Avaa päävalikko

Muumipeikko

Tove Janssonin luoma fiktiivinen hahmo
Tämä artikkeli käsittelee satuhahmoa. Samannimistä sarjakuvaa käsittelee artikkeli Muumipeikko (sarjakuva), televisiosarjaa artikkeli Muumipeikko (televisiosarja) ja patsasta artikkeli Muumipeikko (patsas).

Muumipeikko (ruots. Mumintrollet) on Muumi-tarinoiden päähenkilö, ja ensimmäinen Tove Janssonin luoma Muumi-hahmo. Muumipeikko asuu Muumitalossa yhdessä vanhempiensa Muumipapan ja Muumimamman kanssa. Muumipeikosta käytetään toisinaan myös lyhyempää nimitystä Muumi, mikä tosin on hyvin harvinaista. Muumipeikko-nimitystä puolestaan käytetään toisinaan puhuttaessa muumeista yleensä.

Muumipeikko
Muumipeikko.
Muumipeikko.
Luoja(t) Tove Jansson
Näyttelijä(t) suomeksi:
Suomen lippu Rabbe Smedlund
(mm. Muumilaakson tarinoita, Muumipeikko ja pyrstötähti)
Suomen lippu Jasper Pääkkönen
(Muumien maailma)
Suomen lippu Joonas Nordman
(Muumilaakso)
Suomen lippu Tom Pöysti
(Mumindalen)
Suomen lippu Kris Gummerus
(Muumit Rivieralla)
Suomen lippu Akira Takaki
(Muumien taikatalvi)
Suomen lippu Aksu Palmén
(Muumilaakson tarinoita, 2017)
ruotsiksi:
Suomen lippu Lasse Pöysti
(Muumipeikko)
Suomen lippu Sixten Lundberg
(mm. I Mumindalen)
japaniksi:
Japani Minami Takayama
(mm. Tanoshii Mūmin Ikka)
Ensiesiintyminen Muumit ja suuri tuhotulva (1945)
Henkilötiedot
Sukupuoli poika
Kotipaikka Muumilaakso
Luonteenpiirteet kiltti, ystävällinen, kohtelias, utelias, iloinen, huolellinen, ymmärtäväinen, vilkas, seurallinen, leikkimiellinen, hyväntahtoinen, herkkä, lapsenmiellinen, rakastettava, seikkailunhaluinen
Suhteet
Vanhemmat Muumipappa ja Muumimamma
Tutut Nipsu, Pikku Myy, Niiskuneiti, Nuuskamuikkunen, Niisku, Hemuli ja muut Muumilaakson asukkaat.

Muumipeikon syntyMuokkaa

Muumipeikon hahmo muotoutui vähitellen 1930-luvulla. Hahmon nimi oli aluksi snorken (sama nimi kuin myöhemmin Niiskulla). Ensimmäisen muumihahmon Tove Jansson piirsi ulkohuoneen seinään esittämään Immanuel Kantia. Aluksi muumipeikon hahmo oli laihempi, musta ja punasilmäinen ja sille piirrettiin usein suu, mitä myöhemmin ei enää tehdä. Tove Jansson käytti ennen muumikirjoja muumia tunnuksenaan kuvataiteellisissa töissään, muun muassa Garm-lehden pilapiirroksissa. Hahmo oli aluksi pelottava, mutta muumikirjojen myötä siitä tuli ystävällinen hahmo. Tove muotoili hahmosta "pehmeämmän" vasta kirjassa Muumipeikko ja pyrstötähti.[1]

Ensimmäisen kerran Tove käytti Muumipeikkoa kirjan päähenkilönä kirjassa Muumit ja suuri tuhotulva vuonna 1945.

Muumipeikon ulkonäkö ja ystävätMuokkaa

Muumipeikko on valkoinen ja tukeva. Hänellä on virtahepoa muistuttava suuri pyöreä kuono ja tupsupäinen häntä ja suuret silmät. Muumipeikon syntymäpäivä on 7. elokuuta Muumipeikko ja pyrstötähti -elokuvassa. Hän pitää seikkailuista, mutta on kuitenkin hyvin mukavuudenhaluinen ja palaa aina kotiin.[2] Hänellä on romanttisia tunteita Niiskuneitiin. Muumipeikon paras ystävä on Nuuskamuikkunen. Tämä asuu teltassa, jonka hän pystyttää joka kevät samalle paikalle sillan viereen. Muumipeikon muita ystäviä ovat Nipsu ja Pikku Myy.

Muumipeikon suomenkieliset ääninäyttelijätMuokkaa

 
Lasse Pöysti on tunnettu Muumipeikon esittäjänä varsinkin useissa ruotsinkielisissä näytelmissä. Kuvassa Pöysti Muumipeikko-puvussa vuonna 1960.
Vuosi Elokuva / Sarja / Peli Näyttelijä
1983 Mumindalen Tom Pöysti
1991–1998 Muumilaakson tarinoita Rabbe Smedlund
1993 Muumipeikko ja pyrstötähti
1996 Suuri Muumijuhla
1997 Muumit ja Taikurin hattu
2000 Muumit ja Taikatalvi
2001 Muumit ja Taikalamppu
2005–2006 Muumien malliin
2006 Muumit ja salaperäiset huudot Joonas Väisänen
2007 Muumit ja suuri syysjuhla
2007–2008 Muumien maailma Jasper Pääkkönen
2008 Muumi ja vaarallinen juhannus
2010 Muumi ja punainen pyrstötähti
2014 Muumit Rivieralla Kris Gummerus
2017 Muumilaakson tarinoita Aksu Palmén
Muumien taikatalvi Akira Takaki
2019– Muumilaakso Joonas Nordman

Muumipeikko Muumilaakson tarinoita -sarjassaMuokkaa

Muumipeikko on sarjan päähenkilö. Hän esiintyy Pikku Myyn ohella ainoana sarjan kaikissa jaksoissa.

LähteetMuokkaa

VerkkolähteetMuokkaa

ViitteetMuokkaa

  1. Karjalainen, Tuula: Tove Jansson: Tee työtä ja rakasta. Helsinki: Tammi, 2013. ISBN 978-951-31-6693-3. s. 130,134,156
  2. Sirke Happonen: Muumiopas, s. 131. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2012. ISBN 978-952-222-363-0.


Tämä kuvitteelliseen hahmoon, paikkaan tai ilmiöön liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.