Wikipedia

F-liiga (miehet)

Salibandyn suomenmestaruussarja
(Ohjattu sivulta Salibandyliiga)

F-liiga on salibandyn miesten korkein sarjataso Suomessa.[2] Aiempaa nimeä Salibandyliiga on käytetty kaudesta 1994–1995 lähtien, mutta Suomen mestaruudesta on pelattu jo kaudesta 1986–1987 asti.[2] Nykyinen nimi F-liiga otettiin käyttöön keväällä 2020 liigan brändiuudistuksen yhteydessä.

F-liiga
F-Liiga logo.svg
Laji salibandy
Maa(t)  Suomi
Perustettu 1986
Edeltäjä Miesten SM-sarja (1986–1994)
Miesten Salibandyliiga (1994–2020)
Toimitusjohtaja Kimmo Nurminen
Joukkueita 14
Hallitseva mestari Classic (2018–2019)
Eniten mestaruuksia SSV (11)
Sarjataso 1.
Alemmat tasot Divari
TV Ruutu+
VeikkausTV
ISTV[1]
Sivusto fliiga.com
Salibandyliigan vanha logo, joka oli käytössä vuoteen 2017 asti.
Vuosina 2017–2020 käytössä ollut logo.

SarjajärjestelmäMuokkaa

 
Kuva ottelusta Classic–SPV kaudelta 2009–2010
 
Kuva ottelusta OLS–NST kaudelta 2007–2008

RunkosarjaMuokkaa

Joukkueet pelaavat kaksinkertaisen runkosarjan (26 ottelua/joukkue) jonka jälkeen kahdeksan parasta jatkavat Playoffseihin, 14. tippuu ja 12. sekä 13. pelaavat Playout-karsinnan. [2] Peliaika on kaikissa otteluissa 3×20 minuuttia tehokasta peliaikaa. Erien välissä on 15 minuutin erätauko. Runkosarjassa varsinaisen peliajan päättyessä tasan pelataan 5 minuutin jatkoaika ”äkkikuolema”-periaatteella. Mikäli jatkoajalla ei synny ratkaisua, pelataan rangaistuslaukauskilpailu viidellä laukojalla.

PlayoffsMuokkaa

Kahdeksan parasta joukkuetta pelaavat puolivälierissä, joista otteluparien voittajat jatkavat välieriin. Puolivärien otteluparit järjestyvät siten, että runkosarjan voittaja valitsee itselleen vastustajan sijoille 5.–8. sijoittuneista joukkueista. Samalla periaatteella valitsevat myös runkosarjan 2.–3. sijoittuneet joukkueet itselleen vastustajan. Ensimmäisissä, kolmansissa ja mahdollisissa viidensissä ja seitsemänsissä otteluissa kotijoukkueina on runkosarjassa paremmin sijoittuneet joukkueet.

Välierien otteluparit määräytyvät runkosarjan sijoituksen perusteella. Runkosarjassa parhaiten sijoittunut välieräjoukkue kohtaa runkosarjassa heikoimmin sijoittuneen välieräjoukkueen ja runkosarjassa toiseksi parhaiten sijoittunut välieräjoukkue kohtaa runkosarjassa kolmanneksi parhaiten sijoittuneen välieräjoukkueen. Ensimmäisissä, kolmansissa ja mahdollisissa viidensissä ja seitsemänsissä otteluissa kotijoukkueina ovat runkosarjassa paremmin sijoittuneet joukkueet.

Välierien voittajat kohtaavat finaaleissa ja häviäjät pronssiottelussa. Loppuotteluissa on 18 minuutin erätauko. Puolivälierät, välierät ja finaalit pelataan paras seitsemästä järjestelmällä (neljä voitettua ottelua). Pronssista pelataan ainoastaan yksi ottelu.

Pudotuspeleissä varsinaisen peliajan jälkeen pelataan tarvittaessa 20 minuutin jatkoaika ja rangaistuslaukauskilpailu.

Playout ja liigakarsinnatMuokkaa

Playout-karsinnan 1. vaiheessa liigan 12. pelaa liigan 13. vastaan ottelusarjan paras viidestä. Otteluparin voittaja jatkavaa Salibandyliigassa seuraavalla kaudella. Otteluparin häviäjä pelaa liigakarsinnan paras viidestä Divarin finaalin hävinnyttä vastaan. Ottelusarjan voittaja pelaa kaudella 2019-20 liigaa. Häviäjä ensi kaudeksi Divariin.

Joukkueiden järjestys sarjassaMuokkaa

Joukkueiden järjestys määräytyy toisin kuin salibandyliiton alaisissa sarjoissa. Joukkueiden paremmuus runkosarjassa määräytyy saavutettujen pisteiden perusteella. Tasapisteissä joukkueiden paremmuus määräytyy seuraavassa järjestyksessä:[3]

  1. Varsinaisella peliajalla voitetut ottelut
  2. Koko sarjan maaliero, eli tehdyt maalit miinus päästetyt maalit
  3. Koko sarjassa tehdyt tehdyt maalit
  4. Keskinäisissä otteluissa saavutetut pisteet
  5. Keskinäisten otteluiden maaliero, eli keskinäisissä otteluissa tehdyt maalit miinus päästetyt maalit
  6. Keskinäisissä otteluissa tehdyt maalit
  7. Arpa

Joukkueet 2020–2021Muokkaa

Joukkue Kunta Kotihalli Perustettu Päävalmentaja
Classic Tampere Tampere Areena 1990 Samu Kuitunen
Oilers Espoo Tapiolan urheiluhalli 1990 Heikki Luukkonen
Indians Espoo Otahalli 1992 Petri Timonen
EräViikingit Helsinki Energia Areena 2016 Bengt Lodenius
Nokian KrP Nokia Raholan Liikuntakeskus 1997 Jarmo Härmä
TPS Turku Kupittaan palloiluhalli 1995 Janne Kainulainen
SPV Seinäjoki Seinäjoen Uimahalli-Urheilutalo 1994 Tommy Koponen
Happee Jyväskylä Jyväskylän monitoimitalo 1989 Mikko Lehto
LASB Lahti Lahti Energia ‑areena 2016 Kalle Tyrkäs
OLS Oulu Kastellin monitoimitalo 1998 Jani Lipsanen
Tiikerit Vantaa Trio Sport Center 1997 Miro Mäkelä
Welhot Kuopio Kuopio-halli 1997 Pasi Purhonen
Steelers Hämeenlinna Loimua Areena 1996 Tommi Ojala
Jymy Seinäjoki Nurmohalli, Nurmo 1994 Jarmo Eteläaho

[4]

Entiset joukkueetMuokkaa

Kaikkien aikojen mitalikolmikotMuokkaa

Kausi Kultaa Hopeaa Pronssia Runkosarjan voittaja
1986–1987 Manse United S.C. Dalmac RuRu Manse United
1987–1988 Manse United RuRu Synkkä Uhma Manse United
1988–1989 BET Synkkä Uhma S.C. Dalmac BET
1989–1990 S.C. Dalmac VÅSC BET S.C. Dalmac
1990–1991 S.C. Dalmac BET SSV S.C. Dalmac
1991–1992 Josba SSV Happee Josba
1992–1993 SSV Viikingit Josba Synkkä Uhma
1993–1994 Josba SSV Viikingit SSV
1994–1995 SSV Gunners Josba Gunners
1995–1996 SSV VFT Viikingit SSV
1996–1997 VFT Viikingit Oilers Gunners
1997–1998 Viikingit Oilers HIFK Viikingit
1998–1999 Oilers VFT Viikingit Viikingit
1999–2000 HIFK Oilers Happee Oilers
2000–2001 SSV Oilers Josba SSV
2001–2002 Oilers Josba SSV Oilers
2002–2003 Oilers Josba HIFK Josba
2003–2004 SSV Josba Oilers Oilers
2004–2005 SSV Happee Classic SSV
2005–2006 Oilers SSV Josba Oilers
2006–2007 SSV Classic Erä SSV
2007–2008 SSV Classic Erä SSV
2008–2009 SSV Erä SPV SSV
2009–2010 SSV Erä SPV Erä
2010–2011 SSV SPV Oilers Classic
2011–2012 SPV SSV Koovee SPV
2012–2013 SPV SSV Classic Happee
2013–2014 Happee Classic SSV Classic
2014–2015 SPV Happee SSV Happee
2015–2016 Classic Oilers Happee Classic
2016–2017 Classic EräViikingit SPV Classic
2017–2018 Classic Happee Nokian KrP Classic
2018–2019 Classic TPS SPV Classic
2019–2020 Ei jaettu koronaviruspandemian vuoksi.[5] Classic

MitalitaulukkoMuokkaa

Joukkue Paikkakunta Kulta Hopea Pronssi Summa
1. SSV Helsinki 11 5 4 20
2. Oilers Espoo 4 4 3 11
3. Classic Tampere 4 3 2 9
4. SPV Seinäjoki 3 1 4 8
5. Josba Joensuu 2 3 4 9
6. S.C. Dalmac Helsinki 2 1 1 4
7. Manse United Tampere 2 0 0 2
8. Happee Jyväskylä 1 3 3 7
9. Viikingit Helsinki 1 2 3 6
10. VFT Vantaa 1 2 0 3
11. BET Jyväskylä 1 1 1 3
12. HIFK Helsinki 1 0 2 3
13. Erä Helsinki 0 2 2 4
14. RuRu Hämeenlinna 0 1 1 2
14. Synkkä Uhma Helsinki 0 1 1 2
16. EräViikingit Helsinki 0 1 0 1
16. Gunners Tampere 0 1 0 1
16. VÅSC Maarianhamina 0 1 0 1
19. Koovee Tampere 0 0 1 1
19. Nokian KrP Nokia 0 0 1 1

Liigan ennätyksiäMuokkaa

Salibandyliigan ennätykset kauden 2013–2014 jälkeen.[6]


*Kauden 2005–2006 jälkeen Salibandyliigan joukkuemäärää nostettiin kahdestatoista neljääntoista, jolloin ottelumäärä väheni aiemmasta 33 ottelusta 26 otteluun.

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. ↑ Salibandyliiga näkyy Ruudussa ensi kaudella Iltasanomat (is.fi). 13.6.2018 10:00. Viitattu 24.2.2019.
  2. ↑ a b c Salibandyliiga 2009-10 (Kausi 2009-10) www.salibandyliiga.fi. Suomen Salibandyliitto ry.. Viitattu 28.1.2010.
  3. ↑ Miesten Salibandyliigan sarjamääräykset 08–09 (DOC) (35§) www.salibandyliiga.fi. Viitattu 27.2.2009.
  4. ↑ Joukkueet salibandy.fi. 12.9.2017. SSBL Salibandy Oy. Viitattu 12.9.2017.
  5. ↑ Salibandyn SM-mitalit jäävät jakamatta yle.fi. 27.3.2020. Viitattu 7.5.2020.
  6. ↑ Salibandyliigan ennätykset www.salibandyliiga.fi. Viitattu 14.9.2016.

Aiheesta muuallaMuokkaa


Suomen salibandy
Miesten F-liiga | Naisten F-liiga | Divari | Naisten 2. divisioona | 2. divisioona | 3. divisioona | 4. divisioona | 5. divisioona | 6. divisioona | Suomen Cup | Suomen Salibandyliitto | Suomen maajoukkue
IFF:n salibandyn pääsarjat
Miehet
Alankomaat • Australia • Belgia • Britannia • Espanja • Etelä-Korea • Georgia • Islanti • Italia • Itävalta • Japani • Kanada • Kiina • Latvia • Liechtenstein • Liettua • Malesia • Norja • Pakistan • Puola • Ranska • Ruotsi • Saksa • Singapore • Slovakia • Slovenia • Suomi • Sveitsi • Tanska • Tšekki • Unkari • Venäjä • Viro • Yhdysvallat
Naiset
Ruotsi • Suomi • Sveitsi
Muut
IFF • EuroFloorball Cup • EM-kilpailut • MM-kilpailut
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=F-liiga_(miehet)&oldid=19014289”