Sylvänä
” | Vilukselan Vitka ja Viuvalan Pispa, Syvän-ojan Sonni ja Sylvinän Jalli! Ralla ralla laa! Syvän-ojan Sonni ja Sylvinän Jalli! Ralla ralla laa! |
” |
Sylvänä on kylä Somerolla Varsinais-Suomen maakunnassa. Kylän väkiluku vuonna 2011 oli 141, mikä teki siitä Someron 47 varsinaisesta kylästä väkiluvultaan kuudenneksitoista suurimman.[1]
Sijainti, liikenne ja palvelut
muokkaaSylvänän lähimpiä naapurikyliä Somerolla ovat Ollila ja Paltta pohjoisessa, Lahti ja Pyöli lännessä, Pusula, Rautela ja Pappila lounaassa, Jaatila etelässä sekä Joensuu ja Laitiaisten kulmakunnalle ulottuvat Harjun, Härkälän ja Saarentaan kylien takamaat kaakossa. Pohjoisessa rajanaapureina ovat Jokioisten Vaulammi ja Tammelan Torro.[2][3][4][5] Suhteessa liikenneväyliin kylä sijaitsee Somerolta Jokioisille johtavan kantatien 52 varrella ja idässä sen aluetta koskettaa Somerolta Forssaan johtava seututie 282.[6] 1900-luvulla Sylvänä on kuulunut yhdessä läheisen Paltan kylän kanssa viereisen Ollilan kyläkeskuksen vaikutusalueeseen. Koulua käytiin vuoteen 2016 Ollilan koulussa.
Luonto
muokkaaLuonnonmaantieteellisesti Sylvänän, Ollilan ja Paltan kylät sijoittuvat Tammelan ylängön suurten suhteellisten korkeuserojen luonnehtimalle reunavyöhykkeelle, jossa luonnonympäristöä hallitsevat saven täyttämät kallioperän murroslaaksot ja näiden väliin jäävät korkeammat kallio- ja moreeniselänteet. Alueen huomattavimmat vesistöt muodostuvat Paimionjoen sivujoen Jaatilanjoen latvahaaroista, jotka noudattelevat saven peittämiä kallioperän murroksia.[7][8][9] Sylvänän kylän alueelle näistä osuvat Jaatilanjoen sivujoet Alijoki lännessä ja Hirsjoki ja Katjoki idässä.[3][4]
Historia
muokkaaHistoriallisesti Sylvänä on ollut samaa jakokuntaa viereisten Ollilan ja Paltan kylien kanssa 1700-luvun lopulla toimitettuun isoonjakoon asti[10], ja isonjaon seurauksena kylien alueet muodostavat useita toisiinsa lomittuvia eksklaaveja varsinkin jakokunnan pohjoisosissa Koisthuhdan kulmakunnassa lähellä Jokioisten ja Tammelan rajaa[2][4][5].
Kylän vanha tontti on sijainnut nykyisen Jokioistentien varrella tien kahden puolen paikalla, jossa vielä ovat Näykin, Kurjen ja Roton talot tien itäpuolella. Muut taloista ovat siirtyneet hieman etäämmäs, lähinnä vanhaa tonttia on Juote ja hieman kauempana ovat Jalli, Kylä-Timperi ja Pelto-Timperi. Kauemmas kylän takamaille on aikoinaan siirretty Ali-Koljo eli Koljo ja Yli-Koljo eli Edel.[11]
Sylvänän kylän alueella idässä nykyisen Torrontien varressa sijaitsi myös pääosin Harjun, Härkälän ja Saarentaan kylien takamaista koostuneen Laitiaisten kulmakunnan vuosina 1928-68 toiminut koulu, joka vuonna 1990 oli yksityiskäytössä.[12]
Sylvänä kirjallisuudessa
muokkaaSylvänän Jalli yhdessä Someron Vilukselan Vitkan ja Syvänojan Sonnin sekä Somerniemen Viuvalan Pispan kanssa kuuluu niihin Someron ja Somerniemen taloihin, jotka mainitaan Aleksis Kiven Seitsemässä veljeksessä osana Eeron Jouluyönä laulamaa laulua.[13][14] Romaanissa viitataan näiden ohella myös eräisiin somerolaisiin henkilöihin.[14] Näistä Kivi lienee kuullut Somerolta kotoisin olleelta ystävältään Axel Wiensiltä.[14]
Lähteet
muokkaa- Lehtonen, Kaarin: Someron ja Somerniemen kulttuurimaisema ja vanha rakennuskanta, s. 342-343. Turku: [Turun maakuntamuseo], 1990. ISBN 951-9125-77-9
Viitteet
muokkaa- ↑ Kaipainen, Sauli: Somero on 48 kylän muodostama kaupunki. Somero, 10.6.2011, 86. vsk, nro 43, s. 17.
- ↑ a b Peruskartta 1:20 000. 2024 03 Saarikko. Helsinki: Maanmittaushallitus, 1980.
- ↑ a b Peruskartta 1:20 000. 2024 05 Somero. Helsinki: Maanmittaushallitus, 1980.
- ↑ a b c Peruskartta 1:20 000. 2024 06 Torro. Helsinki: Maanmittaushallitus, 1980.
- ↑ a b Lehtonen 1990: 505.
- ↑ Tienumerokartta. 1:250 000. Alue 02 Varsinais-Suomi. Helsinki: Liikennevirasto. Kartan verkkoversio (viitattu 12.8.2010)
- ↑ Aartolahti, Toive: Die Geomorphologie des Gebiets von Tammela, Südfinnland, s. 13. (Fennia 97:7) Helsinki: Suomen maantieteellinen seura, 1968. (saksaksi)
- ↑ Aartolahti, Toive: The morphology and development of the river valleys in Southwestern Finland, s. 8. (Annales Academiae Scientiarum Fennicae. Series A III Geologica–Geographica 116) Helsinki: Suomen tiedeakatemia, 1975. (englanniksi)
- ↑ Haavisto, Maija, Tuulikki Grönlund, Pertti Lahermo & Carl-Göran Stén: Someron kartta-alueen maaperä, s. 6–18. (Suomen geologinen kartta 1:100 000. Maaperäkarttojen selitykset. Lehti 2024) Espoo: Geologinen tutkimuslaitos, 1980. ISBN 951-690-131-X Julkaisun verkkoversio (pdf) (viitattu 29.11.2009). (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Alanen, Timo: Someron ja Tammelan vanhin asutusnimistö. Nimistön vakiintumisen aika, s. 266-267, 271. Somero: Amanita, 2004. ISBN 952-5330-14-1
- ↑ Lehtonen 1990: 429-439.
- ↑ Lehtonen 1990: 434.
- ↑ Kivi, Aleksis: Seitsemän veljestä, s. 142. (ilmestynyt ensimmäisen kerran 1870) Helsinki: Otava, 2000. ISBN 951-1-16671-9
- ↑ a b c Kärki, Manu: Uutisia Somerolta ja Somerniemeltä, s. 13. Somero: Amanita, 2008. ISBN 978-952-5330-26-7