Someron koulut

koulut Somerolla

Someron kouluja ovat 2000-luvulla peruskoulun 1.–6. luokkien opetusta tarjoavat alakoulut, peruskoulun 7.–9. luokkien opetusta antava yläkoulu Kiiruun koulu sekä lukio-opetusta tarjoava Someron lukio. Muihin oppilaitoksiin kuuluu aikuisopetusta tarjoava kansalaisopisto Somero-opisto. Vuonna 2018 Somerolla oli toiminnassa neljä alakoulua.

Aiemmin Somerolla on toiminut kansakouluja sekä erityisopetusta tarjonnut Härkätien koulu. Näiden toimintaa jatkavat nykyiset alakoulut. Kansakoulun jälkeistä jatko-opetusta on aiemmin tarjonnut Someron kansalaiskoulu. Keskikoulu- ja lukio-opetusta on aiemmin tarjonnut Someron yhteiskoulu ja keskikoulu-opetusta tämän jälkeen Someron–Kiikalan kunnallinen keskikoulu. Näiden toimintaa jatkavat yläkoulu Kiiruun koulu ja Someron lukio. Enimmillään Someron nykyisellä alueella on ollut toiminnassa yhteensä 25 kansakoulua vuosina 1952–1964.

Ammatillista opetusta ovat Somerolla tarjonneet 1890–1920-luvuilla toiminnassa olleet Långsjön kartanon maanviljelys-, puutarha- ja karjanhoitokoulut.

Someroon liitettiin vuonna 1977 Somerniemen kunta. Sen alueella toimi 2010-luvulla yksi alakoulu. Enimmillään Somerniemellä ehti toimia yhteensä kuusi kansakoulua vuosina 1927–1964. Kuntaliitosta edeltäneen Someron kansakoulujen määrä oli suurimmillaan 19 vuosina 1952-1966

Someron koulut ja oppilaitokset vuonna 2016Muokkaa

Maaliskuussa 2018 Somerolla olivat toiminnassa seuraavat koulut ja oppilaitokset[1][2]:

Perusopetuksen vaiheet Somerolla ja SomerniemelläMuokkaa

Ensimmäiset kansakoulut vuoteen 1900Muokkaa

Somerolle perustettiin ensimmäinen kansakoulu Kirkonmäelle Someron kirkon viereen vuonna 1882.[3] Someron emäpitäjän puolella seuraava uusi koulu oli yksityinen, kun Pitkäjärven Långsjön kartanon omistaja Waldemar Sagulin perusti vuonna 1892 toimintansa aloittaneen yksityisen Långsjön kansakoulun Pitkäjärvelle. Someron toisena kunnallisena kansakouluna aloitti toimintansa vuonna 1895 Lautelan Terttilän ja Kaskiston kyliä varten perustettu Terttilän koulu aluksi vuokrahuoneissa.[4] Seuraavat kolme kunnallista kansakoulua perustettiin vuonna 1897 Someron Häntälään, Ollilaan ja Vilukselaan aluksi vuokrahuoneissa. Myös Kivisojalle, Söderkullan, Vanhalan ja Hirsjärven kartanoiden alueita varten suunniteltiin koulua, mutta tämä ei vielä toteutunut. Näin Someron emäpitäjän puolelle oli vuoteen 1900 mennessä perustettu yhteensä kuusi kansakoulua, joista kuitenkin vain Kirkon ja Långsjön kouluilla oli oma koulutalo.[5]

Somerniemen ensimmäinen kansakoulu perustettiin vuonna 1888 Keltiäisiin.[6]

Koulujen perustaminen ja koulupiirit ennen oppivelvollisuuslakia 1921Muokkaa

Koulupiirijako Somerolle valmistui vuonna 1899. Piireinä olivat tuolloin[7]:

  1. Vilukselan ja Pitkäjärven piiri. Tähän kuuluivat myös Långsjön kartano ja Sarjan kartano.
  2. Åvikin ja Lahden piiri. Tähän kuuluivat Åvikin ja Lahden kartanot sekä Pyölin, Kärilän, Ryhdän, Kimalan Rautelan ja Pusulan kylät.
  3. Ollilan piiri. Tähän kuuluivat Ollilan, Sylvänän ja Paltan kylät sekä Jokilan ulkotila Lahden kartanosta.
  4. Häntälän piiri. Tähän kuuluivat Kerkola, Syvänoja, Häntälä ja Talvisilta pois lukien Talvisillan Hingistön kulmakunta.
  5. Lautelan ja Terttilän piiri. Tämä käsitti mainitut kylät pois lukien Pälikön kulmakunta.
  6. Kaskiston piiri. Tämä käsitti Kaskiston, Suojoen ja Mäyrämäen kylät.
  7. Hirsjärven piiri. Tämä käsitti Hirsjärven, Seeterin, Vanhalan ja Hovilan kartanot sekä Ihamäen ja Kivisojan kylät pois lukien Kivisojan Mäkilahden talo.
  8. Kultelan piiri. Tämä käsitti Kultelan, Ylenjoen ja Pajulan kylät sekä Kivisojan Mäkilahden talon.
  9. Kirkonkylän piiri. Tähän kuuluivat Härkälän ja Harjun kartanot sekä Saarentaan, Lammin, Joensuun, Ruunalan ja Pappilan kylät sekä Hingistön kulmakunta Talvisillalta ja Pälikön kulmakunta Tertilän ja Ihamäen kylistä.

Perustetuista koulupiireistä Somerolla oman koulutalon saivat vuonna 1902 Ollila ja Häntälä sekä tuolloin toimintansa aloittanut Kivisojan, sittemmin Hirsjärven koulu. Terttilään koulutalo valmistui 1907 ja Pajulan koulu aloitti toimintansa vuonna 1906 kun koulutalo oli valmistunut.[8] Åvikin kartanossa kartanon omistaja August Haggrén oli vuonna 1901 perustanut yksityisen kansakoulun kartanon maalle Jurvalan kylään vuonna 1901 ja tätä koulua saivat käyttää myös Åvikin ja Lahden koulupiirin muut oppilaat.[9] Pitkäjärven ja Vilukselan piirissä Waldemar Sagulin luopui yksityisen koulun ylläpidosta vuonna 1907, ja koulu jatkoi kunnan ylläpitämänä samana vuonna valmistuneessa uudessa koulutalossa Kökkön nummella Pitkäjärven pohjoisrannalla. Kun Åvikin kartanon kansakoulu paloi vuonna 1917, jatkui Lahden ja Åvikin koulupiirissä koulu kunnan ylläpitämänä ensin vuokratiloissa kunnes Lahden koulu valmistui vuonna 1920.[10] Kerkolan koulu aloitti toimintansa vuonna 1915 ja sai oman koulutalon 1917.[11]

Somerniemellä oli ennen oppivelvollisuuslain säätämistä 1921 perustettu yhteensä kaksi koulua, kun Oinasjärven kansakoulu oli perustettu vuonna 1901.[12]

Oppivelvollisuuslain toteuttaminenMuokkaa

Ehdotuksia koulupiirijaon tarkistamiseksi tehtiin jo 1915. Kun oppivelvollisuuslaki säädettiin 1921, velvoitti myös tämä piirijaon tarkistamiseen. Uusi piirijako vahvistettiin vuonna 1926. Perustettuja uusia koulupiirejä olivat tämän tuloksena ensimmäisinä Uusi-Kaskisto, jossa koulu aloitti toimintansa 1923 ja sai oman koulutalon 1927, sekä Koisthuhta, jossa koulu aloitti toimintansa 1924 ja sai oman koulutalon 1932 kun aiotusta yhteisestä kouluhankkeesta Jokioisten kunnan kanssa luovuttiin. Lehtimäen koulu Lehtimäenkulmalla aloitti toimintansa 1926 ja sai oman koulutalon 1929. Härkälään perustettiin alakoulu 1925 Kirkon piirin toiseksi kouluksi, mutta aiottujen Kimalan ja Härkälän koulupiirien asemesta varsinainen kansakoulu perustettiin lopulta Saarentaan kylään, mihin uusi koulurakennus valmistui 1929. Palojoen koulu Vilukselassa sai oman koulutalon ja aloitti toimintansa 1926. Joensuun ja Ollilan piireistä omaksi piirikseen erotetetussa Laitiaisissa koulu aloitti toimintansa 1927 ja sai koulutalon 1930. 1930-luvulla myös useat koulupiirit saivat omia alakoulujaan.[13] Kun Kaskisto vuonna 1927 oli liitetty Somerniemeen oli Somerolla 16 kansakoulua ja 14 alakoulua.[14]

Somerniemelle perustetiin samana ajanjaksona uusia kansakouluja Viuvalaan 1923 sekä Palikaisiin ja Salkolaan 1924.[6][15]. Lisäksi Kaskiston kylän tultua osaksi Somerniemeä vuonna 1927 Kaskiston koulu siirtyi Someron kunnalta Somerniemen kunnalle.[14][16]

Kansakoulut Somerolla ja Somerniemellä vuoden 1930 jälkeenMuokkaa

Kirkonpiirin koulu jaettiin kahtia perustamalla uusi Joensuun koulu vuonna 1937. Isoniityn koulu aloitti toimintansa 1947 ja sai oman koulutalon 1950. Härkälän alakoulun toiminta loppui 1949 ja sen tilat tulivat tyttöjen talouskoulun käyttöön. Kaurakedossa koulu aloitti toimintansa 1952 ja koulutalo valmistui 1957.[17]

Enimmillään Somerolla oli vuosina 1952–1966 kansakouluja 19 kappaletta ja Somerniemellä vuosina 1924-1964 kuusi kappaletta.[18][6]

Kansakouluverkon supistuminen 1964–1971Muokkaa

Oppilasmäärien vähetessä 1960-luvulla kansakouluja alettiin lakkauttaa Somerniemellä vuodesta 1964 ja Somerolla vuodesta 1966 alkaen yhdistämällä pienempiä kansakoulupiirejä suurempiin. Ensimmäinen lakkautusaalto osui vuosiin 1964–1971, jolloin lopetettiin Somerniemellä 3 kansakoulua ja Somerolla 9 kansakoulua. Toimimaan jäi tämän jälkeen Somerolla 10 kansakoulua ja Somerniemellä 3 kansakoulua.[19][18]

Lopetettuja kouluja Somerolla olivat vuonna 1966 Vilukselan, Palojoen ja Isoniityn koulut, joiden koulupiirit yhdistettiin Pitkäjärven koulupiiriin, sekä Koisthuhdan koulu, jonka koulupiiri yhdistettiin Ollilan koulupiiriin. Vuonna 1967 lopetettiuin Somerolla Laitiaisten koulu, joka yhdistetiin Ollilan piiriin, ja Uuskaskiston koulu, jonka oppilasalue jaettiin Kirkon, Hirsjärven ja Terttilän koulujen kesken. Vuonna 1970 lopetettiin Kerkolan koulu, jonka oppilasalue jaettiin Häntälän ja Kaurakedon koulujen kesken. Vuonna 1971 lopetettiin Lehtimäen koulu, jonka koulupiiri yhdistettiin Lahden koulupiiriin.[20]

Somerniemeltä samana ajanjaksona lopeteytyuja kouluja olivat Salkolan koulu 1964, Viuvalan koulu 1965 ja Palikaisten koulu 1966.[6][19]

Someron koululaitoksen historiaa tutkineen Tapio Horilan mukaan näissä 1960-70-luvuilla tapahtuneissa koulujen lopettamisissa noudatettiin tiukasti valtakunnallisia ohjeita. Jos koulun oppilasmäärä laski alle 25:n, koulu lopetettiin. Vasta myöhemmin huomattiin koulujen arvo kylien keskuksina ja alettiin pyrkiä koulujen säilyttämiseen myös oppilasmäärän laskiessa.[20]

ErityisopetusMuokkaa

Erityisopetusta tarjoavista apukouluista säädettiin kansakouluasetuksessa 1958.[21]

Somerolla erityisopetusta tarjoava apukoulu aloitti toimintansa vuonna 1966 Joensuun koulun ja Kansalaiskoulun kanssa yhteisessä Keskuskoulun rakennuksessa Heikintiellä. Koulupiirinä oli aluksi koko Someron kunta, vuodesta 1967 myös Kiikala. Ensin Someron–Kiikalan erityiskoulun ja myöhemmin vuodesta 1976 Härkätien koulun nimellä toiminut koulu sijaitsi vuosina 1974-1979 Joensuun koulun entisessä koulutalossa Hämeen Härkätien varrella ja vuodesta 1979 uudestaan Keskuskoulun rakennuksessa. Peruskoulu-uudistuksessa 1976 se muuttui 1-9 luokkien kouluksi ja sai nimen Härkätien koulu.[21]

2000-luvulle tultaessa erityisopetuksen järjestelyt muuttuivat, ja Härkätien koulun toiminta erillisenä kouluna päättyi 1998.[22] 2010-luvulla erityisopetus toteutettiin Somerolla yleisenä tai tehostettuna tukena osana muuta opetusta tai tehostettuna tukena pienryhmissä Joensuun alakoululla ja Kiiruun yläkoululla[23].

Peruskoulu-uudistus 1976–1981Muokkaa

Kansakoulut muuttuivat peruskoulu-uudistuksessa vuonna 1976 peruskoulun ala-asteiksi. Myöhemmin nimityksestä ala-aste luovuttiin ja palattiin nimitykseen koulu tai alakoulu.

Somerniemen kuntaliitos 1977Muokkaa

Vuonna 1977 Somerniemen kunta liitettiin Someroon, ja Someron ala-asteen koulujen määrä kasvoi kolmella kun Kaskiston, Keltiäisten ja Oinasjärven koulut tulivat osaksi Someron koululaitosta.

Kouluverkon supistuminen jatkuu vuosina 1986–2010Muokkaa

Täällä oli kyläkouluja kahdeksan,
nyt vain yksi ja sekin on homeessa.

Tiisu: "Bussi täältä pois", albumilta Tänne ei jää kukaan (2017)

1980- ja 1990-luvuilla lopetettiin vuonna 1986 Kaskiston ja vuonna 1991 Keltiäisten koulut Somerniemellä.[24] Vuonna 1992 lopetettiin Hirsjärven ja Kaurakedon koulut.[25][26] Vuonna 1997 yhdistettiin Lahden ja Pitkäjärven koulut Lahti–Pitkäjärven kouluksi opetuksen jatkuessa kummassakin koulukiinteistössä.[27]

Tämän jälkeen peruskoulun ala-asteita oli Somerolla yhdeksän. Näistä sijaitsi kunnan keskustaajamassa kaksi ja haja-asutusalueella seitsemän, yksi näistä Somerniemellä.

2000-luvulla oppilasmäärät vähenivät edelleen ja Pajulan koulu lopetettiin 2010. Riittävästi oppilaita 1–6 luokkien kouluista oli enää vain kahdessa Someron keskustaajaman koulussa Kirkonmäellä ja Joensuussa sekä kahdessa haja-asutusalueen koulussa Lahti–Pitkäjärvellä ja Oinasjärvellä.[28]

Kouluverkkoselvitykset 2012 ja 2013Muokkaa

Vuosina 2012 ja 2013 käynnistettiin Someron kouluverkon 1–6 luokkien opetusta antavien koulujen kouluverkon uudelleenjärjestelyn eri vaihtoehtojen tutkiminen.[28]

Vuonna 2012 perusopetuksen oppilasmäärien Somerolla ennustettiin edelleen laskevan. Samalla ennakoitiin tarvetta kouluverkkopäätökseen, jota pidettiin edellytyksenä Lahti-Pitkäjärven uuden koulukeskuksen rakentamiselle. Tavoitteena nähtiin tällöin olevan vähintään kolmiopettajainen koulurakenne, minkä edelleen nähtiin merkitsevän kasvavaa epävarmuutta etenkin Häntälän, Ollilan ja Terttilän kouluille. Tämän ohella Kaskistosta, jonka oppilaat vuonna 2012 kävivät Terttilän koulua, katsottiin tarvittavan lisää oppilaita Oinasjärvelle, jotta Oinasjärven koulu voisi pysyä kolmiopettajaisena.[29]

Syksyllä 2013 tehdyssä ehdotuksessa kouluverkon tulevaisuutta pohtinut työryhmä esitti eri vaihtoehtoja harkittuaan, että peruskoulun 5–6 luokkien opetus keskitetettäisiin yhteen keskustaajaman kouluun ja peruskoulun 1–4 luokkien opetus kahteen keskustaajaman ja kahteen haja-asutusalueen kouluun vuodesta 2019 alkaen ja kolme haja-asutusalueen koulua lopetettaisiin vuosien 2014–2017 aikana[28].

Vuonna 2013 Someron kouluverkon tulevaisuutta tutkinut ohjausryhmä esitti uutta koulumallia, jonka mukaan peruskoulun opetusta ensimmäisestä neljänteen luokkaan annettaisiin Joensuun, Kirkonmäen, Pitkäjärven ja Oinasjärven kouluilla, ja viidensien ja kuudensien luokkien opetus keskitettäisiin kokonaan Joensuun kouluun. Kiiruun koulu koostuisi edelleen vain yläkoulun ja lukion luokista. Häntälän, Terttilän ja Ollilan koulut esitettiin lopetettaviksi vuosina 2014, 2016 ja 2017.[28]

Uuden koulumallin toteutus vuodesta 2014 alkaenMuokkaa

Syyskuussa 2013 kaupungin sivistyslautakunta päätti, että Lahden-Pitkäjärven koulun opetus siirretään kevätlukukauden 2014 alusta kokonaan Pitkäjärven koululle. Tämän seurauksena Lahden koulu jäi vuoden 2014 alusta tyhjilleen.[27] Häntälän koulun opetus loppui kevätlukukauden 2014 lopussa.[30]

Syksyllä 2015 esitettiin Terttilän ja Ollilan koulujen lopettamista keväällä 2016[31], ja koulujen toiminta päättyi kevätlukukauden 2016 lopussa[2].

Kouluverkkoselvitys 2019Muokkaa

Toukokuussa Someron koulu- ja päiväkotiverkkoa selvittänyt ulkopuolinen konsultti esitti, että oppilasmäärien pienenemisen takia Kirkon koulu lopetettaisiin vuonna 2025 ja Oinasjärven ja Pitkäjärven koulut vaihtoehtoisesti joko 2025 tai 2030 ja oppilaat näistä siirtyisivät Joensuun ja Kiiruun kouluihin, joista Kiiruun koulu muodostuisi yhtenäiskouluksi.[32][33][34]

Perusopetuksen kouluverkon kehitys vuoteen 2019Muokkaa

Näytä koordinaatit OSM-kartalla
Vie koordinaatit GeoJSON-muodossa

Luettelo Someron kansakouluista ja peruskoulun 1–6 luokkien kouluista vuosina 1882–2016Muokkaa

Someron ja Somerniemen entisiä kansakouluja sekä nykyisiä tai entisiä peruskoulun 1–6 luokkien kouluja ovat tai ovat olleet[2][18][25][26][6][27]:

Kunta 1977 Koulu Sijaintipaikka Perustettu Lopetettu Toiminnan kesto vuosina (2016) Huomautuksia Koordinaatit
Somero Hirsjärven koulu Hirsjärvi 1902 1992 90 Vuoteen 1976 Hirsjärven kansakoulu, vuodesta 1976 välillä Hirsjärven ala-aste 60.6038°N, 23.6302°E
Somero Häntälän koulu Häntälä 1897 2014 115 Vuoteen 1976 Häntälän kansakoulu, vuodesta 1976 välillä Häntälän ala-aste 60.5797°N, 23.3694°E
Somero Härkätien koulu Joensuu 1966 1998 22 Vuoteen 1976 Someron-Kiikalan erityiskoulu, vuodesta 1976 Härkätien koulu, yhteinen Kiikalan kunnan kanssa.[35][22]
Somero Isoniityn kansakoulu Isoniittu 1946 1966 20 60.7087°N, 23.2776°E
Somero Joensuun koulu Joensuu 1937 79 Alkujaan Joensuun kansakoulu, välillä Keskuskoulun kansakoulu, vuodesta 1976 välillä Joensuun ala-aste. Toiminnassa 2018.[1] Toimintaa esitetty jatkettavan 1-6 luokkien kouluna vuodesta 2019.[28][36] 60.6318°N, 23.5268°E
Somero Kaurakedon koulu Kauraketo 1952 1992 40 Vuoteen 1976 Kaurakedon kansakoulu, vuodesta 1976 välillä Kaurakedon ala-aste 60.6391°N, 23.3116°E
Somero Kerkolan kansakoulu Kerkola 1915 1970 55 60.602°N, 23.2956°E
Somero Kirkonmäen koulu Kirkonmäki 1882 134 Vuoteen 1976 Kirkonpiirin kansakoulu, eri lähteissä eri aikoina myös "Kirkon koulu", "Kirkonkoulun kansakoulu" ym., Toiminnassa 2018.[1] Esitetty muutettavaksi 1-4 luokkien kouluksi vuonna 2019.[28][36] 60.6185°N, 23.5136°E
Somero Koisthuhdan kansakoulu Koisthuhta 1924 1966 42 60.7368°N, 23.4582°E
Somero Lahden koulu Lahti 1917 2014 96 Edeltäjänä vuosina 1901–1917 toiminut Åvikin kartanon yksityinen kansakoulu[9], vuosina 1917-1976 Lahden kansakoulu, vuodesta 1976 välillä Lahden ala-aste. Oli yhdistettynä Pitkäjärven koulun kanssa Lahti-Pitkäjärven kouluksi 1997–2014. Opetus siirrettiin kokonaan Pitkäjärven kouluun vuoden 2014 alusta.[27] 60.65°N, 23.3766°E
Somero Laitiaisten kansakoulu Laitiainen 1928 1967 39 60.6872°N, 23.521°E
Somero Lehtimäen kansakoulu Lehtimäki 1926 1971 45 60.7118°N, 23.3552°E
Somero Ollilan koulu Ollila 1897 2016 119 Vuoteen 1976 Ollilan kansakoulu, vuodesta 1976 välillä Ollilan ala-aste 60.6892°N, 23.4552°E
Somero Pajulan koulu Pajula 1906 2010 104 Vuoteen 1976 Pajulan kansakoulu, vuodesta 1976 välillä Pajulan ala-aste 60.6554°N, 23.5934°E
Somero Palojoen kansakoulu Palojoki 1926 1966 40 Yhteinen Tl Kosken kunnan kanssa. 60.7339°N, 23.1925°E
Somero Pitkäjärven koulu Pitkäjärvi 1892 124 Vuoteen 1976 Pitkäjärven kansakoulu. Toiminnassa 2018. On vuosina 1892-1907 toimineen Långsjön kartanon yksityisen kansakoulun jatkaja.[37] Vuiodesta 1976 välillä Pitkäjärven ala-aste. Oli yhdistettynä Lahden koulun kanssa Lahti-Pitkäjärven kouluksi vuosina 1997–2014. Opetus siirrettiin kokonaan Pitkäjärven kouluun vuoden 2014 alusta.[27] Pitkäjärven koulu esitetty muutettavaksi 1-4 luokkien kouluksi vuonna 2019.[28][36] 60.667°N, 23.306°E
Somero Saarentaan kansakoulu Saarentaka 1930 1966 36 60.6305°N, 23.4417°E
Somero Terttilän koulu Terttilä 1895 2016 121 Vuoteen 1976 Terttilän kansakoulu, vuodesta 1976 välillä Terttilän ala-aste 60.5406°N, 23.5601°E
Somero Uuskaskiston kansakoulu Uuskaskisto 1923 1967 44 60.5661°N, 23.5998°E
Somero Vilukselan kansakoulu Viluksela 1897 1966 69 60.6774°N, 23.2395°E
Somerniemi Kaskiston koulu Kaskisto 1912 1986 74 Vuoteen 1976 Kaskiston kansakoulu, vuodesta 1976 välillä Kaskiston ala-aste. 60.5222°N, 23.6475°E
Somerniemi Keltiäisten koulu Keltiäinen 1888 1991 103 Vuoteen 1976 Keltiäisten kansakoulu, vuodesta 1976 välillä Keltiäisten ala-aste. 60.584°N, 23.7783°E
Somerniemi Oinasjärven koulu Oinasjärvi 1901 115 Vuoteen 1976 Oinasjärven kansakoulu, vuodesta 1976 välillä Oinasjärven ala-aste. Toiminnassa 2018.[1] Esitetty muutettavaksi 1–4 luokkien kouluksi vuodesta 2019.[28][36] 60.5303°N, 23.7819°E
Somerniemi Palikaisten kansakoulu Palikainen 1924 1966 42 60.5977°N, 23.6977°E
Somerniemi Salkolan kansakoulu Salkola 1924 1964 40 60.6228°N, 23.8407°E
Somerniemi Viuvalan kansakoulu Viuvala 1923 1965 42 60.5142°N, 23.8253°E

Yhteenveto kouluverkon muutoksistaMuokkaa

Someron ja Somerniemen kouluverkko laajeni vuosina 1882–1952 ja oli laajimmillaan vuosina 1952–1964. Vuoden 1964 jälkeen kouluverkko on supistunut.

LaajeneminenMuokkaa

  • Ennen Suomen itsenäistymistä vuosina 1882–1917 perustettuja kouluja ovat olleet:
    • Kirkon koulu (1882), Keltiäinen (1888, Somerniemellä), Pitkäjärvi (1892), Terttilä (1895), Häntälä (1897), Ollila (1897), Viluksela (1897), Oinasjärvi (1901, Somerniemellä), Hirsjärvi (1902), Pajula (1906), Kaskisto (1912, myöhemmin Somerniemeä), Kerkola (1915) ja Lahti (1917).
  • Vuosina 1923–1937 perustettuja kouluja ovat olleet:
    • Uusikaskisto (1923), Viuvala (1923, Somerniemellä), Koisthuhta (1924), Palikainen (1924, Somerniemellä), Salkola (1924, Somerniemellä) Lehtimäki (1926), Palojoki (1926), Laitiainen (1928), Saarentaka (1930) ja Joensuu (1937), .
  • Vuosina 1946–1952 perustettuja ovat olleet:
    • Isoniitty (1946) ja Kauraketo (1952).

SupistuminenMuokkaa

  • Vuosina 1964–1971 lopetettiin seuraavat koulut:
    • Salkola (1964, Somerniemellä), Viuvala (1965, Somerniemellä), Isoniitty (1966), Koisthuhta (1966), Palikainen (1966, Somerniemellä), Palojoki (1966), Saarentaka (1966), Viluksela (1966), Laitiainen (1967), Uusikaskisto (1967), Kerkola (1970), Lehtimäki (1971).
  • Vuosina 1986–1997 lopetettiin tai yhdistettiin:
    • Lopetettiin: Kaskisto (1986, aiemmin Somerniemeä), Keltiäinen (1991, aiemmin Somerniemeä), Hirsjärvi (1992) ja Kauraketo (1992).
    • Lahden ja Pitkäjärven koulut yhdistetiin vuonna 1997. Yhdistetty koulu jatkoi toimintaansa siten, että luokat 1–2 olivat vuodesta 1997 Lahden ja luokat 3–6 Pitkäjärven koulussa.[27]
  • 2010-luvulla lopetettiin tai yhdistettiin:
    • Pajulan koulu lopetti toimintansa kevätlukukauden 2010 lopussa.[38][39][40]
    • Opetus Lahden koululla loppui kun Lahden-Pitkäjärven koulun opetus siirtyi kevätlukukauden 2014 alusta alkaen kokonaan Pitkäjärven kouluun.[27]
    • Häntälän koulu lopetti toimintansa kevätlukukauden 2014 lopussa.[30]
    • Ollilan ja Terttilän koulut lopettivat toimintansa kevätlukukauden 2016 lopussa.[2]

Kehityksen käännepisteitä SomerollaMuokkaa

Ensimmäinen koulu Somerolle perustettiin vuonna 1882 Kirkonmäelle, ja Someron kouluverkko laajeni tämän jälkeen vuoteen 1952, jolloin koulu perustettiin Kauraketoon. Ensimmäisinä vuoden 1977 kuntaliitosta edeltäneen Someron kouluista lopetettiin vuonna 1966 neljä koulua: Isoniityn koulu, joka oli perustettu vuonna 1946 ja ehti toimia 20 vuotta; Koisthuhdan koulu, joka oli perustettu vuonna 1924 ja ehti toimia 42 vuotta; Palojoen koulu, joka oli perustettu vuonna 1926 ja ehti toimia 40 vuotta; sekä Saarentaan koulu, joka oli perustettu vuonna 1930 ja ehti toimia 36 vuotta. Toistaiseksi viimeiset lopetetut koulut koko Somerolla ovat vuonna 2016 lopetetut Ollilan ja Terttilän koulut.

Ollilan ja Terttilän koulujen sulkeuduttua keväällä 2016 koko Somerolla toimi neljä 1–6 luokkien koulua, joista yksi Somerniemellä, sekä yksi 7–9 luokkien koulu ja lukio. Vanhin toiminnassa olevista kouluista koko Somerolla vuonna 2014 oli vuonna 1882 Someron kouluista ensimmäisenä perustettu Kirkonmäen koulu, joka vuonna 2016 oli ollut toiminnassa 134 vuotta. Nuorin oli vuonna 1937 perustettu Joensuun koulu, joka oli vuonna 2014 ollut toiminnassa 79 vuotta.

Lyhytikäisin koko Someron kansakouluista oli vuonna 1946 perustettu ja vuonna 1966 lopetettu Isoniityn koulu, joka ehti toimia 20 vuotta ja joka oli Someron kansakouluista vuonna 1952 perustetun ja vuonna 1992 lopetetun Kaurakedon koulun jälkeen toiseksi nuorin. Tätä lyhemmän aikaa ehti kansakoulua ylemmän tason kouluista toimia Someron kansalaiskoulu, joka oli toiminnassa 18 vuotta vuosina 1958–1976. Koko Someron vuoteen 2016 mennessä lopetetuista kouluista pisimpään ehti toimia vuonna 1895 perustettu ja vuonna 2016 lopetettu Terttilän koulu, joka oli toiminnassa 121 vuotta.

Kehityksen käännepisteitä SomerniemelläMuokkaa

Ensimmäinen koulu Somerniemelle perustettiin vuonna 1882 Keltiäisiin, ja kouluverkko Somerniemellä laajeni vuoteen 1924, jolloin perustettiin Palikaisten ja Salkolan koulut. Ensimmäinen koulun lopettaminen tapahtui Somerniemellä ja myös koko myöhemmän yhdistetyn Someron alueella vuonna 1964, kun Salkolan koulu lopetettiin 40 toimintavuoden jälkeen. Viimeinen lopetettu koulu Somerniemellä oli vuonna 1888 perustettu Keltiäisten koulu, joka vuonna 1991 lopetettiin 103 toimintavuoden jälkeen. Se oli Somerniemen lopetetuista kouluista pisimpään toiminut. Lyhimmän aikaa Somerniemen kouluista ehti toimia toimia vuonna 1924 yhdessä Palikaisten koulun kanssa viimeisimpänä perustettu ja samoin ensimmäisenä lopetettu Salkolan koulu, joka oli toiminnassa 40 vuotta vuosina 1924–1964.

Vuonna 2013 Somerniemellä toimi yksi koulu, Oinasjärven koulu.

Koulupiirit ja kylätMuokkaa

Kylien mukaan nimensä saaneita Someron koulupiireistä ovat olleet Hirsjärvi, Häntälä, Joensuu, Kerkola, Lahti, Ollila, Pajula, Pitkäjärvi, Saarentaka, Terttilä, Viluksela, Kaskisto, Keltiäinen, Oinasjärvi, Palikainen, Salkola ja Viuvala. Muita kuin kylien mukaan nimettyjä ovat olleet Isoniitty, Kauraketo, Kirkonmäki (aiemmin Kirkonpiirin kansakoulu), Koisthuhta, Laitiainen, Lehtimäki, Palojoki ja Uusikaskisto.

Jatko-opetus ja kansalaiskouluMuokkaa

Oppivelvollisuuslaki 1921 teki pakolliseksi jatko-opetuksen kansakouluissa. Maailmansotien välisenä aikana jatko-opetusta annettiin ilta-aikaan 100-150 tuntia vuodessa. Vuonna 1948 määrättiin kansakouluun lisättäväksi kokonainen seitsemäs luokka. Vuodesta 1954 jatkokoulu muuttui nimeltään kansalaiskouluksi.

Someron kansalaiskoulu aloitti toimintansa vuonna 1958 Someron yhteiskoululta vapautuneessa vanhan yhteiskoulun rakennuksessaa. Somerolaissyntyisen arkkitehti Pentti Viljasen suunnittelema uusi yhteinen koulurakennus Someron kansalaiskoululle ja Joensuun kansakoululle valmistui 1966. Kansalaiskoulun koulupiirinä oli koko Someron kunta ja vuonna 1967 mukaan tuli myös Kiikala. Someron kansalaiskoulun johtajana oli koko sen toiminnan ajan peruskouluun siirtymiseen asti Lasse Luoma.[41]

Myös Somerniemellä pohdittiin kansalaiskoulun perustamista. Vaihtoehtoina olivat oma kansalaiskoulu tai yhteistyö joko Someron tai Pusulan kanssa. Tuloksena selvityksistä kuntien ja kouluviranomaisten välillä oli päätös perustaa yhteinen kolmivuotinen kokeilukeskikoulu Pusulan kunnan kanssa. Kokeilukeskikoulu Pusulassa aloitti toimintansa 1967. Sitä ennen kansalaiskouluopetusta annettiin Somerniemellä kurssimuotoisena Oinasjärven koulun yhteydessä.[42]

Yhteiskoulu, keskikoulu, yläkoulu ja lukioMuokkaa

Someron yhteiskoulu 1927–1968Muokkaa

Pääartikkeli: Someron yhteiskoulu

Vuonna 1927 perustettiin Somerolle keskikoulu- ja lukio-opetusta tarjoava Someron yhteiskoulu. Sen pitkäaikaisin rehtori oli Joel Vilkki vuosina 1929-1936 ja uudelleen 1941-1960. Vilkin aikana Someron yhteiskoulussa kokeiltiin 1950-luvun lopulla laajamittaisesti kansainvälisen apukielen esperanton opetusta.[43][44][45] Joel Vilkkiä seurasi rehtorina vuosina 1960-1968 Pertti Viitanen.[46] Arkkitehti Aarne Ervin suunnittelema koulutalo valmistui vuonna 1957.[44]

Someron–Kiikalan kunnallinen keskikoulu ja Someron lukio 1968–1976Muokkaa

Vuonna 1968 Someron yhteiskoulu jaettiin Someron-Kiikalan kunnalliseksi keskikouluksi ja Someron lukioksi, joista kummastakin nyt tuli kunnallisia oppilaitoksia. Kunnalliseen keskikouluun tuli oppilaita myös naapurikunnasta Kiikalasta ja vuodesta 1974 myös Somerniemeltä.[47]

Kunnalisen keskikoulun johtajina toimivat Kyösti Valanne 1968-1970 ja Aulis Painto 1970-1976.[48]

Someron lukion kolme ensimmäistä rehtoria sen siirryttyä osaksi kunnan koululaitosta olivat Martti Litovaara (virkaatekevänä 1969) Liimo Vinko (1969-1972) ja vuodesta 1972 Irja Bergman.[46]

Somerniemen ja Pusulan kunnallinen kokeilukeskikoulu 1967–1977Muokkaa

Somerniemen ja Pusulan kuntien yhteinen kolmivuotinen kokeilukeskikoulu aloitti toimintansa vuonna 1967. Peruskoulu-uudistusta valmisteltaessa lupaa koulun muuttamiseksi peruskoulun yläasteeksi ei kuitenkaan myönnetty, kun kuntaliitokset Pusullassa ja Somerniemellä olivat vireillä eri suuntiin: Somerniemellä Somerolle ja Pusulassa Nummelle. Näin koulun toiminta päättyi lukuvuoteen 1977-1976 ja viimeisen lukuvuoden 1977-78 Somerniemen oppilaat suorittivat Nummen yläasteella ja siirtyivät tämän jälkeen Somerolle.[42]

Somerniemen kunnan historian kirjoittaja Manu Kärki pitää kokeilua epäonnistuneena, koska kolmivuotisen keskikoulun käyneillä menestys lukiossa osoittautui huonommaksi kuin tavallisen viisivuotisen keskikoulun käyneillä.[42]

Someron–Kiikalan peruskoulun yläaste ja Someron lukio vuodesta 1976Muokkaa

Peruskoulu-uudistuksen myötä vuonna 1976 Someron-Kiikalan kunnallinen keskikoulu ja Someron kansalaiskoulu yhdistettiin Someron-Kiikalan peruskoulun yläasteeksi.[49] Aluksi peruskoulun yläasteella toimivat erikseen keskikoululinja ja kansalaiskoululinja. Vuonna 1981 kaikki luokat olivat siirtyneet peruskouluun[50]. Someron–Kiikalan peruskoulun yläasteen ensimmäisenä rehtorina toimi Pirkko Pajuoja (myöh. Kanto).[51] Someron lukion rehtorina jatkoi Irja Bergman.[46]

Kiiruun koulu ja Someron lukio 2000-luvullaMuokkaa

Pääartikkeli: Kiiruun koulu
Nyt opiskellaan parakeissa.

Tiisu: "Bussi täältä pois", albumilta Tänne ei jää kukaan (2017)

Sittemmin Someron Kiikalan peruskoulun yläasteen nimeksi vaihtui aiemman Someron yhteiskoulun ja myöhemmin Someron lukion ja Someron-Kiikalan kunnallisen keskikoulun yhteisen koulurakennuksen nimenä jo ennestään ollut Kiiruun koulu. Nimi tuli yhteiskoulun vieressä sijainneesta Kiiruun talosta, jonka pitkäaikainen omistaja oli Someron yhteiskoulun rehtori Joel Vilkki, ja jossa myös oli järjestetty osa yhteiskoulun opetuksesta sen alkuvuosina.

2010-luvulla Kiiruun koulun ja Someron lukion vuonna 1957 valmistunut ja sen jälkeen kahteen otteeseen laajennettu koulutalo poistettiin käytöstä sisäilmaongelmien takia ja purettiin.[52] Tämän seurauksena koulut toimivat vuonna 2016 väistötiloissa. Kiiruun koulun uusi rakennus valmistui ja otettiin käyttöön 2018.

Ammatillinen koulutusMuokkaa

Ammatillista opetusta Somerolla ovat edustaneet Långsjön kartanossa Pitkäjärven kylässä vuosina 1896–1919 toiminut karjanhoitokoulu, vuosina 1897–1917 toiminut maanviljelyskoulu ja vuosina 1904–1918 toiminut puutarhakoulu. Koulut perusti Långsjön kartanon omistaja maanviljelysneuvos Waldemar Sagulin ja niiden toiminta lakkasi pian Sagulinin vuonna 1915 tapahtuneen kuoleman jälkeen.[53][54]

Ammattikouluopetusta somerolaiset oppilaat ovat myöhemmin hankkineet etenkin Forssan[55] ja Salon ammattikouluista.

Vapaa sivistystyö ja taiteen perusopetusMuokkaa

Pääartikkeli: Somero-opisto

Vapaata sivistystyötä edistävän Someron kansalaisopiston perustamisesta päätettiin 1956. Opiston toiminta alkoi syksyllä 1963. Sen toimialueena oli aluksi Somero, vuonna 1968 toimialueeseen liittyivät Kiikala ja Koski Tl.[56] Vuonna 1973 mukaan liittyi myös Somerniemi, josta 1977 tuli osa Someroa.[57] Kiikalan liityttyä Saloon vuonna 2009 opiston toiminta-alueena ovat Somero ja Koski.[58][59] Vuonna 2013 opiston nimi muuttui Somero-opistoksi.[60] Vuonna 2014 ilmestyi Leeni Tiirakarin kirjoittama opiston historia.[61]

Taiteen perusopetusta Somerolla tarjoaa 2010-luvulla musiikin perusopetuksen osalta Lounais-Hämeen musiikkiopisto ja visuaalisen taiteen osalta Somero-opisto.[62]

LähteetMuokkaa

  • Aaltonen, Esko (1958/1982). Someron koululaitos vuodesta 1882 1950-luvulle. Teoksessa: Horila, Tapio (1982, toim.): Someron kunnan koululaitos 1882–1982. Someron kunta, Somero, s. 9-47. Julkaistu aiemmin teoksessa: Alltonen, Esko (toim.): Someron historia II. Someron kunta, Somero.
  • Horila, Tapio (toim.): Someron kunnan koululaitos 1882–1982. Somero: Someron kunta, 1982.
  • Kärki, Manu (2001): Somerniemen kansakoulujen historia. Amanita, Somero. 328 s.
  • Kärki, Manu: Somerniemen kunnan historia. Somerniemi-seuran julkaisuja 9. Somero: Amanita, 2015. ISBN 978-952-5330-79-3.
  • Nietosvaara, Aarno: Someron yhteiskoulu 1927-1967. Somero: Somerpaino, 1967.
  • Tiirakari, Leeni: Tietoa, taitoa ja yhdessä oppimista. Someron kansalaisopisto 1964–2014. Somero: Somero-opisto, 2014. ISBN 978-951-98214-1-2.

ViitteetMuokkaa

  1. a b c d Kasvatus ja koulutus Someron kaupunki. Viitattu 24.3.2018.
  2. a b c d Puisto, Marja: Hyvästit kyläkouluille. Terttilä ja Ollila sulkeutuvat suvivirren myötä. Somero, 3.6.2016, 90. vsk, nro 43, s. 3.
  3. Aaltonen (1958/1982):14-19.
  4. Aaltonen (1958/1982):22-23.
  5. Aaltonen (1958/1982):23.
  6. a b c d e Kärki 2001.
  7. Aaltonen 1982/1958:24.
  8. Aaltonen 1982/1958: 26-27.
  9. a b Aaltonen 1982/1958: 24, 25, 27.
  10. Aaltonen 1982/1958: 27.
  11. Aaltonen 1982/1958: 27-28.
  12. Kärki 2015: 63.
  13. Aaltonen 1982/1958: 28-29.
  14. a b Aaltonen 1982/1958: 30.
  15. Kärki 2015: 67-71.
  16. Kärki 2015: 71-73.
  17. Aaltonen 1982/1958: 31.
  18. a b c Horila 1982: 62.
  19. a b Kärki 2015: 59-73.
  20. a b Horila 1982: 63-64.
  21. a b Horila 1982: 69-70.
  22. a b Määttänen, Merja: Inkluusio vai erityiskoulu? (julkaistu Tukiviestissä 1 / 2018) Tukiliitto. Viitattu 25.3.2018.
  23. Erityisopetus Someron kaupunki. Viitattu 6.2.2016.
  24. Kärki 2015: 62, 73.
  25. a b Talikka, Lauri, Ritva Talikka & Tatu Vanhanen (2001, toim.): Kauraketo. Vuoksenrantalainen kyläyhteisö Somerolla. Somero-Seura, Somero, s. 221.
  26. a b Kärki, Manu (2008): Uutisia Somerolta ja Somerniemeltä. Amanita, Somero, s. 168.
  27. a b c d e f g Ryhtä, Merja: Lahden koulun oppilaat siirtyvät Pitkäjärvelle joulun jälkeen. Somero, 13.9.2013, 88. vsk, nro 72, s. 6.
  28. a b c d e f g h Ryhtä, Merja: Ohjausryhmä ehdottaa: Someron kaikki viidennet ja kuudennet luokat Joensuun kouluun. Somero, 13.9.2013, 88. vsk, nro 72, s. 2.
  29. Kaipainen, Sauli: Oppilasmäärät edelleen laskussa. Kouluverkkopäätös pitää tehdä. Somero, 7.9.2012, 87. vsk, nro 69, s. 7.
  30. a b Kauppinen, Tarja: Haikeus pinnan alla, viimeinen kevätjuhla. Somero, 30.5.2014, nro 40, s. 9. Lehden verkkoversio (maksullinen) Viitattu 13.7.2014.
  31. Malin-Perho, Päivi: Somero aikoo lopettaa Terttilän ja Ollilan koulut ensi keväänä. Salon Seudun Sanomat, 12.9.2015, nro 248, s. 6.
  32. Kaipainen, Sauli: Somero joutumassa koulujen sulkemisen tielle. Somero, 28.5.2019, 90. vsk, nro 40, s. 5. Lehden verkkoversio Lehtiluukku-palvelussa (maksullinen) Viitattu 28.5.2019.
  33. Kaipainen, Sauli: Lapsimäärät pienenevät huomattavasti. Somero, 28.5.2019, 90. vsk, nro 40, s. 13. Lehden verkkoversio Lehtiluukku-palvelussa (maksullinen) Viitattu 28.5.2019.
  34. Malin-Perho, Päivi: Konsultti sulkisi Someron neljästä alakoulusta kolme – vain Joensuun koulu jäisi jäljelle (Maksullinen artikkeli lehden verkkopalvelussa) Salon Seudun Sanomat. 27.5.2019. Viitattu 28.5.2019.
  35. Horila 1982: 69-70.
  36. a b c d Ryhtä, Merja: Viidensien ja kuudensien opetus keskittyisi 2019. Somero, 13.9.2013, 88. vsk, nro 72, s. 7.
  37. Aaltonen 1982/1958: 21-22, 24.
  38. Pajulan koulu saattaa elää viimeistä kevättä Somerolla Salon Seudun Sanomat. 29.4.2010. Viitattu 29.4.2010.
  39. Kaipainen Sauli: Pajulan koulu loppuu kesäkuussa. Somero, 7.5.2010, 85. vsk, nro 35, s. 3. artikkelin tiivistelmä lehden verkkosivuilla Viitattu 7.5.2010.
  40. Ryhtä, Merja: Valtuusto lakkautti Pajulan kyläkoulun yksimielisesti ja tosiasiat tunnustaen. Somero, 28.5.2010, 85. vsk, nro 40, s. 6.
  41. Horila 1982:51-53.
  42. a b c Kärki 2015: 73-77.
  43. Nietosvaara 1967.
  44. a b Aaltonen 1982/1958: 45.
  45. Horila 1982: 79-80.
  46. a b c Horila 1982: 83.
  47. Horila 1982: 71, 82.
  48. Horila 1982: 82.
  49. Horila 1982: 72.
  50. Horila 1982: 53, 73-74.
  51. Horila 1982: 76.
  52. Lastunen, Eveliina: Kiirun koulun purku alkaa. Somero, 24.10.2014, 82. vsk, nro 89, s. 6. Artikkelin verkkoversio Lehtiluukku-palvelussa (maksullinen) Viitattu 24.11.2014.
  53. Alanen, Timo: Someron Långsjön maatalouskoulujen toiminta. Lounais-Hämeen kotiseutu ja museoyhdistys. Vuosikirja, 2012, nro 81, s. 95-134. Forssa: Lounais-Hämeen kotiseutu ja museoyhdistys. ISSN 0359-1832.
  54. Tiirakari, Leeni & Manu Kärki: Someron kartanot, s. 22-27. Somero: Amanita, 2011. ISBN 978-952-5530-45-8.
  55. Horila 1982: 58-60.
  56. Horila 1982: 87-89.
  57. Kärki 2015: 77-78.
  58. Tiirakari 2014: 48.
  59. Somero-opisto Someron kaupunki. Viitattu 7.2.2016.
  60. Tiirakari 2014: 49.
  61. Tiirakari 2014.
  62. Taiteen perusopetus Someron kaupunki. Viitattu 7.2.2016.