Avaa päävalikko

Tapanilan Erä (salibandy)

entinen helsinkiläinen salibandyjoukkue

Tapanilan Erän salibandyjaosto on emoseuransa salibandyjaosto, joka perustettiin 8. maaliskuuta 1990. Maaliskuussa 2016 salibandyjaosto fuusioitui SalibandySeura Viikinkien kanssa EräViikingeiksi.[1] Vuonna 2015, Tapanilan Erä oli lisenssimäärällä (n.1400 kpl) mitattuna Suomen suurin salibandyseura.[2]

Tapanilan Erä
Urheiluseura Tapanilan Erän Logo.png
Paikkakunta Helsinki
Perustettu 1990 (Seura 1933)
Lakkautettu 2017
Kotihalli Miehet: Energia Areena
Naiset: Mosahalli
Kapasiteetti Energia Areena: 2200
Mosahalli: 550
Värit          
Omistaja Erä Salibandy ry
Miesten sarjataso Salibandyliiga
Naisten sarjataso Salibandyliiga
Kotipeliasu
Vieraspeliasu

HistoriaMuokkaa

Salibandytoiminnan syntyMuokkaa

Tapanilan Erän salibandytoiminta käynnistyi keväällä 1990 viisi vuotta Suomen Salibandyliiton perustamisen jälkeen. Yrjö Kokljuschin, Mika Kirvesmäki ja Markku Rantala toivat lajin seuraan siirtämällä Lemon-nimisen salibandyseuran miesten joukkueen toiminnan Erän alaisuuteen. Lemon oli perustettu 13. tammikuuta 1987 ja kirjattu yhdistysrekisteriin kahta kuukautta myöhemmin 9. maaliskuuta. Miesten joukkue kari keväällä 1987 SM-sarjapaikasta SSV:n, Bolla Bollan ja SaPa:n kanssa.[3]

Seura oli aikanaan lähes ensimmäisten joukossa, kun salibandyn harrastus alkoi Suomessa löytää laajempaa harrastuspohjaa. Seuran säännöissä mainittiin, että "Seuran tarkoituksena on ylläpitää ja kehittää sisäbandyn harrastusta jäsentensä keskuudessa". Sittemmin lajin nimeksi on kylläkin vakiintunut salibandy, vaikka joillekin Lemonissa pelanneille lienee jäänyt myös muistikuva pelistä nimeltä "Sähly".

Ensimmäiset vuodetMuokkaa

Erä pelasi ensimmäisen kautensa 1990–1991 miesten I-divisioonaa. Virallinen salibandyjaoston perustamispäivämäärä on 8. maaliskuuta 1990, jolloin seuran johtokunta päätti perustaa seuraan B-jaostona toimivan salibandyjaoston.[4] Silloinen seuran toiminnanjohtaja Leo Jokela halusi seuraan kilpailumenestystä tuovan joukkuelajin.

Seuraavan vuoden kesällä salibandytoiminta laajeni, kun naisten salibandyjoukkueiden Synkkä Uhman ja kaksi Suomen mestaruutta voittanut S.C. Dalmacin toiminta siirtyi Erän alaisuuteen.[4] Uhmasta tuli naisten edustusjoukkue Erä I ja Dalmacista Erä II. Molemmat joukkueet pelasivat ensimmäisellä kaudellaan 1991–1992 maan korkeinta sarjatasoa, jota tuolloin kutsuttiin SM-sarjaksi (nyk. Salibandyliiga). Naisten joukkueiden liittymisen seurauksena 11. elokuuta 1991 perustettiin Erään salibandyn A-jaosto, joka toimi naisten jaostona miesten B-jaoston rinnalla.

Kauden 1991–1992 aikana perustettiin myös naisten joukkue Erä III, joka voitti myöhemmin useita Suomen mestaruuksia.[5] Myös tyttö- ja poikajoukkueita liittyi kauden aikana mukaan toimintaan.

1990-lukuMuokkaa

Ensimmäinen kausi 1991–1992 naisten salibandyjaostolle oli menestys, sillä Erä I voitti Suomen Cupin ja Suomen mestaruuden.[5][6] Myös A-tytöt voittivat ensimmäisen pelatun tyttöjen mestaruuden. Vuoden 1992 lopussa Tapanilaan Mosan mäelle nousi ylipaineistettu kuplahalli, joka sai nimekseen Mosahalli. Hallissa oli yksi täysimittainen salibandykenttä ja harjoitustilat yleisurheilulle. Sitä voidaan pitää yhtenä tärkeänä tekijänä seuran salibandyjaoston menestykselle 1990-luvulla.[7] Erän naiset uusivat kaudella 1992–1993 sekä Suomen cupin voiton että Suomen mestaruuden. Toiseen perättäiseen mestaruuteen ylsivät myös A-tytöt. Kyseisellä kaudella myös B- ja D-pojat voittivat ikäluokkiensa mestaruudet. B-pojissa pelasi sittemmin kuuluisuutta jääkiekkoselostuksilla saavuttanut Jani Alkio.

Kaudella 1993–1994 tapahtui seurassa lajin toiminnan kannalta merkittävä muutos, kun 24. marraskuuta 1993 miesten, naisten ja poikien salibandyjaostot yhdistyivät yhdeksi lähes itsenäiseksi A-jaostoksi.[4] Nykymuotoisen salibandyjaoston ensimmäisenä puheenjohtajana aloitti salibandyvalokuvaajanakin myöhemmin tunnettu Mika Hilska. Seuraava kausi 1994–1995 oli Erälle menestys, sillä Erä I naiset voittivat Suomen mestaruuden ja B1-tytöt, C1-tytöt ja D-tytöt voittivat sarjojensa mestaruuden. Hopeaa saivat A-tytöt, B2-tytöt ja E-pojat. Kun mukaan lasketaan vielä Erä III:n mitaliputken aloittanut pronssi sekä C2-tyttöjen ja A-poikien pronssit, saavutti seura kyseisenä kautena yhteensä 10 mitalia.

Kaudella 1995–1996 Erä III, lempinimeltään keppana, voitti ensimmäisen Suomen mestaruutensa ja uusi sen heti perään seuraavana keväänä. Seuraavina kausina 1997–1998 ja 1998–1999 mitaliputki jatkui kahdella hopealla. Joukkue päätti mitaliputkensa triplaan kaudella 1999–2000, jolloin se voitti Suomen mestaruuden, Suomen Cupin ja Salibandyn Euroopan cupin.

Uusi vuosituhatMuokkaa

Uuden vuosituhannen ensimmäisellä kymmenyksellä ei 1990–luvun kaltaista menestyssumaa ole nähty. Miesten ja poikien menestys on seuran historian aikana ollut selvästi naisten ja tyttöjen menestystä vähäisempää, mutta pientä tasoitusta mitalitilastoihin sai aikaan poikien 1985 syntyneiden ikäluokka. Se voitti kaudella 2001–2002 C-junioreiden mestaruuden ja kykeni voittamaan ikäluokkansa Suomen mestaruuden neljä kertaa peräkkäin voittaen viimeisenä A-poikien mestaruuden keväällä 2005.

Kauden 2002-2003 päätteeksi miesten onnistui nousta takaisin liigaan voittamalla SB-Pro karsinnoissa suoraan kolmessa ottelussa. Siitä asti miehet ovat pelanneet liigaan ja onnistuivat voittamaan ensimmäisen SM-mitalinsa kaudella 2006–2007, jolloin joukkue sai pronssia. Ensimmäinen mitali sai jatkoa heti seuraavalla kaudella, kun joukkue sijoittui uudelleen kolmanneksi. Kaudella 2008–2009 Erä saavutti SM-finaalipaikan ja sijoittui hopealle SSVn voittaessa kullan jo yhdeksännen kerran.

Miesten ensimmäisellä pronssikaudella myös naisten Erä III voitti neljännen kerran Suomen mestaruuden ja kolmannen kerran Suomen Cupin.[6] Samalla kaudella myös C-tytöt voittivat ikäluokkansa mestaruuden.

Harjoitteluolosuhteisiin tuli parannusta, kun uusi Mosahalli valmistui vuonna 2002. Yleisesti ottaen salibandyn harrastajamäärät ovat kasvaneet 2000–luvulla, ja seuran jäsenet sen mukana. Kaudella 2006–2007 seuran jäsenmäärä ylitti 1000 jäsenen rajapyykin.

OrganisaatioMuokkaa

Tapanilan Erän salibandyjaosto on osa Tapanilan Erä ry.tä. Salibandyjaostolla on oma johtokunta, joka vastaa jaoston asioista.

Hallituksen jäsenetMuokkaa

  • Puheenjohtaja: Jari Mäki-Arvela
  • Kari Huhtala
  • Juha Koski
  • Matti Pasanen
  • Markku Rantala
  • Jan-Erik Suni

MosahalliMuokkaa

Pääartikkeli: Mosahalli

Tapanilan Erä pelasi kotiottelunsa vuonna 2002 valmistuneessa Tapanilan Mosahallissa, jonka pääkäyttäjä seura oli. Mosahalli oli osa Tapanilan urheilukeskusta. Varsinaista hallia edeltäneessä kuplahallissa on pelattu myös EuroFloorball Cupia.

Kaudella 2014-2015 Erä pelasi toistaiseksi viimeisen ottelunsa Mosahallilla ja siirtyi pelaamaan Vantaan Energia Areenalle.[8]

MiehetMuokkaa

Miesten edustusjoukkue kaudella 2014–2015Muokkaa

Maalivahdit:

  • 31 Teemu Kortelainen
  • 36 Markus Laakso

Puolustajat:

  • 2 Ilkka Koski
  • 3 Aku Aarnio
  • 8 Aaro Koski
  • 10 Tommi Aro
  • 17 Jussi Kosola
  • 23 Miikka Kareinen
  • 25 Sami Lehtinen
  • 40 Valtteri Vapola
  • 44 Ossi Jalonen
  • 47 Kasper Vainikka
  • 89 Janne Salonen
 

Hyökkääjät:

  • 7 Janne Jaanus
  • 13 Eero Nuutinen
  • 14 Tom Strömsten C
  • 16 Miika Iskanius
  • 18 Lauri Kapanen
  • 19 Tuomas Iiskola
  • 20 Mikko Pasanen
  • 22 Jere Oksanen
  • 27 Aaron Fagerholm
  • 37 Tomi Palin
  • 71 Antti Aarnio
  • 72 Tuure Ailio
  • 91 Tommi Rosendahl
 

Toimihenkilöt:

  • Petteri Bergman (päävalmentaja)
  • Mika Saari (valmentaja)
  • Jyri Korsman (valmentaja)
  • Jan Laatikainen (maalivahtivalmentaja)
  • Kari Väkiparta (joukkueenjohtaja)
  • Milan Rantakari (joukkueenjohtaja)
  • Jari Saukkonen (huoltaja)
  • Niko Iivonen (hieroja)
  • Tapio Järvensivu (hieroja)
  • Jari Oksanen (manageri)
  • Joonas Naava (urheilujohtaja)
  • Jyri Kivimäki (tiedotuspäällikkö)

SaavutuksetMuokkaa

NaisetMuokkaa

Naisten edustusjoukkue kaudella 2010–2011Muokkaa

Maalivahdit:

  • 60 Perttilä Riitta
  • 30 Repo Maria
  • 88 Emma Tuomikoski

Puolustajat:

  • 05 Hänninen Satu
  • 10 Jouhten Paula
  • 14 Arkkila Hillevi
  • 17 Pitkänen Linda
  • 22 Myllykangas Kati
  • 33 Salmi Maiju
  • 52 Peltokangas Anu
 

Hyökkääjät:

  • 06 Yli-Kojola Anna
  • 07 Stolpe Silja
  • 09 Virtanen Suvi
  • 11 Lirkki Heidi
  • 13 Kanerva Jemima
  • 15 Karonen Jonna
  • 16 Huuskonen Tuuli
  • 19 Pöyry Henni
  • 20 Suni Essi
  • 23 Kantokorpi Kaisa
  • 25 Hallvar Emilia
  • 26 Suominen Nea
  • 28 Alén Mia
  • 34 Sujew Annika
 

Toimihenkilöt

  • Markku Rantala (päävalmentaja)
  • Ilkka Lehtinen (valmentaja)
  • Kimmo Valariutta (valmentaja)
  • Miia Riihimäki (fysiikkavalmentaja)

MenestysMuokkaa

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. Salibandyn suomalaiset jättiläiset yhdistyvät – tuloksena maailman suurin salibandyseura SuomiUrheilu. Viitattu 25.3.2016.
  2. Koo-Vee edelleen Suomen suurin salibandyseura 12.1.2009. Suomen Salibandyliitto. Viitattu 14.1.2009.
  3. http://web.archive.org/web/20070724025514/http://www.ssv.fi/mp/db/file_library/x/IMG/17495/file/6-9historiaa.pdf
  4. a b c Historia Tapanailan Erä. Viitattu 16.1.2009.
  5. a b Mitalijoukkueet kautta aikain www.salibandyliiga.fi. Salibandyliiga. Viitattu 16.1.2009.
  6. a b Cup-finaalit kautta aikojen www.salibandyliiga.fi. Salibandyliiga. Viitattu 16.1.2009.
  7. Mosahalli (Mosahallin historia) www.tapanilanera.fi. Tapanilan Erä ry. Viitattu 16.1.2009.
  8. “Suomen paras sisäpalloilun areena” - Tapanilan Erä pelaa kotiottelunsa Vantaan Energia Areenalla www.eraliiga.fi. Tapanilan Erä ry. Viitattu 7.7.2014.

Aiheesta muuallaMuokkaa