Päärynä
Päärynä (Pyrus communis) on hedelmäpuuna viljelty ruusukasvien (Rosaceae) heimoon kuuluva puu, joka on läheistä sukua omenapuille (Malus). Päärynäpuu eroaa omenapuista suippokärkisten lehtien, huiskilokukinnon, valkoisten kukkien, kokonaan erillisten vartaloiden ja latvapuoleltaan tyvipuolta turpeamman hedelmän kautta.
| Päärynä | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
| Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
| Luokka: | Kaksisirkkaiset Magnoliopsida |
| Lahko: | Rosales |
| Heimo: | Ruusukasvit Rosaceae |
| Suku: | Päärynät Pyrus |
| Laji: | communis |
| Kaksiosainen nimi | |
| Katso myös | |
Päärynän kotimaa ja lajin kantamuodot ovat epävarmoja. Luultavasti se on risteytystulos muun muassa Pyrus achras- (Keski-Aasia), Pyrus persica- (Syyria ja Iran) ja itämaisista Pyrus cordata- ja Pyrus elaeagnifolia -lajeista. Yhdysvalloissa viljellään Pyrus japonicasta kehitettyjä lajikkeita. Päärynä kasvaa villinä toisinaan jo Etelä-Ruotsissa mutta etelämpänä useinkin, joten on ollut mahdoton selvittää, onko laji alkuperäinen Euroopassa.
Hedelmänviljelyn alkuaikoina on Suomeen tuotu myös päärynäpuiden taimia. Monet pakkastalvet ovat olleet kuitenkin tuhoisia omenapuuta aremmalle päärynäpuulle. Viljelys on levinnyt kaikkiin lauhkean ilmaston maihin; Suomessakin sitä kasvatetaan kotipuutarhoissa lähinnä Etelä-Suomessa, mutta kotipuutarhurit ovat saaneet kestävimmillä lajikkeilla hyviä tuloksia pohjoisempanakin. Päärynää viljellään ja lisätään kuten omenapuuta. Tärkeimmät loiset ja tuholaiset ovat hedelmärupi, päärynäpunkki ja kirsikkapistiäinen.[3]. Päärynän kasvupaikan tulee olla aurinkoinen, lämmin ja suojattu kylmiltä tuulilta. Parhaiten päärynä viihtyy syvämultaisessa, hiekkapitoisessa ja lämminpohjaisessa maassa. Se ei viihdy savimaassa. Varmimmin päärynän kasvatus onnistuu säleikköpuuna lämpimällä seinustalla.[4].
Päärynän hedelmä on syötävä. Hedelmä on kypsänä ruskeanvihreä, mehukas ja maultaan makea.
RavintonaMuokkaa
| Päärynä kuorineen[5] + | |
|---|---|
| Proteiineja | 0,3g |
| Rasvaa | < 0.1 g |
| Hiilihydraatteja | 7 g |
| Kuituja | 1,9 g |
| A-vitamiinia | 1,4 µg |
| C-vitamiinia | 5,3 mg |
| B1-vitamiinia | 0,07 mg |
| B2-vitamiinia | 0,16 mg |
| E-vitamiinia | <0,1 mg |
| K-vitamiinia | 1,76 µg |
| Kalsiumia | 9,7 mg |
| Rautaa | 0,2 mg |
| Kaliumia | 132 mg |
| Magnesiumia | 6,2 mg |
| Natriumia | 1,2 mg |
| Suolaa | 3,9 mg |
| Fosforia | 11,4 mg |
| Seleeniä | 0,9 mg |
LähteetMuokkaa
- ↑ Pyrus communis IUCN Red List of Threatened Species. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. (englanniksi)
- ↑ ITIS
- ↑ Pieni tietosanakirja
- ↑ Enemmän iloa puutarhasta, Oy Valitut Palat, Reader's Digest Ab,1981
- ↑ Päärynä, punnittu kuorineen fineli.fi. Viitattu 17.3.2019.
Aiheesta muuallaMuokkaa
- Laji.fi: Tarhapäärynä (Pyrus communis)
- Kasvikset.fi: Päärynä
- Fineli: Päärynän ravintosisältö
- Den virtuella floran: Päärynäpuu (Pyrus communis) (ruotsiksi)
- United States Department of Agriculture (USDA): Pyrus communis (englanniksi)
- Dr. Duke's Phytochemical and Ethnobotanical Databases: Pyrus communis (englanniksi)
- Centre for Agriculture and Biosciences International (CABI): Pyrus communis (European pear) (englanniksi)
- Pherobase: Floral volatiles of Pyrus communis (englanniksi)