Syvänoja (Somero)
| ” | Vilukselan Vitka ja Viuvalan Pispa, Syvän-ojan Sonni ja Sylvinän Jalli! Ralla ralla laa! Syvän-ojan Sonni ja Sylvinän Jalli! Ralla ralla laa! |
” |
Syvänoja on kylä Somerolla Varsinais-Suomen maakunnassa. Kylän väkiluku vuonna 2011 oli 18, mikä teki siitä Someron 47 varsinaisesta kylästä väkiluvultaan 44. suurimman.[1] Syvänojan naapurikyliä Somerolla ovat Kerkola lännessä, Häntälä idässä sekä Jurvala, Kärilä, Ryhtä ja Kimala pohjoisessa.[2]
Yhdistystoiminta, palvelut ja liikenne muokkaa
Syvänoja kuuluu yhdessä lounaissomerolaisten Talvisillan ja Kerkolan kanssa Häntälän postinumeroalueeseen, ja kylissä toimii Lounais-Someron kyläyhdistys.[3] Kylän kautta kulkee Kerkolasta Häntälään johtava paikallistietasoinen yhdystie Kerkolantie.[4][5]
Luonto muokkaa
Kylän luonnonympäristöä hallitsevat Uskelanjoen sivujoen Rekijoen latvahaarat, jotka ovat uurtaneet ympäröivään savitasankoon syviä rotkolaaksoja. Paikallisesti nämä tunnetaan nimellä Häntälän notkot ja ne muodostavat Someron Kerkolan, Syvänojan, Häntälän ja Talvisillan kylissä arvokkaan perinnebiotooppialueen, joka jatkuu kaakossa myös Kiikalan ja Perttelin alueelle Salossa ja kuuluu Natura 2000 -suojeluohjelmaan.[6][7] Notkojen ulkopuolella savitasangosta pistää esiin kalliosydämisiä moreenimäkiä.
Historia muokkaa
Syvänoja on yhdessä viereisten Kerkolan, Häntälän ja Talvisillan, eteläsomerolaisten Lautelan ja Terttilän sekä Somerniemen Kaskiston, Suojoen ja Mäyrämäen kanssa yksi niistä kylistä, jotka vuonna 1492 siirrettiin Uskelan seurakunnasta osaksi Someroa lähiseurakuntien alueita järjesteltäessä.[8] Vuoteen 1870 nämä kylät olivat kirkollisesti osa Someron seurakuntaa mutta kuuluivat edelleen hallinnollisesti Turun ja Porin lääniin, kunnes lääninrajat vuonna 1870 koko Suomessa yhtenäistettiin seurakuntarajojen kanssa, ja kylistä tuli myös hallinnollisesti osa Hämeen lääniä muun Someron tavoin.[9]
Syvänojan kylän vanhoja kantataloja ovat olleet Sonni ja Manni, joiden osataloja ovat Ali-Sonni, Yli-Sonni, Iso-Manni ja Vähä-Manni. Kylän vanhalla tontilla nykyisen Kerkolantien varressa taloista ovat vielä Iso-Manni ja Ali-Sonni.[10]
Kirjalliset viittaukset muokkaa
Kylän taloista Sonni yhdessä somerolaisten Sylvänän Jallin ja Vilukselan Vitkan sekä somerniemeläisen Viuvalan Pispan kanssa mainitaan Aleksis Kiven Seitsemässä veljeksessä osana Eeron Jouluyönä laulamaa laulua.[11][12] Romaanissa viitataan näiden ohella myös eräisiin somerolaisiin henkilöihin.[12] Näistä Kivi lienee kuullut Somerolta kotoisin olleelta ystävältään Axel Wiensiltä.[12]
Lähteet muokkaa
- Lehtonen, Kaarin: Someron ja Somerniemen kulttuurimaisema ja vanha rakennuskanta. Turku: Turun maakuntamuseo, 1990. ISBN 951-9125-77-9.
Viitteet muokkaa
- ↑ Kaipainen, Sauli: Somero on 48 kylän muodostama kaupunki. Somero, 10.6.2011, 86. vsk, nro 43, s. 17.
- ↑ Lehtonen 1990: 505.
- ↑ Tervetuloa! Lounais-Someron kyläyhdistys. Arkistoitu 10.9.2011. Viitattu 5.8.2011.
- ↑ Tienumerokartta. 1:250 000. Alue 02 Varsinais-Suomi. Helsinki: Liikennevirasto. Kartan verkkoversio (viitattu 9.7.2012)
- ↑ Kartat ja reitit Eniro. Viitattu 19.12.2009.
- ↑ Torkkomäki, Matti: Häntälän notkot. Somero: Lounais-Someron kyläyhdistys, 1998. ISBN 952-90-9918-5.
- ↑ Rekijokilaakso Varsinais-Suomen ELY-keskus. Viitattu 29.8.2015.
- ↑ Timo Alanen, Markus Hiekkanen, Jussi Härme, Manu Kärki, Osmo Turkki: Somero ja Somerniemi 1449-1999, s. 21-24,. Someron seurakunta, 1999. ISBN 952-91-1221-1.
- ↑ Koskimies, Y. S. Kruunun hallinto. Teoksessa: Aaltonen, Esko (toim.): Someron historia I, s. 303. Forssa: Someron seurakunta, 1949.
- ↑ Lehtonen 1990: 440-441.
- ↑ Kivi, Aleksis: Seitsemän veljestä, s. 142. ilmestynyt ensimmäisen kerran 1870. Helsinki: Otava, 2000. ISBN 951-1-16671-9.
- ↑ a b c Kärki, Manu: Uutisia Somerolta ja Somerniemeltä, s. 13. Somero: Amanita, 2008. ISBN 978-952-5330-26-7.