita eli muutamalla Intian valtameren saarella. Edvard esiintyy myös televisiosarjassa Muumilaakson tarinoita Muumipapan muistelmia käsittelevissä jaksoissa Muumipapan muistelmat I ja Muumipapan muistelmat III sekä jaksossa Lohikäärmeen kyyneleitä. Muumipapan muistelmissa kerrotaan, kuinka Fredrikson varoittaa Muumipappaa joutumasta Edvardin tallomaksi, mutta huomauttaa tämän maksavan aina hautajaiskulut.
Muumien maailma -sarjassa Edvardin äänenä oli Jarmo Koski.
Emma muokkaa
Emma esiintyy teoksessa Vaarallinen juhannus. Hän on yksinäinen ja äkäinen vanha nainen ja toimii teatterin siivoojana. Hän kantaa kädessään aina luutaa ja hänellä on pyöreät silmälasit silmillään. Hänellä on sisarentytär nimeltä Vilijaana. Hän on myös näytellyt Muumien kanssa yleisön edessä. Vaarallisessa juhannuksessa muumiperhe on paennut evakkoon suurta tulvaa, ja he löytävät kelluvan teatterin, jossa Emma asustaa. Eräänä iltana Emma päästää irti köyden, joka on kiinni puussa, jossa Muumipeikko ja Niiskuneiti nukkuvat. Aamulla herättyään he huomaavat teatterin ajelehtineen kauas pois.
Emma nähdään muun muassa Muumilaakson tarinoiden jaksossa Laineilla lipuva teatteri, jossa Muumiperhe löytää hänet salaperäisestä teatterista, jonka he luulivat olevan tyhjä. Jakson jatko-osat ovat Kadonneet lapset ja Jälleen yhdessä.
Ulkonäkönsä ja luonteenpiirteidensä perusteella Emma kuuluu todennäköisesti vilijonkkien lajiin.[1]
Muumilaakson tarinoita -sarjan Yleisradion dubbauksessa Emmaa ääninäyttelee Leena Uotila ja MTV:n dubbauksessa Carla Rindell. Muumien maailma -sarjassa Emman ääninäyttelijä oli Leena Rapola ja Muumilaakso-sarjassa Arja Saijonmaa.
Esi-isä muokkaa
Niin kutsuttu esi-isä esiintyy kirjassa Taikatalvi. Kirjassa esi-isä asuu Muumien uimahuoneessa. Muumipeikko päästää esi-isän ulos ja Tuu-tikki kertoo hänelle tämän olleen samannäköinen tuhat vuotta sitten. Esi-isä käy Muumitalossa ja kiipeää Muumien kattokruunuun. Esi-isä on kooltaan pieni. Se on tumma tuuheaturkkinen olento ja sillä on kokoonsa nähden todella pitkä häntä ja aivan samanlainen kuono kuin Muumeilla. Esi-isät esiintyvät myös Muumilaakson tarinoita -sarjan jaksossa nimeltä Aikakone, kun Muumit lähtivät aikakoneella muinaiseen Muumilaaksoon ja toivat nykyisyyteen kolme niistä. Myös yksi esi-isä nähdään roikkuvan kattokruunussa Muumitalossa jaksossa nimeltä Keskitalven kokko.
Muumien taikatalvi -elokuvassa esi-isän puheäänenä oli Terence Scamell.
Evakkosiili muokkaa
Evakkosiilistä mainitaan kirjassa Taikatalvi. Kyseisessä kirjassa sanotaan, että evakkosiili on siili, joka on vastoin tahtoaan jouduttu siirtämään niin nopeasti, ettei se ole ehtinyt ottaa edes hammasharjaa mukaansa. Maininta johtuu siitä, että Pikku Myy väittää ettei hänen leikkelemäänsä munanlämmitintä kehtaisi enää tarjota edes evakkosiilille.
Fredrikson muokkaa
- Pääartikkeli: Fredrikson (hahmo)
Fredrikson esiintyy kirjassa Muumipapan urotyöt. Hän on ensimmäinen ystävä, johon Muumipappa tutustuu paettuaan orpokodista.
Muumilaakson tarinoita -sarjassa hänen äänenään oli Yleisradion dubbauksessa Ilkka Merivaara ja MTV:n dubbauksessa Jon-Jon Geitel.
Muumien maailma -sarjassa Fredriksonin äänenä oli Jarmo Koski.
Haisuli muokkaa
- Pääartikkeli: Haisuli
Hemulin täti muokkaa
Hemulin täti esiintyy kirjassa Muumipapan urotyöt. Kirjassa Hemulin täti pitää lastenkotia, jossa Muumipappa viettää lapsuutensa. Täti on ankara, eikä Muumipappa tämän takia pidä Hemuleista.
Muumilaakson tarinoita -animaatiosarjassa lastenkotia pitää eräs Vilijonkka, joka on myös ankara ja joka muistuttaa rouva Vilijonkkaa.
Homssu muokkaa
Homssu esiintyy kirjassa Vaarallinen juhannus. Muumit pelastavat hänet ja Miskan Muumilaakson vallanneen tulvan keskeltä. Homssu on myös lajinimi. Muumilaakson marraskuussa esiintyvä Tuhto kuuluu homssujen lajiin. Myös Kuka lohduttaisi Nyytiä? -kirjassa nähdään runsaasti homssuja.
Muumien maailma -sarjassa Homssun äänet dubbasi Ilpo Mikkonen.
Hosuli muokkaa
- Pääartikkeli: Hosuli
Hosuli (ruots. Rådd-djuret) on kirjassa Muumipapan urotyöt esiintyvä Muumipapan nuoruudenystävä, joka asuu amerikkalaisessa kahvipurkissa kaikkien keräämiensä tavaroiden keskellä. Hän keräilee muun muassa nappeja.[2] Hosuli pitää päässään kattilaa.
Muumilaakson tarinoita -sarjassa hänen äänenään toimii Yleisradion dubbauksessa Eero Ahre ja MTV:n dubbauksessa Jukka Nylund.
Muumien maailma -sarjassa Hosulin äänenä toimi Ilpo Mikkonen.
Itsevaltias muokkaa
Itsevaltias (ruots. Självhärskaren) esiintyy teoksessa Muumipapan urotyöt. Hän hallitsee Muumilaakson ulkopuolella sijaitsevaa maata, jossa Muumipappa ystävineen nuorena seikkaili, ja kirjassa hän viettää satavuotisjuhliaan. Itsevaltias on virkeä ja iloinen vanhus, joka rakastaa kepposia ja juhlia. Hän puhuttelee kansaansa aina tyyliin: "Rakkaat hölmöt riitaiset alamaiseni!" yms., mutta hän ei tarkoita pahaa. Alamaiset rakastavat häntä ja hurraavat aina riemuissaan hänen pidettyään puheen.
Sarjassa Muumilaakson tarinoita itsevaltiasta kutsutaan kuninkaaksi ja hänet nähdään kahdessa jaksossa. Hahmoa ääninäyttelee Yleisradion dubbauksessa Timo Torikka ja MTV:n dubbauksessa Markus Bäckman.
Juksu muokkaa
- Pääartikkeli: Juksu
Juksu esiintyy kirjassa Muumipapan urotyöt, ja televisiosarjassa Muumilaakson tarinoita jaksoissa Muumipapan muistelmat I, Muumipapan muistelmat II, sekä Muumipapan muistelmat III.
Muumilaakson tarinoita -sarjassa Juksun ääninäyttelijänä toimii Yleisradion dubbauksessa Timo Torikka ja MTV:n dubbauksessa Ilkka Villi.
Muumien maailma -sarjassa Juksun äänenä oli Taneli Mäkelä.
Jäärouva muokkaa
Jäärouva on Taikatalvi-kirjassa ja siihen perustuvissa televisiosarjoissa esiintyvä hahmo. Jäärouva muuttaa jääksi kaikki, jotka katsovat häntä silmiin, mutta hän ei kuitenkaan ole varsinaisesti pahantahtoinen. Muumilaakson tarinoiden jaksossa Muumipeikon ja Pikku Myyn talvinen seikkailu Pikku Myy katsoo Jäärouvaa silmiin ja tämän seurauksena Myy jäätyy. Jäärouva ei puhu, mutta kohtauksen taustalla kuullaan Emiko Shiratorin lauluääntä.
Kalastaja muokkaa
Kalastaja on vanha mies, joka asuu Suomenlahdella sijaitsevalla majakkasaarella ystävänsä Tuhdon kanssa. Hän esiintyy kirjassa Muumipappa ja meri sekä siihen perustuvissa televisiosarjoissa, kuten Muumilaakson tarinoita -sarjan jaksoissa Majakka ja Majakka syttyy. Kun muumit saapuvat saarelle, he eivät ensin aavista, että mies oli aiemmin majakanvartija, mutta myöhemmin hän paljastaa asian heille ja palaa työhönsä.
Kalastajan suomenkielinen ääni on Yleisradion dubbauksessa Tapio Hämäläinen ja MTV:n dubbauksessa Markus Bäckman. Muumilaakso-sarjassa äänenä on Kari Ketonen.
Kaunishäntäinen orava muokkaa
Kaunishäntäinen orava on Muumi-kirjojen sivuhahmo. Se esiintyy vuonna 1957 julkaistussa Taikatalvi-kirjassa.
Tämä orava kutsuu itseään nimellä "Orava, jolla on kaunis häntä", sillä se pitää kamalasti paksusta ja pörröisestä hännästään. Kaunishäntäinen orava on todella hajamielinen pikku orava – se unohtaa helposti niin ruokakätkönsä kuin kotinsakin sijainnin. Hajamielisyys koitui sen tilapäiseksi kohtaloksi myös Taikatalvessa oravan unohtaessa varoa Jäärouvan katsetta. Kaunishäntäinen orava jäätyy katsottuaan Jäärouvaa, mutta palaa kirjan lopussa takaisin omana hajamielisenä itsenään. Kirjaan perustuvassa Muumilaakson tarinoita -sarjan jaksossa Muumipeikon ja Pikku Myyn talvinen seikkailu orava nähtiin kohtauksessa, jossa Pikku Myy varoitti sitä jäärouvan katseelta. Orava ei katsonut jaksossa Jäärouvaa, vaan ainoastaan Pikku Myy itse.
Muumien taikatalvi -elokuvassa oravan äänenä toimi Saara Lehtonen.
Kummitus muokkaa
Kummitus esiintyy kirjassa Muumipapan urotyöt. Kummitus tulee Muumipapan rakentamaan taloon ja yrittää pelotella, mutta sattuukin aivastamaan epäonnistuen aikeissaan. Toisella kerralla Muumipappa pyytää kummituksen luokseen silloin, kun on pyytänyt ystävänsä kylään, mutta pelottelu ei onnistu. Ainut, joka häntä pelkää, on Hosuli. He päättivät, että Kummitus voisi muuttaa Muumipapan luo asumaan. Muumilaakson tarinoiden jaksossa Musta kreivitär Muumilaakson väki kunnostaa Muumipapan perinnöksi saaman paroni Krillen kartanon ja kutsuvat kummituksen seuraksi sen viimeiselle ja yksinäiselle aaveelle, Mustalle Kreivittärelle. Lopuksi he luovuttavat kartanon aaveille ja palaavat Muumilaaksoon.
Muumilaakson tarinoita -sarjassa Kummituksen äänenä on Yleisradion dubbauksessa Eero Ahre ja MTV:n dubbauksessa Jarmo Koski.
Lohikäärme muokkaa
Lohikäärme on pieni ja maapallolla viimeisenä elävä lohikäärme.
Louska eli Kampsu muokkaa
Louska (ruots. Gafsan) on Vilijonkan ystävätär. Louska esiintyy kuvakirjassa Kuinkas sitten kävikään? ja novellikokoelmassa Näkymätön lapsi ja muita kertomuksia. Ensimmäisen kerran hän esiintyy kuvakirjassa, jossa hän vihaisen näköisenä kalastelee kivillä ja on saanut monta kalaa. Louska on vakiohahmo Lars Janssonin piirtämissä Muumipeikko-sarjakuvissa. Nimeä Kampsu käytetään Näkymättömässä lapsessa ja Taikatalvessa, jossa kerrotaan, että Muumilaaksoon saapunut Vilijonkka oli kohdannut ”erään hävyttömän Kampsun”. Sarjakuvatarinassa "Muumipeikko ja kultainen häntä" hahmon nimi on suomennettu Kainoksi. Kampsu esiintyy myös Muumilaakson tarinoita -sarjan jaksossa Joulu on ovella, joka perustuu novelliin Kuusi. Nipsu myi Sedrikin Kampsun tyttärelle kirjassa Näkymätön lapsi.
Animaatiosarjassa Yleisradion dubbauksessa sekä Kampsun että Kainon ääninäyttelijä on Leena Uotila, kun taas MTV:n dubbauksessa heitä ääninäyttelevät Karolina Blom ja Ella Pyhältö.
Merihevonen muokkaa
Merihevonen esiintyy kirjassa Muumipappa ja meri (1965). Kirjan merihevoset eivät ole kaloja, vaan merellä juoksevia hevosia. Muumipeikko ihastuu todella merihevosiin ja vie vanhan seinäalmanakan omaan olinpaikkaansa, koska haluaa katsoa merihevosen kuvaa. Pimeässä yössä ulapalla näkyi menevän kaksi merihevosta.
Muumilaakso-sarjassa Merihevosten ääninä olivat Saara Aalto & Anna-Maija Tuokko.
Miska muokkaa
Miska esiintyy kirjassa Vaarallinen juhannus. Muumit pelastavat hänet ja Homssun Muumilaakson vallanneen tulvan keskeltä. Miska esiintyy myös teoksessa Outo vieras Muumitalossa sekä sarjakuvissa Kuvitteluleikki ja Miskan paluu. Sarjakuvissa Miska on pelokas ja vainoharhainen hahmo, joka hakee muumeille kotiapulaiseksi. Toisin kuin kirjoissa, sarjakuvissa Miska omistaa Surku-koiran. Miska on Mabelin, rouva Vilijonkan kotiapulaisen pikkusisko. Muumilaakso-sarjassa esiintyvä Miska on miespuolinen, vaikka hahmo perustuukin aiempiin teoksiin.
Muumipeikko-sarjassa Miskaa näyttelee Gunvor Sandqvist. Muumien maailma -sarjassa Miskan äänenä oli Elsa Saisio. Muumilaakso-sarjassa Miskan äänenä oli Miiko Toiviainen.
Muurahaiskorento eli muurahaisleijona muokkaa
Muurahaiskorento on sivuhahmo teoksessa Taikurin hattu, jossa hänet kuvataan Muumipeikon ja hänen ystäviensä viholliseksi. Muumilaakson tarinoita -sarjassa ja kirjassa Muumit ja suuri tuhotulva hänet tunnetaan nimellä muurahaisleijona (ruots. myrlejonet). Kyseisessä teoksessa hän suuttuu Muumeille, Nipsulle ja Tulppaanalle siitä, että he ovat hänen rannallaan ja se alkaa kuopia hiekkaa Muumimamman päälle.
Muurahaiskorento elää hiekkarannalla maanalaisissa koloissa ja on erittäin nopea kaivaja. Muumipeikko keksii tavan kostaa muurahaiskorennolle käyttämällä hyväkseen tämän turhamaisuutta ja houkuttelee muurahaiskorennon kaivautumaan lasipurkkiin. Sen jälkeen Muumipeikko ystävineen laittaa hänet Taikurin hattuun ja muurahaiskorento muuttuu maailman pienimmäksi siiliksi. Muurahaisleijona (jap. Ari Ji Goku アリじごく) on esiintynyt Muumilaakson tarinoita -sarjan jaksossa Taikurin hattu, jossa hän uhkaa syödä Niiskuneidin, joka on pudonnut hänen pesäkuoppaan. Muurahaisleijonan ääninäyttelijä on Yleisradion dubbauksessa Matti Ruohola ja MTV:n dubbauksessa Jarmo Koski.
Nimet muurahaiskorento ja muurahaisleijona on lainattu todelliselta hyönteislajilta, jonka toukat saalistavat ansakuoppien avulla. Muumeissa eläin on kuitenkin kuvattu oikean leijonan kaltaisena.[3]
Mymmeli (vanhempi) muokkaa
- Pääartikkeli: Mymmeli
Vanhempi Mymmeli on Pikku Myyn ja nuoremman Mymmelin (Mymmelin tyttären) äiti. Mymmeli on myös lajinimi.[4]
Ninni muokkaa
Ninni on päähenkilö teoksen Näkymätön lapsi ja muita kertomuksia nimikkonovellissa. Hän esiintyy lisäksi Muumilaakson tarinoita -sarjan jaksoissa Näkymätön lapsi ja Ninni saa hymynsä takaisin. Ninni oli pelännyt niin paljon ivallista tätiänsä, että oli muuttunut näkymättömäksi. Tuu-tikki päätti tuoda Ninnin Muumitaloon hoitoon, koska arveli Muumien lempeyden saavan hänet taas näkyväksi. Ninni muuttuukin vähitellen melkein näkyväksi, mutta kokonaan hän tulee näkyviin suuttuessaan Muumipapalle tämän aikoessa työntää Muumimamman mereen.
Edellä mainitussa sarjassa Ninnin ääninäyttelijä on Yleisradion dubbauksessa Leena Uotila[5] ja MTV:n dubbauksessa Ella Pyhältö[6]. Muumilaakso -sarjassa Ninnin ääninäyttelijä on Yasmine Yamajako.
Nyyti muokkaa
Nyyti on pieni otus, joka esiintyy pääroolissa teoksessa Kuka lohduttaisi Nyytiä?. Nyyti pelkää hemuleita, jotka tallustelivat tiellä sekä Mörköä. Nyyti huomaa myös Nuuskamuikkusen, joka elää vapaasti ja päättää aloittaa samanlaisen elämän. Nyyti pelastaa Tuittu-nimisen henkilön Mörön kynsistä ja sen jälkeen he ystävystyivät.
Piisamirotta muokkaa
- Pääartikkeli: Piisamirotta
Puistonvartijat muokkaa
Puistonvartijat (Puistonvartija ja Puistotäti) esiintyvät kirjassa Vaarallinen juhannus, televisiosarjassa Muumilaakson tarinoita (jaksossa Kadonneet lapset) ja Puistonvartija myös elokuvassa Muumi ja vaarallinen juhannus. He vahtivat puistossa lapsia, jotka käyvät siellä joka päivä. He vahtivat myös, että puiston tiukkoja sääntöjä noudatetaan (esim. nurmikolla kävely on kielletty). Nuuskamuikkunen ja Pikku Myy repivät kieltotaulut irti, ja lapset pääsivät pakenemaan puistosta. Kirjassa Puistonvartijan mainitaan olevan Nuuskamuikkusen "vanha vihollinen".
Muumilaakson tarinoissa on Yleisradion dubbauksessa Tapio Hämäläinen puistonvartijan ja Aila Svedberg puistotädin ääninäyttelijänä.
MTV:n dubbauksessa puistonvartija on Jarmo Koski ja puistotäti Carla Rindell, tässä versiossa he ovat pariskunta.
Muumien maailmassa ja siitä tehdyssä elokuvassa Muumi ja vaarallinen juhannus äänenä on Jarmo Koski.
Muumilaaksossa hänen ääninäyttelijänä on Taisto Oksanen.
Radamsa muokkaa
Radamsa oli Muumitalon tiskikaapin alla majaillut pieni olento, jolla oli tuuheat kulmakarvat. Se esiintyi teoksessa Taikatalvi. Herättyään kesken talviunen Muumipeikko meni keittiöön ja näki tiskikaapin alla pienet silmät, jotka katosivat. Muumipeikko huusi sen perään, ettei hän ole ilkeä ja jätti vielä otukselle ruokaa lattialle. Myöhemmin Muumipeikko kohtaa otuksen suuren talvinuotion luona. Muumipeikko ei ymmärrä sen puhetta ja tulee vahingossa suututtaneeksi sen. Kiukkuisena otus tiuskaisee Muumipeikolle "Radamsa". Muumipeikko yrittää pyytää otukselta anteeksi, mutta se suuttuu entistä enemmän ja häipyy paikalta.
Reippailija-Hemuli muokkaa
Reippailija-Hemuli käy aina talvisin hiihtämässä Muumilaaksossa. Hänellä on torvi, jota hän soittaa. Hän esiintyy myös teoksessa Taikatalvi. Muumilaakson tarinoita -sarjassa Reippailija-Hemuli syö mielellään Muumimamman vaapukkahilloa. Reippailija-Hemuli esiintyy kahdessa Muumi-jaksossa, Talven vieraita ja Suuri lentokilpailu. Reippailija-Hemuli ottaa myös ensiksi mainitussa jaksossa Surku-koiran mukaan lähtiessään reissuun. Jälkimmäisessä jaksossa Reippailija-Hemuli saapuu Muumilaaksoon kuumailmapallolla ja hän lentää sillä kilpaa Yksinäisille Vuorille Noidan kanssa, tarkoituksena hakea tähden muotoinen valkea kukka.
Muumilaakson tarinoita -sarjassa Reippailija-Hemulia ääninäyttelee Yleisradion dubbauksessa Eero Ahre ja MTV:n dubbauksessa Jarmo Koski.
Reippailija-Hemulista on Muumilaakson tarinoiden MTV:n suomennoksessa käytetty nimeä Herra Virkkunen, vaikka todellisuudessa kyseessä on kokonaan eri hahmo.
Ruttuvaari muokkaa
Ruttuvaari esiintyi teoksessa Muumilaakson marraskuu. Ruttuvaari asui Muumitalossa Homssu Tuhdon, Mymmelin, Vilijonkan ja erään hemulin kanssa. Kirjan loppupuolella Ruttuvaari kävelee sateisessa metsässä ja menee talviunille, kun muut ovat vielä valveilla. Ruttuvaari on ryppyinen ja hän pukeutuu hiukan resuiseen naisten takkiin ja hattuun. Hänellä on kävelykeppi. Hän esiintyi myös Outo vieras Muumitalossa -teoksessa.
Sanna muokkaa
Sanna on hahmo, joka esiintyy teoksessa Vaarallinen matka. Sanna sai uudet silmälasit, jotka näyttivät maailman hänelle jännittävänä ja hieman pelottavana. Hän seikkailee Hemulin, Nipsun, Surkun sekä Tiuhdin ja Viuhdin kanssa.
Sedrik muokkaa
Sedrik on Nipsun pieni samettikoira. Sedrik esiintyy Näkymätön lapsi -teoksen tarinassa Sedrik ja sarjakuvissa. Nipsu antoi Sedrikin pois ja katui sitä. Nipsu sai Sedrikin kuitenkin takaisin, tosin ilman topaasisilmiä ja kaulapannan pientä kuukiveä.
Silkkiapina muokkaa
Silkkiapina on teoksessa Muumipeikko ja pyrstötähti esiintynyt pieni puissa kiipeilevä apina.
Muumipeikko ja Nipsu näkevät silkkiapinan päärynäpuussa. Silkkiapina nauraa kovaa. Väriltään se on musta ja sen naama on paljon vaaleampi. Muumi ja Nipsu alkavat väitellä silkkiapinan kanssa ja he alkavat ajaa sitä takaa, kun se lähtee karkuun. Muumin ja Nipsun retken jälkeen kun Muumit ovat asettunet luolaan, he huomaavat viime hetkillä, että ovat unohtaneet silkkiapinan.
Muumipeikko lähtee etsimään silkkiapinaa ja löytää hänet. Muumipeikko lupaa antaa silkkiapinalle appelsiinin sitten, kun he pääsevät luolaan. He pääsevät sinne viime hetkellä turvaan, mutta silkkiapina ei ehdi saamaan appelsiiniaan. Kirjan lopussa Nipsu lähtee silkkiapinan kanssa katsomaan, ovatko ravut yhä paikoillaan.
Sosuli muokkaa
Sosuli (ruots. Sås-djuret) on hahmo, joka esiintyi teoksessa Muumipapan urotyöt. Hän on Nipsun äiti ja Hosulin vaimo.
Hän meni naimisiin Muumipapan nuoruudenystävän Hosulin (Rådd-djuret) kanssa niin kovalla kiireellä, etteivät häävieraat ehtineet häihin.[7] Heille syntyi Nipsu, jonka Hosuli ja Sosuli kadottivat hänen ollessaan vasta nuori, jolloin Muumimamma ryhtyi hoitamaan Nipsua.[7] Hosulin tavoin myös Sosuli keräilee nappeja.[8] Muumipeikko-sarjakuvissa esiintyvä toinen Hosuli (Klåttdjuret) on naimisissa Suska-nimisen hahmon kanssa, joka niin ikään keräilee nappeja. Suska on Sosulista poiketen mymmelin näköinen.
Sosuli esiintyy Muumilaakson tarinoita -sarjassa jaksossa Muumipapan muistelmat III, joka mukailee melko tarkasti Muumipapan urotyöt -kirjaa. Sosuli ei puhu jaksossa lainkaan. Muumien maailma -sarjassa hänen äänenään on Elsa Saisio.
Sosuli-aiheinen Arabian muumimuki julkaistiin vuonna 2011. Mukin lisäksi Sosuli on myös kulhossa ja Hackmanin kahvilusikassa. [8]
Surku muokkaa
- Pääartikkeli: Surku
Tahmatassu muokkaa
Tahmatassu on Tove Janssonin keksimä hahmo, joka esiintyy Muumipapan urotyöt -teoksessa. Aikansa seikkailtuaan Muumipapan ja kumppanien kanssa se palaa omiensa pariin. Tahmatassuja on suuri joukko, niin kuin hemuleitakin. Muumilaakson tarinoita -sarjan jaksossa Muumitalvi (joka perustuu samannimiseen Muumipeikko-sarjakuvaan) Tahmatassu-niminen olio tulee Muumitaloon. Hänen äitinsä oli kuulemma lähettänyt hänet Muumeille, koska hänen itsensä oli vaikea kasvattaa niin kuritonta lasta. Tämä Tahmatassu oli harmaa, hänellä oli merimiestakki ja -hattu ja hän oli suunnilleen Myyn pituinen. Hän pitää syömisestä. Kukaan ei pidä hänestä Muumimammaa ja Muumipappaa lukuun ottamatta, koska hän paljastelee muiden salaisuuksia.
Muumien maailma -sarjassa Tahmatassun äänenä oli Jasper Pääkkönen.
Muumilaakson tarinoita -sarjassa Tahmatassun äänen esitti Yleisradion dubbauksessa Marja Packalén ja MTV:n dubbauksessa Ella Pyhältö.
Lauma tahmatassuja esiintyy jaksossa Muumipapan muistelmat II. Nämä tahmatassut olivat keltaisia ja liikkuivat etanamaisesti madellen. Ne veivät Lastenorpokodin johtajattaren mukanaan, eikä niitä enää nähty.
Taikuri muokkaa
Taikuri on salaperäinen mies, jolla on iso silinterihattu. Jos hattuun laittaa esimerkiksi lankaa, se muuttuu kasvavaksi köynnökseksi, ja munankuoret se muuttaa pilviksi, joilla voi lentää. Veden se muuttaa maukkaaksi mehuksi. Taikuri pystyy toteuttamaan minkä tahansa toiveen, mutta itselleen hän ei voi toivoa mitään. Hän ratsastaa pantterillaan avaruudessa keräillen suuria jalokiviä. Hahmo esiintyy Muumilaakson tarinoita -sarjan jaksoissa Taikurin hattu, Taikurin taika, Lampun henki, Leija ja Satumainen smaragdi. Jaksoissa Lampun henki ja Leija Taikuri ei puhu lainkaan.
Taikurin suomenkielisenä äänenä sarjassa Muumilaakson tarinoita toimii Yleisradion dubbauksessa Timo Torikka ja MTV:n dubbauksessa Markus Bäckman. Muumilaakso -sarjassa äänenä oli Jorma Uotinen.
Muumien maailma -sarjassa äänenä dubbasi Jarmo Koski. Tietokonepelissä Muumit ja Taikurin hattu äänenä on Esa Saario. Videopelissä Muumit ja suuri syysjuhla hänen äänenään on Sami Siitojoki.
Taikurin pantteri muokkaa
Taikurin pantteri esiintyy Muumilaakson tarinoita -sarjassa jaksoissa Taikurin hattu, Taikurin taika, Lampun henki, Leija ja Satumainen smaragdi. Pantteri puhuu vain ensiksi mainitussa jaksossa.
Taikurin pantterin ääninäyttelijä on Yleisradion dubbauksessa Marja Packalén ja MTV:n dubbauksessa Juha Varis.
Ti-ti-uu muokkaa
Ti-ti-uu on hahmo, joka esiintyy novellissa Kevätlaulu. Hän on metsässä asuva erittäin puhelias pikkuotus, joka pyytää Nuuskamuikkusta keksimään itselleen nimen. Ti-ti-uun ja Nuuskamuikkusen kohtaaminen sisältyy myös Muumilaakson tarinoiden jaksoon Kiirehdi, Nuuskamuikkunen.
Ti-ti-uun äänenä on Yleisradion dubbauksessa Leena Uotila ja MTV:n dubbauksessa Ella Pyhältö. Muumilaakso-sarjassa äänenä on Lauri Ketonen. Muumien maailma-sarjassa äänenä on Ilpo Mikkonen.
Tiuhti ja Viuhti muokkaa
- Pääartikkeli: Tiuhti ja Viuhti
Tuhto muokkaa
Homssu Tuhto toimii kertojana viimeisessä Muumi-romaanissa Muumilaakson marraskuu, jossa Muumiperhe ei esiinny lainkaan. Tuhto (ruots. toft) muistuttaa Tove-nimeä ja siitä johdettua Tofslan-nimeä, jolla Tove Jansson signeerasi taulujaan. Tässä kirjassa Homssu Tuhto toimiikin kirjailijan alter egona. Tuhto on miespuolinen, mutta androgyyni hahmo.[9] Tuhto asuu teoksessa Muumitalossa Ruttuvaarin, Vilijonkan, erään hemulin ja Mymmelin kanssa sillä aikaa kun Muumit ovat poissa. Kirjan alussa Tuhto nukkuu hylätyssä veneessä.
Tuhto esiintyy myös Muumilaakson tarinoita -sarjassa jaksoissa Majakka ja Majakka syttyy. Hänen oli ollut tarkoitus matkustaa Muumilaaksoon, mutta myrsky yllätti hänet. Kalastaja pelasti hänet ja siitä lähtien hän on asunut tämän kanssa salaperäisellä majakkasaarella. Hän ei kuitenkaan esiinny kirjassa Muumipappa ja meri. Muumilaakson tarinoita -sarjassa hänellä on lyhyet, ruskeanpunaiset hiukset ja pitkä harmaa takki. Sarjassa Tuhton ääninäyttelijä on Yleisradion dubbauksessa Leena Uotila ja MTV:n dubbauksessa Katja Aakkula. Muumilaakso-sarjassa ääninäyttelijänä toimii Iina Kuustonen
Tuittu muokkaa
Tuittu esiintyy teoksessa Kuka lohduttaisi Nyytiä?. Tuittu on vaarassa joutua Mörön ruoaksi, mutta Nyyti pelastaa hänet ja heistä tulee ystävät. Tuittu kirjoitti pullopostia, jonka Nyyti löysi merestä kirjan puolivälissä.
Tulppaana muokkaa
Tulppaana esiintyy ensimmäisessä Muumi-teoksessa Muumit ja suuri tuhotulva. Tulppaana on nainen, jolla on kirkkaansiniset, jalkoihin ulottuvat hiukset. Hän asui suuressa tulppaanissa, jolla Muumimamma, Muumipeikko ja Nipsu valaisivat tietä metsässä etsiessään Muumipappaa. Hän halusi auttaa heitä.[10] Kesken etsintöjen Tulppaana jää kuitenkin asumaan nuoren punatukkaisen miehen kanssa torniin, joka oli tehty puhtaasta kullasta ja jonka ylin kerros oli lasia.[11]
Tuu-tikki muokkaa
- Pääartikkeli: Tuu-tikki
Tähtitieteilijä muokkaa
Tähtitieteilijä esiintyy teoksessa Muumipeikko ja pyrstötähti. Muumipeikko, Nipsu ja Nuuskamuikkunen tulevat Yksinäisten vuorten tähtitorniin, jossa ensimmäinen tähtitieteilijä sanoo vihaisena, ettei hänellä ole aikaa. Ystävykset menevät toisen tähtitieteilijän luokse ja tämä suostuukin näyttämään heille pyrstötähden kaukoputkella. Tähtitieteilijä on kirjassa pitkä ja parrakas ja hänellä on silmälasit. Tähtitieteilijät polttavat tupakkaa tähtitornissaan ja elävät siellä omaa elämäänsä. Tähtitieteilijä esiintyi myös teoksessa Outo vieras Muumitalossa (1980), jossa hän pitää yöllisiä neuvotteluja Ruttuvaarin kanssa. Tähtitieteilijä on tässä kirjassa lähes samannäköinen.
Tähtitieteilijä esiintyy myös Muumipeikko ja pyrstötähti -elokuvassa. Tässä hänellä on pitkä valkoinen tukka ja muhkeat viikset. Nipsu pyytää häntä kertomaan pyrstötähden tulosta ja saa katsoa sitä ensimmäisenä kaukoputkella, vaikka arasteleekin ensin.
Ensimmäisen tähtitieteilijän ääninäyttelijä on Markku Huhtamo ja toisen Pertti Koivula elokuvan vuoden 1993 dubbauksessa. Vuoden 2020 elokuvan dubbauksessa ensimmäisen tähtitieteilijän ääninäyttelijä on Petri Hanttu ja toisen Markus Bäckman.
Vanginvartija muokkaa
Vanginvartija on Kuusilahden Poliisi. Vanginvartija pidätti Muumipeikon, Niiskuneidin ja Viljaanan siitä kieltotaulun repimisestä ja niiden polttamisesta
Vanginvartijan ääninäyttelijä on Yleisradion dubbauksessa Eero Ahre ja MTV:n dubbauksessa Jarmo Koski.
Vanginvartijan serkku muokkaa
Vanginvartijan serkku on hahmo, joka esiintyy Muumilaakson tarinoiden jaksossa Jälleen yhdessä.
Vanginvartijan serkun ääninäyttelijä on Yleisradion dubbauksessa Leena Uotila ja MTV:n dubbauksessa Ella Pyhältö.
Vilijaana muokkaa
Vilijaana on hahmo, joka esiintyy teoksessa Vaarallinen juhannus ja televisiosarjan Muumilaakson tarinoita jaksoissa Kadonneet lapset ja Jälleen yhdessä. Hänen tätinsä on teatterin siivooja Emma. Vilijaana, Muumipeikko ja Niiskuneiti joutuivat vankilaan, sillä heidän luultiin repineen irti kieltotauluja puistosta. Todellisuudessa lainrikkojat olivat kuitenkin Nuuskamuikkunen ja Pikku Myy. Poliisin serkku vapautti Muumipeikon, Niiskuneidin ja Vilijaanan kun he kertoivat tälle totuuden, ja hän uskoi sen hyvin ja sen jälkeen hän vei heidät kohti teatteria. Vilijaana on lajiltaan vilijonkka. Kirjassa Vilijaana odottaa vieraakseen enoaan ja hänen rouvaansa, mutta he eivät saavu.
Muumilaakson tarinoita -sarjassa Vilijaanan ääninäyttelijä on Yleisradion dubbauksessa Marja Packalén ja MTV:n dubbauksessa Ella Pyhältö.
Vilijonkka muokkaa
- Pääartikkeli: Vilijonkka
Vilijonkan lapset muokkaa
Vilijonkalla on kolme lasta, jotka esiintyvät jaksoissa Tiukka naapuri, Naamiaiset, Hiekkaveistoksia, Nipsu apumiehenä sekä Suomen televisiossa esittämättömässä jaksossa Kuka asuu kelon sisällä?.
Vilijonkan lasten ääninäyttelijät Yleisradion dubbauksessa ovat Ulla Tapaninen, Aila Svedberg ja Marja Packalén.
Vilijonkan lasten ääninäyttelijät MTV:n dubbauksessa ovat Carla Rindell, Katja Aakkula ja Ella Pyhältö.
Yksinäiset orpolapset muokkaa
Yksinäiset orpolapset ovat puistonlapsia, jotka esiintyvät Muumilaakson tarinoiden jaksoissa Kadonneet lapset ja Jälleen yhdessä.
Yksinäisten orpolapsien ääninäyttelijät Yleisradion dubbauksessa ovat Aila Svedberg, Marja Packalén ja Leena Uotila.
Yksinäisten orpolapsien ääninäyttelijät MTV:n dubbauksessa ovat Heljä Heikkinen, Ella Pyhältö ja Karolina Blom.
Ötökkä Salome muokkaa
Ötökkä Salome on teoksessa Taikatalvi esiintynyt pieni nainen. Se tulee asumaan talvena uimahuoneelle, jonka komerossa asustaa myös Surku-koira. Salome asuu Muumien merenvahasta tehdyssä koristeraitiovaunussa. Salome on hyvin surullinen, koska hän haluaisi kuulla torvisoittoa ja torvea soittavalla hiihtäjä-Hemulilla ei ole aikaa ja kukaan ei huomaa. Salome on myös surullinen, koska Muumit ovat heittäneet kaikkea rojua raitiovaunuun vuosien varrella ja Salome on liian hienovarainen raivatakseen ne pois. Lopulta Salome lähtee Reippailija-Hemulin ja Surkun kanssa pois. Muumilaakson tarinoita -sarjan jaksossa Talven vieraita esiintyy Reippailija-Hemuli ja Surku-koira, mutta ei Salomea.
Muumipeikko-sarjakuvassa esiintyviä sivuhahmoja muokkaa
Avaruusoliot muokkaa
Avaruusoliot esiintyvät Muumilaakson tarinoiden jaksossa Olioita avaruudesta. Avaruusoliot ovat marsilaisia.
Avaruusolion ääninäyttelijä on Yleisradion dubbauksessa Leena Uotila ja MTV:n dubbauksessa Katja Aakkula.
Avaruusolion vanhempien ääninäyttelijät ovat Yleisradion dubbauksessa Eero Ahre ja Ulla Tapaninen ja MTV:n dubbauksessa Markus Bäckman ja Ella Pyhältö.
Eläintarhan väki muokkaa
Muumilaakson tarinoiden jaksossa Muumipeikko pelastaa tiikerit esiintyy joukko eläintarhan miehiä, joista kaksi ensimmäistä nähdään ensimmäisen kerran laivassa, johon Muumipeikko ja Niiskuneiti pakenevat isokokoista pytonkäärmettä. Miehet laivassa yrittivät vangita Muumipeikon ja Niiskuneidin, koska luulivat heidän olevan virtahepoja. He onnistuivat kuitenkin pakenemaan. Myöhemmin laiva rantautuu lähelle Muumilaakson rantaa, ja miehet soutavat pienellä soutuveneellä maihin. He aloittavat eläintarhan eläinten etsimisen Muumitalon ympärille kasvaneesta viidakosta. Vähän ajan kuluttua yksi eläintarhan miehistä huomaa käärmeen pilkistävän Muumitalon savupiipusta, ja sitten he yrittävät tunkeutua Muumitaloon sisälle hakemaan eläimiä pois. Muumit puolustavat kotirauhaansa, eivätkä päästä miehiä sisälle. Pian Pikku Myy ja Poliisimestari saapuvat paikalle. Poliisimestari kehottaa miehiä häipymään Muumilaaksosta ennen kuin hän pidättää ne mellakoinnista. Myöhemmin Muumit vievät eläimet takaisin eläintarhaan, ja siellä heidätkin teljetään häkkiin. Häkissä heidän ei tarvinnut kuitenkaan virua pitkään, kun Nuuskamuikkunen, Hemuli, Pikku Myy ja Eläintarhan johtaja tulevat vapauttamaan heidät. Eläintarhan mies pyytää nöyrimmästi anteeksi Muumeilta, ja antaa heille kukkia sovittelulahjaksi. Nuuskamuikkunen, Myy ja Hemuli olivat käyneet tiedeakatemiassa, ja saaneet todistuksen tiedeakatemian presidentiltä, etteivät Muumit ole virtahepoja.
Eläintarhan miesten ääninä em. sarjassa olivat Yleisradion dubbauksessa muun muassa Eero Ahre, Matti Ruohola ja Timo Torikka. Eläintarhan johtajaa ääninäytteli Tapio Hämäläinen.
MTV:n dubbauksessa eläintarhan miehiä ääninäytteli Markus Bäckman, Jon-Jon Geitel ja Ilkka Villi. Eläintarhan johtajaa ääninäytteli Markus Bäckman.
Muumien maailmassa eläintarhan miehien äänenä ovat Jarmo Koski ja Ilpo Mikkonen. Laivan kapteenin äänenä Taneli Mäkelä.
Herra Virkkunen muokkaa
Herra Virkkunen esiintyy Vaarallinen talvi -sarjakuvassa, jossa hän yrittää houkutella muumiperheen jäseniä mukaan erilaisiin talviurheilulajeihin. Hahmo esiintyy myös Arabian Talvinuotio-mukissa, jossa Virkkunen istuu nuotion ääressä Muumipapan kanssa. Hahmo ei esiinny Muumilaakson tarinoita -televisiosarjassa, vaikka hänen nimisensä hahmo sarjan MTV:n versiossa esintyykin. Sarjassa esiintyvä Herra Virkkunen on oikeasti Reippailija-Hemuli. Herra Virkkunen esiintyy myös Muumilaakso-sarjassa, jossa hänen ääninäyttelijänään toimii Riku Nieminen.
Hosuli eli Sottuli muokkaa
Hosuli (varhaisemmissa suomennoksissa Sottuli) on Sosulin ja Hosulin toinen poika (eli Nipsun veli). Hän muistuttaa hyvin paljon isäänsä: Hän asuu sinisessä kahvipurkissa ja keräilee nappeja isänsä tavoin, ja on ulkonäöltään oikeastaan täysin saman näköinen kuin isänsä. Hosuli esiintyy muutamassa Muumipeikko-sarjakuvassa.
Houska muokkaa
Houska on hahmo, johon Nipsu rakastuu. Hän esiintyy Lars Janssonin sarjakuvassa Nipsu rakastuu sekä siihen perustuvassa samannimisessä Muumilaakson tarinoiden jaksossa. Houska ei anna vastakaikua Nipsulle, vaan pikemminkin ärsyyntyy tähän. Houska auttaa mehiläisiä hakemalla Muumitalon kellarista hunajapurkin ja rikkomalla sen. Houska auttaa myös muurahaisia, persiljoja, kukkia ja lintuja. Houskalla on pitkä nenä, punaisella rusetilla kiinni olevat keltaiset hiukset sekä leninki yllään.
Muumilaakson tarinoissa Houskan ääninäyttelijä on Yleisradion dubbauksessa Leena Uotila ja MTV:n dubbauksessa Ella Pyhältö.
Kitinä ja Narina (Nips ja Naps) muokkaa
Kitinä ja Narina ovat kaksi orpolasta, jotka Niiskuneiti hankkii orpokodista hoidettavikseen sarjakuvatarinassa Muumipeikko ja orpolapset. He ovat kauhukakaroita, jotka tekevät jatkuvasti kepposia ja hajottavat paikkoja Muumitalossa. Koska Muumit eivät koskaan suutu heihin eivätkä kiellä heiltä mitään, he lopulta kyllästyvät ja karkaavat takaisin orpokotiin.
Hahmot esiintyvät myös kyseiseen sarjakuvaan perustuvassa Muumilaakson tarinoiden jaksossa Äidinrakkaus nimillä Nips ja Naps. Animaatiossa heidät löytää Muumimamma Muumitalon portailta pyörtyneenä. Koska Niiskuneiti oli koko edellisen yön lukenut äidinrakkaudesta kertovaa kirjaa, intohimo olla äiti heräsi hänessä. Hän siis otti lapset huostaansa. Nips ja Naps tekevät kepposia alituiseen. He muun muassa katkaisivat Muumipapan riippukeinun narun tämän lukiessa siinä kirjaa. Lisäksi Nips, Naps, Muumipeikko ja Pikku Myy ajautuvat mutasotaan. Tämän seurauksena Muumitalon kuisti on läpikuultaan mudassa. Kaikki "sotilaat" passitetaan siivoamaan kuisti. Tällä välin Poliisimestari ja Nipsin ja Napsin äiti etsivät hänen lapsiaan. Löydettyään heidät äiti pyörtyy, ja suuttuu lapsille, koska he olivat karanneet kotoaan aiemmin. Lapset pinkoivat pakoon äiti perässään.
Muumilaakson tarinoissa Yleisradion dubbauksessa Nipsin ääni on Marja Packalén, Napsin Ulla Tapaninen ja heidän äitinsä Leena Uotila.
MTV:n dubbauksessa heidän nimensä ovat Kitinä ja Narina ja Kitinän ääni on Katja Aakkula, Narinan Ella Pyhältö ja heidän äitinsä Carla Rindell.
Käärme muokkaa
Käärme esiintyy Muumilaakson tarinoiden jaksoissa Viidakon kätköissä ja Muumipeikko pelastaa tiikerit. Käärme on jättikokoinen Pyton.
Käärmeen ääninäyttelijä Yleisradion dubbauksessa on Marja Packalén ja MTV:n dubbauksessa Ella Pyhältö.
Lampun henki muokkaa
Lampun henki on taikalampusta peräisin oleva henki. Hän esiintyy Muumilaakson tarinoiden jaksossa Lampun henki.
Sarjassa Lampun hengen ääninäyttelijä on Yleisradion dubbauksessa Eero Ahre ja MTV:n dubbauksessa Markus Bäckman.
Launo muokkaa
Launo on Poliisimestarin veljenpoika. Hän esiintyy Lars Janssonin sarjakuvassa Poliisimestarin veljenpoika sekä siihen perustuvassa samannimisessä Muumilaakson tarinoiden jaksossa. Launo aiheutti paljon päänvaivaa Poliisimestarille. Hän pidätti Muumilaakson asukkaita pienistä asioista: oksien keruusta, onkimisesta yms. Lopulta Launo lähti Poliisiylitarkastajan kanssa pois Muumilaaksosta muihin tehtäviin.
Sarjassa Launon ääni on Yleisradion dubbauksessa Ilkka Merivaara ja MTV:n dubbauksessa Jon-Jon Geitel.
Mabel muokkaa
Mabel on rouva Vilijonkan kotiapulainen, joka on esiintynyt ainoastaan Janssonin Muumipeikko-sarjakuvissa.
Mabelin ensiesiintymisessä tuli selväksi myös hänen taustaansa: hän on Vaarallinen juhannus -kirjasta tutun Miskan isosisko. Samassa kertomuksessa Miska saapuu muumien kotiapulaiseksi ja myöhemmin sisarukset sopivat erimielisyytensä; Mabel oli kirjoittanut Miskalle runsaasti kirjeitä, joissa oli väittänyt olevansa filmitähti.
Mabel muistuttaa etäältä katsottuna muumia; hänellä on samanlainen iso kuono kuin muumeilla, pieni nutturakampaus, musta mekko ja valkea esiliina. Erään tarinan mukaan Mabelilla on myös Muumilaakson suurin granaattirintasolki.
Mimmi-täti (Jenni-täti) muokkaa
Mimmi-täti (Myös Jane-täti, Julia-täti sekä Muumilaakson tarinoita -televisiosarjan Yleisradion suomennoksessa Jenni-täti) on muumiperheen rikas ja komenteleva sukulaistäti, jonka tapaamista Muumit yrittävät viimeiseen asti välttää. Hänet nähdään ensimmäisen kerran toisessa sarjakuvatarinassa Muumiperhe, jossa hän saapuu Muumilaaksoon, koska Muumit lähettivät hänelle viisi kiloa rumia sanoja paketissa. Hahmo esiintyy muutamassa myöhemmässäkin sarjakuvassa.
Muumilaakson tarinoita -sarjassa Jenni-täti mainitaan nimenomaan Muumipapan tädiksi. Sarjassa Muumipappa on ainoa, joka ei pidä paljoakaan Jenni-tädistä ja joka yrittää välttää Jenni-tädin tapaamista viimeiseen asti, koska hän puhuu vain raha-asioista ja komentelee. Sarjassa Muumipappa on ainoa, jota Jenni-täti komentelee. Muille täti on kiltti. Hänet nähdään sarjassa ensimmäisen kerran jaksossa nimeltä Jenni-täti on miljonääri, jossa täti saapuu Muumien luo aikomuksenaan keskustella Muumipapan kanssa rahoistaan. Pappa ei halua tavata tätiä, vaan piileskelee Nuuskamuikkusen teltassa. Täti löytää hänet Myyn avulla ja lopulta he sopivat välinsä. Jaksossa nimeltä Joulutarina Jenni-täti viettää joulua muumien kanssa ja kutsuu heidät vierailulle. Jaksossa nimeltä Salainen lääke Jenni-täti on sairastanut noidannuolta, johon Muumipeikko, Niiskuneiti, Pikku Myy ja Nipsu lähtevät etsimään aikakoneella lääkettä. Seuraavassa jaksossa, sarjan päätösjaksossa Kultainen valtakunta Jenni-täti on parantunut noidannuolesta ja kaikki muumit viettivät isoja juhlia, joissa vieraat antoivat paljon lahjoja Jenni-tädille. Lahjat liittyivät jotenkin tähtiin. Muumilaakson tarinoissa Jenni-täti pitää yllään pinkkiä mekkoa sekä hattua jossa yllään on musta sulka.
Muumilaakson tarinoissa Jenni-tädin ääninäyttelijä on Yleisradion dubbauksessa Leena Uotila ja MTV:n dubbauksessa (jossa hahmon nimenä on sarjakuvien tavoin Mimmi-täti) Carla Rindell.
Poliisimestari muokkaa
- Pääartikkeli: Poliisimestari
Posteljooni muokkaa
Posteljooni esiintyy Muumipeikko-sarjakuvassa Muumitalvi sekä japanilais-suomalais-hollantilaisena yhteistyönä tehdyssä animaatiosarjassa Muumilaakson tarinoita.
Posteljoonin tunnistaa ruskeista, tuuheista viiksistä, postilaukusta, sinisestä takista ja housuista sekä oranssista karvalakista. Muumilaakson tarinoissa hän esiintyy ensimmäistä kertaa sarjan jaksossa Pikkuruiset vieraat (jakso nro. 6). Siinä hän on tuomassa kirjettä Muumeille Mymmeliltä, mutta putoaa ennen sitä Pikku Myyn tekemään ansakuoppaan. Lisäksi hän esiintyy jaksossa Taikurin taika etsimässä Muumimamman kadonnutta käsilaukkua sekä laukun löytymisen kunniaksi järjestetyissä juhlissa, sensuroidussa jaksossa Muumit ja taistelu merirosvoa vastaan sekä jaksoissa Jenni-täti on miljonääri, Jysähdyksiä yössä, Salaperäistä ilotulitusta, Muumitalvi ja Joulutarina. Jaksossa Taikurin taika Posteljooni ei puhu lainkaan. Posteljooni on Poliisimestarin ohella yksi harvoista, jolla on virallinen ammatti Muumilaaksossa.
Hänen ääninäyttelijänsä Yleisradion dubbauksessa oli muissa jaksoissa Matti Ruohola ja Ilkka Merivaara jaksoissa 86 ja 87. Uudemmassa MTV:n dubbauksessa Posteljoonia näyttelee Markus Bäckman. Muumien maailma -sarjassa hahmoa ääninäyttelee Jarmo Koski ja Muumien taikatalvi -elokuvassa Vesa Vierikko.
Primadonna muokkaa
Primadonna esiintyy Muumilaakson tarinoiden jaksossa Primadonna.
Primadonnan näyttelijä on Yleisradion dubbauksessa Leena Uotila ja MTV:n dubbauksessa Ella Pyhältö.
Primadonnan hevonen muokkaa
Primadonnan hevonen esiintyy Muumilaakson tarinoiden jaksossa Primadonna.
Primadonnan hevosen ääninäyttelijä Yleisradion dubbauksessa on Marja Packalén ja MTV:n dubbauksessa Ella Pyhältö.
Samu muokkaa
Samu on pieni otus Muumipeikko-sarjakuvissa. Hän seuraa usein Muumipeikkoa, mutta puhuu harvoin. Samu näyttää hieman Nipsulta, mutta hän on pienempi, kokonaan musta, hänellä on pienemmät korvat ja lyhyemmät jalat eikä hänen hännässään ole tupsua. Sarjakuvan alussa esiintyi hänen serkkunsa, joka näyttää muuten samalta, mutta hänellä on valkoinen maha. Samun serkku pyytää Samun tilalleen sarjakuvaan, koska kertoo menevänsä naimisiin.
Samu ei yleensä ole ollut mukana Muumi-animaatioissa, mutta hän esiintyy elokuvassa Muumit Rivieralla.[12]
Samun ääninäyttelijä oli Muumit Rivieralla elokuvassa Paavo Kerosuo.
Sarvikuono muokkaa
Sarvikuono esiintyy Muumilaakson tarinoiden jaksoissa Viidakon kätköissä ja Muumipeikko pelastaa tiikerit.
Sarvikuonon ääninäyttelijä on Yleisradion dubbauksessa Tapio Hämäläinen ja MTV:n dubbauksessa Jarmo Koski.
Talonpeikko muokkaa
Talonpeikko esiintyy elokuvassa Muumipeikko ja pyrstötähti.
Talonpeikon ääninäyttelijä on elokuvan vuoden 1993 dubbauksessa Leena Uotila ja vuoden 2020 dubbauksessa Hanna Kaila.
Tiikerit muokkaa
Tiikerit esiintyvät Muumilaakson tarinoiden jaksoissa Viidakon kätköissä ja Muumipeikko pelastaa tiikerit.
Miespuolisen tiikerin ääninäyttelijä on Yleisradion dubbauksessa Eero Ahre ja MTV:n dubbauksessa Markus Bäckman jaksossa Viidakko ja jaksossa Eläintarhan eläimet Jukka Nylund.
Naispuolisen tiikerin ääninäyttelijä on Yleisradion dubbauksessa Leena Uotila ja MTV:n dubbauksessa Ella Pyhältö jaksossa Viidakko ja jaksossa Eläintarhan eläimet Heljä Heikkinen.
Vampyyri muokkaa
Vampyyri esiintyy sarjakuvassa Muumit ja vampyyri sekä Muumilaakson tarinoiden jaksossa Vampyyri. Se on pieni, herttainen ja söpö eläinhahmo, jota muumit luulevat eläintarhasta karanneeksi vampyyrilepakoksi. Muumimamma ottaa ”vampyyrin” lemmikikseen, vaikka muut pelkäävät sitä. Myöhemmin se pääsee vahingossa irti Vilijonkan talossa. Lopuksi vampyyri paljastuu tavalliseksi lepakoksi.
Vinssi muokkaa
Vinssi (ruots. Wimsy) on hahmo Tove ja Lars Janssonin Muumipeikko-sarjakuvissa. Hän esiintyy ensimmäisen kerran Toven ja Larsin yhdessä käsikirjoittamassa ja Toven piirtämässä sarjakuvassa Muumi ja velvollisuudentunto (engl. Conscientous Moomin) vuonna 1958. Vinssi on Muumipapan nuoruuden ystävä, jonka kanssa hän on viettänyt boheemia elämää. Sarjakuvassa Vinssi nähdään usein muun muassa pelaamassa korttia tai juomassa viiniä ja muistelemassa nuoruuttaan Muumipapan kanssa. Kuvakirjassa Vaarallinen matka (1977, suom. Panu Pekkanen) Vinssi esiintyy nimellä Tomppa ja pelaa korttia Nuuskamuikkusen kanssa nuotion ääressä. Muumipeikko ja kultainen häntä -sarjakuvassa Vinssi asuukin muumitalossa. Sarjakuvaan perustuvassa Muumilaakson tarinoita -sarjan samannimisessä jaksossa Vinssi ei esiinny, kuten ei muutenkaan koko sarjassa.
Voimamies muokkaa
Voimamies on Muumipeikko-sarjakuvassa ja Muumilaakson tarinoita -sarjassa esiintyvä hahmo. Hän on munan muotoinen mies, joka on nimensä mukaisesti voimakas ja mukana samassa sirkuksessa kuin Primadonna. Hänen ihonsa on ruskea. Hänellä on mustat viikset ja puku yllään. Hän on esiintynyt jaksoissa Primadonna ja Muumipapan muistelmat II. Kronologisesti ajateltuna on tosin epätodennäköistä, että muistelmissa, Itsevaltiaan syntymäpäiväjuhlissa esiintyvä, voimamies olisi sama.
Televisiossa hän esiintyy ensimmäisen kerran, kun hän näyttää temppuja Mymmelille ja Pikku Myylle. Nähdessään Primadonnan hän lähtee karkuun, eikä kerro minne saatikka kuinka pitkäksi ajaksi, koska on kyllästynyt oikuttelevan ja itsekeskeisen Primadonnan luonteeseen. Myöhemmin Muumipeikko löytää hänet nauramasta ja Voimamies kertoo, että Primadonna vain teeskentelee avutonta saadakseen palvelua. Lopulta hän kuitenkin lähtee Primadonnan kanssa takaisin sirkukseen.
Muumilaakson tarinoissa Voimamiehen ääninäyttelijä on Yleisradion dubbauksessa Timo Torikka ja MTV:n dubbauksessa Markus Bäckman.
Pelkästään Muumilaakson tarinoita -televisiosarjassa esiintyviä sivuhahmoja muokkaa
Aliisa muokkaa
- Pääartikkeli: Aliisa
Noita muokkaa
- Pääartikkeli: Noita (muumit)
Pelkästään Muumilaakso-animaatiosarjassa esiintyviä sivuhahmoja muokkaa
Seuraavat hahmot ovat tehneet ensiesiintymisensä Muumilaakso-animaatiosarjassa.
Herra Vilijonkka muokkaa
Herra Vilijonkka esiintyy Muumilaakso-sarjan jaksossa Kelluva teatteri Emman kertoessa teatterin menneisyydestä. Herra Vilijonkka oli yksi teatterin näyttelijöistä ja Emman ihastus. Kyseessä ei kuitenkaan oletettavasti ole rouva Vilijonkan mies. Peter Kanerva toimii hahmon äänenä suomeksi ja ruotsiksi.
Poliisi muokkaa
Tarkemmin nimeämätön poliisihemuli esiintyy Muumilaakso-sarjan jaksossa Nuuskamuikkunen ja Puistonvartija. Hän on harmaahiuksinen naispuolinen hemuli, joka vie Muumipeikon ja Niiskuneidin vankilaan näiden jäätyä kiinni kieltotaulujen polttamisesta. Hahmossa on piirteitä Muumipeikko-sarjakuvan Poliisimestarista sekä Vaarallinen juhannus -kirjan vanginvartijasta ja tämän serkusta. Hahmoa suomeksi ääninäyttelee Ella Pyhältö.
Hemulitäti muokkaa
Hemulitäti esiintyy Muumilaakso-sarjan jaksossa Näkymätön lapsi Muumipeikon tuodessa Ninnin takaisin kotiin. Hemulitäti on Ninnin ilkeä täti, joka ei voi sietää tätä ja ei haluaisi häntä huolehdittavakseen. Hahmoa suomeksi ääninäyttelee Ella Pyhältö.
Lähteet muokkaa
- ↑ Sirke Happonen: Muumiopas, s. 20. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki 2012.
- ↑ Tove Jansson: Muumipapan urotyöt, s. 33. WSOY, 2010. ISBN 978-951-037218-0.
- ↑ Sirke Happonen: Muumiopas, s. 51. SKS, Helsinki 2012.
- ↑ Sirke Happonen: Muumiopas, s. 134. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki 2012.
- ↑ Muumilaakson tarinoita YLE. Viitattu 26.1.2013.
- ↑ Tältä Muumien uudet ääninäyttelijät kuulostavat - kuuntele ääninäyte iltalehti.fi. Viitattu 10.8.2017.
- ↑ a b Muumeista taidemuseo.fi. Viitattu 22.4.2011.
- ↑ a b Hosuli ja Sosuli hosuivat naimisiin etuajassa 12.1.2011. MTV3. Viitattu 22.4.2011.
- ↑ Karjalainen, Tuula: Tove Jansson - Tee työtä ja rakasta. Helsinki: Tammi, 2013. ISBN 978-951-31-6693-3. s. 157-158
- ↑ Tove Jansson: Muumit ja suuri tuhotulva, s. 12. WSOY, 1991. ISBN 951-0-17619-2.
- ↑ Tove Jansson: Muumit ja suuri tuhotulva, s. 32. WSOY, 1991. ISBN 951-0-17619-2.
- ↑ Muumit Rivieralla trailer YouTube. NordiskFilmFinland. Viitattu 19.10.2014.