SKDL:n Lapin piirijärjestö

SKDL:n Lapin piirijärjestö oli Suomen Kansan Demokraattisen Liiton aluejärjestö, joka ohjasi puolueen toimintaa Lapin läänin vaalipiirissä. SKDL oli vaalipiirin suurin puolue vaaleissa 1958 ja 1966. Eduskuntavaaleissa 1951–1979 SKDL:n listalta valittiin Lapista 3–4 kansanedustajaa. Kansandemokraatit saivat monissa vaaleissa suurimman kannatusosuutensa Lapista. Järjestön poliittinen toiminta lopetettiin 1990-luvun alussa, kun se yhdistettiin Vasemmistoliiton Lapin piiriin.

Suomen Kansan Demokraattisen Liiton
Lapin piirijärjestö
Perustettu 1945
Lakkautettu 1990
Perustaja SKDL
Tyyppi piirijärjestö
Toimiala puoluetoiminta
Kotipaikka Rovaniemi
Toiminta-alue Lappi,
Lapin vaalipiiri
Päätöksentekoelin piiritoimikunta
Kattojärjestö SKDL

Piirin toimisto sijaitsi 1950-luvulta alkaen Rovaniemellä. SKDL:n piiri teki läheistä yhteistyötä (Kemissä kotipaikkaansa pitäneiden[1]) Suomen Kommunistisen Puolueen (piiri), Suomen Naisten Demokraattisen Liiton, Suomen Demokraattisen Nuorisoliiton ja Suomen Demokratian Pioneerien Liiton piirien kanssa.

Oulussa ilmestynyt sanomalehti Kansan Tahto oli myös Lapin kansandemokraattien äänenkannattaja.[2][3]

Historia

muokkaa

Lapin radikaali työväenliike syntyi 1900-luvun alussa. Sisällissodan jälkeen kommunistit saivat liikkeessä sosialidemokraatteja vahvemman aseman.[4]

Kesäkuussa 1945 piiriin kuului 19 yhdistystä ja vuodenvaihteessa 1945–1946 osastoja oli 52. Alkuvuonna 1946 piiriin kuului noin 4 000 jäsentä,[5] ja loppuvuonna 4 800. Vuonna 1946 piirin alueella oli 75 SKDL:n yhdistystä ja yhteensä 160 demokraattisten joukkojärjestöjen (SKP, SDNL, SDNL, EST) osastoa.[6] Alkuvuonna 1948 SKDL:n yhdistyksiä oli 90 ja jäseniä noin 4 500.[2] Vuonna 1951 yhdistyksiä oli 118.[7]

Vuonna 1952 piirissä suoritetun tutkimuksen mukaan noin kolmasosa SKDL:n jäsenistä kuului myös SKP:hen. SKDL:n piirin jäsenmäärään vaikutti negatiivisesti se, että monet kannattajat jättivät liiton jäsenyyden päästyään puolueen jäseniksi.[3]

1950-luvulla piirin työvaliokunnan muodostivat piiritoimikunnan Kemissä asuneet jäsenet.[3] 1960-luvulla työvaliokunta koostui rovaniemeläisistä.[8]

1960-luvun alussa piiri kannatti muun muassa kaivostoiminnan ja vesivoiman käytön huomattavaa laajentamista Lapissa.[9]

1960-luvulla syntyi käsite korpikommunismi, jolla tarkoitettiin syrjäseutujen radikaalia liikehdintää erotuksena kaupunkien teollisuuskommunismista. Erik Allardtin mukaan korpikommunismi oli huonosti organisoitua, normitonta ja juuretonta toimintaa, jolla ajettiin lyhyen tähtäimen taloudellisia etuja ilman kypsää analyysiä yhteiskunnasta. Korpikommunistit olivat pienviljelijöitä, maaseudun itsellisiä ja muita sekatyömiehiä. Ulla Aatsingin mukaan irrationaalisuutta korostava tulkinta ohittaa liikkeen historialliset juuret.[4]

Vuonna 1963 piiriin kuului 162 yhdistystä ja noin 4 000 jäsentä.[10] Jäsenistä 72 prosenttia oli työläisiä ja 21 prosenttia pienviljelijöitä. Jäsenistä alle viidesosa oli naisia. Johtokuntien jäsenistä naisia oli 10 prosenttia. Vuonna 1964 naisia oli puheenjohtajana vain kahdessa osastossa.[11] Vuonna 1969 piiriin kuului 21 kunnallisjärjestöä, 131 yhdistystä ja noin 1 500 maksavaa jäsentä.[12]

Vaalit

muokkaa

Eduskuntavaalit

muokkaa

Vuonna 1945 SKDL oli vaaliliitossa prosentin äänistä saaneen Pienviljelijäin puolueen kanssa.[13]

Vuoden 1983 vaaleissa SKDL:n kanssa kilpaili puolueen listalta tiputetun kansanedustaja Esko-Juhani Tennilän yhteislista, joka sai 12 prosenttia äänistä ja yhden edustajan. SKDL menetti kaksi paikkaa. Tennilä jatkoi SKDL:n eduskuntaryhmässä mutta erotettiin 1986, ja vuoden 1987 vaaleissa hänet valittiin Devan listalta, joka keräsi 12 prosenttia äänistä.

Vuosi Edustajat Äänet
1945 2 13 502 27,6 % [13]
1948 2 18 683 29,7 % [14]
1951 3 23 358 33,7 % [15]
1954 3 25 734 33,2 % [16]
1958 4 29 498 36,9 % [17]
1962 3 32 425 33,9 % [18]
1966 4 34 987 35,1 % [19]
1970 3 29 041 28,1 % [20]
1972 3 30 958 29,5 % [21]
1975 3 36 784 31,8 % [22]
1979 3 38 214 31,4 % [23]
1983 1 19 477 15,6 % [24]
1987 1 19 392 16,2 % [24]

Presidentinvaalit

muokkaa
Vuosi Valitsija-
miehet
Äänet
1950 5 19 322 35,4 % [25]
1956 4 23 099 30,5 % [26]
1962 5 29 427 31,6 % [27]
1968 5 25 547 28,1 % [28]
1978 4 32 204 30,7 % [29]
1982 3 29 210 22,0 % [30]

Kunnallisvaalit

muokkaa

Kunnallisvaaleissa 1945 SKDL:llä oli vaaliliitto SDP:n kanssa Alatorniolla, Kemijärvellä, Kemissä, Rovaniemellä ja Torniossa. Puolue sai enemmistön valtuutetuista Kemissä, Kittilässä, Kolarissa, Sallassa, Tervolassa ja Turtolassa.[5] Ennen vuoden 1950 vaaleja SKDL:llä oli enemmistö valtuustopaikoista Kolarissa,[31] ja vaaleissa SKDL sai enemmistön myös Kemin kaupungissa, Kittilässä ja Sallassa.[32] Kemin valtuusto oli ensimmäinen kansandemokraattien hallintaan siirtynyt kaupunginvaltuusto koko Suomessa – aiemmat olivat maalaiskuntia ja kauppaloita.[33]

Vuoden 1964 vaaleissa SKDL sai enemmistön äänistä Kolarissa. SKDL sai yli 45 prosenttia äänistä myös Kemissä, Kittilässä ja Tervolassa.[11] Vuoden 1968 vaaleissa puolue menetti enemmistön Kolarissa.[8] Vuonna 1968 SKDL sai paikkoja läänin kaikkiin muihin paitsi Enontekiön ja Utsjoen valtuustoihin.[34] Vuonna 1972 vain Utsjoki jäi ilman kansandemokraattien edustusta.[35]

Vuosi Valtuutetut Äänet
1945 ~143 ~37,5 % [36][2]
1947 ~142 ~16 000 [2]
1960 29 405 34,3 % [11]
1964 211 33 062 35,6 % [37]
1968 167 26 960 27,8 % [34]
1972 160 30 202 29,2 % [35]
1976 190 33 701 30,7 % [38]
1980 177 32 924 28,8 % [38]
1984 157 28 114 24,5 % [38]
1988 22 376 20,3 % [39]

Osuusliikkeet

muokkaa

Vuonna 1946 SKDL sai enemmistön edustajista Kemin osuuskaupan, Osuusliike Lapinmaan, Sallan osuusliikkeen ja Tornionjokilaakson osuusliikkeen vaaleissa. Tornionjokilaaksossa kansandemokraateilla oli 22 valtuuston 23 paikasta.[6] 1960-luvun alkupuolella kansandemokraateilla oli enemmistö kaikissa Lapin osuusliikkeissä.[40]

Kansanedustajat

muokkaa

Puheenjohtajat

muokkaa

Piirisihteerit

muokkaa

Lähteet

muokkaa

Viitteet

muokkaa
  1. Piiritoimistoja. Demokraattisen kansan kalenteri 1957, 1956, s. 221. SKDL.
  2. a b c d e f Toimintakertomus 1947
  3. a b c d e Toimintaselostus 1953
  4. a b Ulla Aatsinki: Tukkiliikkeestä kommunismiin. Lapin työväenliikkeen radikalisoituminen ennen ja jälkeen 1918 Tampereen yliopisto 2009, s. 19–22.
  5. a b c Toimintakertomus 1945
  6. a b c Toimintakertomus 1946
  7. Toimintakertomus 1951
  8. a b Toimintaselostus 1967–1968
  9. Toimintaselostus 1961-1962
  10. Toimintaselostus 1962-1963
  11. a b c Toimintaselostus 1963–1964
  12. a b Toimintakertomus 1968-1969
  13. a b Eduskuntavaalit 1939 ja 1945 Tilastollinen päätoimisto 1946
  14. Eduskuntavaalit 1948 Tilastollinen päätoimisto 1949
  15. Eduskuntavaalit 1951 Tilastollinen päätoimisto 1952
  16. Eduskuntavaalit 1954 Tilastollinen päätoimisto 1954
  17. Eduskuntavaalit 1958 Tilastollinen päätoimisto 1959
  18. Eduskuntavaalit 1962 Tilastollinen päätoimisto 1962
  19. Eduskuntavaalit 1966 Tilastollinen päätoimisto 1966
  20. Eduskuntavaalit 1970 Tilastollinen päätoimisto 1970
  21. Eduskuntavaalit 1972 Tilastokeskus 1973
  22. Eduskuntavaalit 1975 Tilastokeskus 1976
  23. Eduskuntavaalit 1979 Tilastokeskus 1979
  24. a b Tilastokeskuksen PX-Web-tietokannat: Eduskuntavaalit
  25. Tasavallan presidentin valitsijamiesten vaalit 1950 Tilastollinen päätoimisto 1951
  26. Tasavallan presidentin valitsijamiesten vaalit 1956 Tilastollinen päätoimisto 1956
  27. Tasavallan presidentin valitsijamiesten vaalit 1962 Tilastollinen päätoimisto 1963
  28. Tasavallan presidentin valitsijamiesten vaalit 1968 Tilastollinen päätoimisto 1968
  29. Tasavallan presidentin valitsijamiesten vaalit 1978 Tilastokeskus 1978
  30. Tasavallan presidentin valitsijamiesten vaalit 1982 Tilastokeskus 1982
  31. Vääriä tietoja levittää SS. Vapaa Sana, 28.9.1950.
  32. Yksi kaupunki kolme maalaiskuntaa kansandemokraattien hallintaan Lapissa. Vapaa Sana, 7.10.1950.
  33. Tulipa nuijaistua!. Vapaa Sana, 4.10.1950.
  34. a b Kunnallisvaalit 1968 Tilastollinen päätoimisto 1969
  35. a b Kunnallisvaalit 1972 Tilastokeskus 1974
  36. a b Toimintakertomus 1950
  37. Kunnallisvaalit 1964 Tilastollinen päätoimisto 1965
  38. a b c Tilastokeskuksen PX-Web-tietokannat: Kunnallisvaalit
  39. Kunnallisvaalit 1988 (Tilastokeskus 1989)
  40. Toimintakertomus 1964-1965
  41. a b Toimintakertomus 1949
  42. Toimintakertomus 1966-1967
  43. Eino Tainio Suomen kansanedustajat. Eduskunta. Viitattu 18.6.2024.