Pitkäjärvi (järvi Somerolla)
Pitkäjärvi on Paimionjoen vesistöön kuuluva järvi Somerolla. Järven pinta-ala on 34 hehtaaria.[1] Pitkäjärvi sijaitsee sen mukaan nimensä saaneen Someron Pitkäjärven kylän alueella, ja kylän vanha tonttimaa ja kotipellot ovat olleet järven etelärannalla paikalla, missä edelleen sijaitsevat Kennin ja Similän talot. Nykyinen Pitkäjärven kyläkeskus, johon kuuluvat koulu ja kyläkauppa, sijaitsee tätä vastapäätä järven pohjoisrannalla.[2]
| Pitkäjärvi | |
|---|---|
 Pitkäjärveä nähtynä lännestä läheltä Hovirinnannan siltaa |
|
| Valtiot | Suomi |
| Paikkakunta | Somero |
| Koordinaatit | |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Laskujoki | Paimionjoki |
| Järvinumero | 27.032.1.001 |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 81,2 m |
| Rantaviiva | 6,19 km |
| Pinta-ala | 0,34 km² |
| Valuma-alue | 373,02 km² |
 Pitkäjärvi |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Pitkäjärvi on osa Somerniemen Painiosta alkavaa Paimionjoen yläjuoksun järviketjua, joka koostuu saven täyttämään kallioperän murrokseen muodostuneista yhdensuuntaisista, kapeista järvialtaista.[3] Näitä ovat Pitkäjärven yläpuolella Åvikinjärvi (7 ha), Pusulanjärvi (62 ha), Rautelanjärvi (32 ha), Saarentaanjärvi (43 ha), Kirkkojärvi (105 ha) ja Hirsjärvi (236 ha).[4] Pitkäjärven alapuolella on vielä Myllylammi (13 ha), jonka jälkeen Paimionjoki muuttuu jokimaiseksi lukuun ottamatta pientä Sorvastonjärveä Koskella.
Murroslaaksoa seuraa katkonainen harjujakso, jonka varrelle on muodostunut koskia paikkoihin, missä vesistö puhkaisee tiensä harjumuodostuman läpi. Alin näistä koskista on ollut nykyään säännöstelyä varten padottu Hovirinnankoski Pitkäjärven länsipäässä. Ylempänä järviketjun varrella on ollut ruoppauksen tuloksena nyttemmin kokonaan hävinnyt Rautelankoski. Kaikki Pitkäjärven yläpuoliset järviketjun järvet ovat nykyään samassa tasossa ja niiden korkeus merenpinnasta on 81,2 metriä. Järviketjun vedenpinnan korkeutta säädellään ruopattuun Hovirinnankoskeen rakennetulla Hovirinnan padolla.
Paitsi Hovirinnankosken kohdalla olevaa harjumuodostumaa, Pitkäjärveen työntyy etelässä harjujaksoon kuuluva Napinniemi. Muuten järven rannat ovat savea.[5] Napinniemeen liittyy tarina niemen synnystä. Tarinan mukaan jättiläisämmä oli tahtonut tehdä sillan järven yli ja oli tätä varten kantanut esiliinassaan hiekkaa viereisestä Kankaannummesta järveen. Esiliinan revettyä työ jäi kesken, mutta jäljellä ovat tästä todistamassa harjuaineksesta koostuvassa nummessa Ämmänkuopiksi kutsutut kuopat ja Pitkäjärvessä niin ikään harjuaineksesta muodostunut Napinniemi.[6][7][8]
Lähteet muokkaa
- Koli, Lauri: Someron vedet. Somero: Amanita, 1993. ISBN 951-95973-4-4.
Viitteet muokkaa
- ↑ Koli 1993: 12-15, 29.
- ↑ Lehtonen, Kaarin: Someron ja Somerniemen kulttuurimaisema ja vanha rakennuskanta, s. 370-389. Turku: [Turun maakuntamuseo], 1990. ISBN.
- ↑ Koli 1993: 12-15.
- ↑ Koli 1993: 28-32.
- ↑ Suomen geologinen kartta. Maaperäkartta 1:100 000. 2024 Somero. Helsinki: Geologiinen tutkimuslaitos, 1974.
- ↑ Juselius, Herman: Kotiseuduiltamme. Ämmänkuopat Somerolla. Kotiseutu, 1914, nro 1.
- ↑ Virtaranta, Pertti: Someron murrekirja. Vammala: SKS, 1973. ISBN 951-717-008-4.
- ↑ Klemelä, Timo: Kankaannummen Ämmänkuopat Someron luontokohteet. Someron kaupunki. Viitattu 11.11.2008. [vanhentunut linkki]