Avaa päävalikko

Rautelanjärvi on Paimionjoen vesistöön kuuluva järvi Somerolla. Se on yksi Paimionjoen yläjuoksun kallioperän murrokseen muodostuneen järviketjun pitkistä ja kapeista järvistä[1], joita katkonainen harjujakso reunustaa.[2] Rautelanjärven yläpuolisia järviä järviketjussa, jonka kaikkien järvien korkeus merenpinnasta on noin 81,2 metriä, ovat Hirsjärvi, Kirkkojärvi ja Saarentaanjärvi ja alapuolisia Pusulanjärvi, Åvikinjärvi ja Pitkäjärvi.[3][4]

Rautelanjärvi
Kertunsalon saari Rautelanjärvessä
Kertunsalon saari Rautelanjärvessä
Sijainti Somero
Valtio Suomi
Koordinaatit 60°38′17″N, 23°25′59″E
Pinnankorkeus 81,2 m
Pinta-ala 0,3 km²
Suurin syvyys 23 m
Laskujoki Rautelansalmi
Rautelanjärvi

Pinta-alaltaan Rautelanjärvi on noin 30 ha.[5] Rautelanjärveä erottaa yläpuolisesta Saarentaanjärvestä nykyään avoimeksi vesiväyläksi ruopattu Rautelankoski, jonka yläpuolelta ennen kosken ruoppausta oli Pitkäjärvelle 40 cm pudostus[6], ja alapuolisesta Pusulanjärvestä Rautelansalmi.

Järven pohjoisrannalla sijaitsee Someron Rautelan kylä, jonka kautta järven pohjoispuolitse kulkee Hämeen Härkätie (yhdystie 2810). Järven etelärannat kuuluvat Someron Saarentaan kylään.[4] Järven eteläpuolitse kulkee Hämeen härkätien vaihtoehtoiseksi linjaukseksi arveltu tielinja.[7]

Järven itäpäässä Rautelankosken ympärillä on maisemaltaan kaunis Kertunsalon harjualue, jonka maisemaan 1970-luvulla alkanut soranotto on merkittävästi vaikuttanut.[8][9] Alueeseen liittyvät Rautelanjärvessä sijaitseva Kertunsalon saari, jossa 1930-luvulta vuoteen 1950 oli tanssilava[10] sekä nyttemmin soranoton lähes hävittämä Linnamäki, jota nimensä perusteella on arveltu muinaisjäännökseksi[8]. Kun paikkaa 1973 tutkittiin siellä ei havaittu merkkejä varustuksista, mutta mäen liepeillä tehtiin vuonna 1988 ja uudelleen 2005 ja 2006 havainto kivikautisesta asuinpaikasta, jonka pintamaan kuorinta eri vaiheissa 1980-luvulla ja sen jälkeen oli lähes kokonaan tuhonnut.[11]

LähteetMuokkaa

  1. Aartolahti, Toive: The morphology and development of the river valleys in Southwestern Finland, s. 8-9. Annales Academiae Scientiarum Fennicae. Series A. III. Geologica–Geographica 116. Helsinki: Suomalainen tiedeakatemia, 1975. (englanniksi)
  2. Geokartta Geologian tutkimuskeskus. Viitattu 15.2.2010.
  3. Peruskartta 1:20 000. 2024 05 Somero. Helsinki: Maanmittaushallitus, 1992.
  4. a b Peruskartta 1:20 000. 2024 02 Pyöli. Helsinki: Maanmittaushallitus, 1980.
  5. Osa-alue 2. Järviketjureitti Someron kalastusalue. Viitattu 15.2.2010.
  6. Elo, Petri: Paimionjoen säännöstelyn kehittäminen. Somero, Koski Tl., s. 16. Lounais-Suomen ympäristökeskuksen monistesarja 4/2005. Turku: Lounais-Suomen ympäristökeskus, 2004. ISBN 951-614-026-2 (painettu) ISBN 951-614-027-0 (pdf). Julkaisun verkkoversio (viitattu 15.6.2009).
  7. Masonen, Jaakko: Hämeen Härkätie. synty ja varhaisvaiheet, s. 69-71. Tiemuseon julkaisuja 4. Helsinki: Tie- ja vesirakennushallitus, 1989. ISBN 951-861-448-2.
  8. a b Horila, Tapio: Vastinetta nimimerkki Matille. Somero, 3.2.1981. (Julkaistu myös teoksessa: Horila, Tapio: Lehtori ja hänen syrjähyppynsä. Kirjoituksia kansanperinteestä ja kotiseututyöstä, äidinkielestä, ihmisistä, s. 345-346. Somero: Somero-seura, 1990. ISBN 952-90-2450-9 Kieli =. )
  9. Kertunsalo Someron kaupunki. Viitattu 16.3.2010.
  10. Unto Monosen Syntymästä 75 vuotta (doc) Monokas ry. Viitattu 15.2.2010.
  11. Saarentaka Linnanmäki Muinaisjäännösrekisteri. Museovirasto. Viitattu 15.2.2010.