Avaa päävalikko
Tämä artikkeli käsittelee kylää Somerolla. Talvisilta on myös kaupunginosa Hyvinkäällä.

Talvisillan kylää etelästä. Etualalla Natura 2000 -ohjelmaan kuuluvia Häntälän notkoja.

Talvisilta on kylä Somerolla Varsinais-Suomen maakunnassa. Kylän väkiluku vuonna 2011 oli 191, mikä teki siitä väkiluvultaan Someron kahdenneksitoista suurimman kylän.[1] Talvisillan naapurikyliä Somerolla ovat Häntälä lännessä sekä Kimala, Saarentaka ja Härkälä pohjoisessa.[2] Lounaassa Talvisilta rajoittuu Kuusjoen Kanungin, etelässä Kiikalan Kärkelän ja lännessä Kiikalan Hirvelän kylään Salossa.[3]

Palvelut ja liikenneMuokkaa

Talvisilta kuuluu yhdessä naapurikylien Häntälän, Syvänojan ja Kerkolan kanssa Häntälän postinumeroalueeseen ja samalla alueella toimii myös Lounais-Somerron kyläyhdistys ry.[4] Kylän itäosan kautta kulkee Salosta Somerolle johtava kantatie 52, ja tärkeimpiä liikenneväyliä kylän sisällä ovat paikallistietasoiset yhdystiet Häntäläntie ja Talvisillantie.[5][6] Kokoontumispaikkana toimii Häntälän maamiesseuran omistama huvikeskus Teeriharju kantatien 52 varressa.[7]

LuontoMuokkaa

Kylän luonnonympäristöä hallitsevat Uskelanjoen sivujoen Rekijoen latvahaarat, jotka ovat uurtaneet ympäröivään savitasankoon syviä rotkolaaksoja. Paikallisesti nämä tunnetaan nimellä Häntälän notkot ja ne muodostavat Someron Kerkolan, Syvänojan, Häntälän ja Talvisillan kylissä arvokkaan perinnebiotooppialueen, joka kuuluu Natura 2000 -suojeluohjelmaan osana Rekijokilaakson Natura 2000 -aluetta. Häntälän notkoja laajempi Rekijokilaakson Natura-alue ulottuu vielä myös viereisten Kiikalan Hirvelän, Kärkelän, Revän ja Rekijoen sekä Perttelin Haalin kylien alueelle Salossa. Notkojen ulkopuolella savitasangosta pistää esiin kalliosydämisiä moreenimäkiä.

HistoriaMuokkaa

Talvisilta on viereisten Häntälän, Syvänojan ja Kerkolan, eteläsomerolaisten Lautelan ja Terttilän sekä Somerniemen Kaskiston, Suojoen ja Mäyrämäen kanssa yksi niistä kylistä, jotka vuonna 1492 siirrettiin Uskelan seurakunnasta osaksi Someroa lähiseurakuntien alueita järjesteltäessä.[8] Vuoteen 1870 nämä kylät olivat kirkollisesti osa Someron seurakuntaa mutta kuuluivat edelleen hallinnollisesti Turun ja Porin lääniin, kunnes lääninrajat vuonna 1870 koko Suomessa yhtenäistettiin seurakuntarajojen kanssa, ja kylistä tuli myös hallinnollisesti osa Hämeen lääniä muun Someron tavoin.[9]

Talvisillan kylän vanhoja kantataloja ovat olleet ennen isonjaon toimeenpanoa Eskola, Haltia, Luukkala, Nikkari, Nokka ja Teeri. Näistä Teeri halottiin vuonna 1803 Kylä- ja Mäki-Teereksi ja ennen vuotta 1808 Eskola Yli- ja Ali-Eskolaksi. Tämän jälkeen erotettiin Haltiasta 1810-luvuilla uudistaloiksi Hingistö ja Ojala nykyisellä Hingistönkulmalla kylän pohjoisosassa ja nämä jakautuivat edelleen Yli- ja Ali-Hingistöksi ja Yli- ja Ali-Ojalaksi. Muita 1800-luvulla muodostuneita uudistaloja, jotka vielä 1990-luvulla olivat olemassa, olivat Luukkalasta erotetut Mäkilä, Uusitalo ja Ylijoki sekä Nokasta erotetut Peltola ja Pyöliniemi. Lisäksi 1800-luvun loppuun mennessä Nikkari oli jakautunut yli- ja Ali-.Nikkariin ja Luukkala Kylä- ja Pelto-Luukkalaan.[10]

Talvisillan historiallinen kylätontti on sijainnut nykyisen Häntäläntien varressa paikalla, jossa vieläkin ovat Nokan, Kylä-Teeren ja Kylä-Luukkalan talot.[11] Näistä Kylä-Luukkalan vuodelta 1876 peräisin oleva päärakennus on sekä maisemallisesti että paikallishistoriallisesti erittäin merkittävä.[12]

LähteetMuokkaa

  • Lehtonen, Kaarin: Someron ja Somerniemen kulttuurimaisema ja vanha rakennuskanta. Turku: Turun maakuntamuseo, 1990. ISBN 951-9125-77-9.

ViitteetMuokkaa

  1. Kaipainen, Sauli: Somero on 48 kylän muodostama kaupunki. Somero, 10.6.2011, 86. vsk, nro 43, s. 17.
  2. Lehtonen 1990: 505.
  3. Peruskartta 1:20 000. 2024 01 Kanunki. Helsinki: Maanmittaushallitus, 1992.
  4. Tervetuloa! Lounais-Someron kyläyhdistys. Viitattu 5.8.2011.
  5. Tienumerokartta. 1:250 000. Alue 02 Varsinais-Suomi. Helsinki: Liikennevirasto. Kartan verkkoversio (viitattu 19.7.2010)
  6. Kartat ja reitit Eniro. Viitattu 19.12.2009.
  7. Yhdistykset Lounais-Someron kyläyhdistys. Viitattu 5.8.2011.
  8. Timo Alanen, Markus Hiekkanen, Jussi Härme, Manu Kärki, Osmo Turkki: Somero ja Somerniemi 1449-1999, s. 21-24,. Someron seurakunta, 1999. ISBN 952-91-1221-1.
  9. Koskimies, Y. S. Kruunun hallinto. Teoksessa: Aaltonen, Esko (toim.): Someron historia I, s. 303. Forssa: Someron seurakunta, 1949.
  10. Lehtonen 1990: 444-445.
  11. Lehtonen 1990: 445.
  12. Lehtonen 1990: 451.