Wikipedia

SKDL:n Lapin piirijärjestö

SKDL:n Lapin piirijärjestö oli Suomen Kansan Demokraattisen Liiton aluejärjestö, joka ohjasi puolueen toimintaa Lapin läänin vaalipiirissä. SKDL oli vaalipiirin suurin puolue vaaleissa 1958 ja 1966. Eduskuntavaaleissa 1951–1979 SKDL:n listalta valittiin Lapista 3–4 kansanedustajaa. Kansandemokraatit saivat monissa vaaleissa suurimman kannatusosuutensa Lapista. Järjestön poliittinen toiminta lopetettiin 1990-luvun alussa, kun se yhdistettiin Vasemmistoliiton Lapin piiriin.

Suomen Kansan Demokraattisen Liiton
Lapin piirijärjestö
Perustettu 28.4.1945
Lakkautettu 1990
Perustaja SKDL
Tyyppi piirijärjestö
Toimiala puoluetoiminta
Kotipaikka Rovaniemi (195x–1990),
Kemi (1945–195x)
Toiminta-alue Lappi,
Lapin vaalipiiri
Päätöksentekoelin piiritoimikunta
Kattojärjestö SKDL

Piirin toimisto sijaitsi 1950-luvulta alkaen Rovaniemellä. SKDL:n piiri teki läheistä yhteistyötä (Kemissä kotipaikkaansa pitäneiden[1]) Suomen Kommunistisen Puolueen (piiri), Suomen Naisten Demokraattisen Liiton, Suomen Demokraattisen Nuorisoliiton ja Suomen Demokratian Pioneerien Liiton piirien kanssa.

Oulussa ilmestynyt sanomalehti Kansan Tahto oli myös Lapin kansandemokraattien äänenkannattaja.[2][3]

Historia

muokkaa

Lapin radikaali työväenliike syntyi 1900-luvun alussa. Sisällissodan jälkeen kommunistit saivat liikkeessä sosialidemokraatteja vahvemman aseman.[4]

Tammikuussa 1945 SKDL:n Lapin vaalipiiritoimikunta toimi Kemissä asiamiehenään Niilo Nikkilä.[5] Piirijärjestön perustava kokous pidettiin puolueen toimistoparakissa Kemissä 28.–29. huhtikuuta 1945. Paikalla oli 40 edustajaa. Kokous vaati muun muassa Lapin maaherran erottamista virasta.[6]

Kesäkuussa 1945 piiriin kuului 19 yhdistystä ja vuodenvaihteessa 1945–1946 osastoja oli 52. Alkuvuonna 1946 piiriin kuului noin 4 000 jäsentä,[7] ja loppuvuonna 4 800. Vuonna 1946 piirin alueella oli 75 SKDL:n yhdistystä ja yhteensä 160 demokraattisten joukkojärjestöjen (SKP, SDNL, SDNL, EST) osastoa.[8] Alkuvuonna 1948 SKDL:n yhdistyksiä oli 90 ja jäseniä noin 4 500.[2]

Kemin veritorstain jälkeen poliisi tunkeutui SKDL:n piiritoimistoon ja takavarikoi puolueen asiakirjoja sekä pidätti ja pahoinpiteli puolueen kannattajia. Kansandemokraattien mukaan toimet olivat perustuslain vastaista poliisiterroria.[9][10] 21. elokuuta pidetyssä SKDL:n Lapin piirin koolle kutsumassa kokouksessa vaadittiin sisäministerin eroa, poliisin ja armeijan poistamista Kemistä, poikkeustilan lakkauttamista sekä pidätettyjen vapauttamista.[11]

Vuonna 1951 yhdistyksiä oli 118.[12] Vuonna 1952 piirissä suoritetun tutkimuksen mukaan noin kolmasosa SKDL:n jäsenistä kuului myös SKP:hen. SKDL:n piirin jäsenmäärään vaikutti negatiivisesti se, että monet kannattajat jättivät liiton jäsenyyden päästyään puolueen jäseniksi.[3]

1950-luvulla piirin työvaliokunnan muodostivat piiritoimikunnan Kemissä asuneet jäsenet.[3] 1960-luvulla työvaliokunta koostui rovaniemeläisistä.[13]

1960-luvun alussa piiri kannatti muun muassa kaivostoiminnan ja vesivoiman käytön huomattavaa laajentamista Lapissa.[14]

1960-luvulla syntyi käsite korpikommunismi, jolla tarkoitettiin syrjäseutujen radikaalia liikehdintää erotuksena kaupunkien teollisuuskommunismista. Erik Allardtin mukaan korpikommunismi oli huonosti organisoitua, normitonta ja juuretonta toimintaa, jolla ajettiin lyhyen tähtäimen taloudellisia etuja ilman kypsää analyysiä yhteiskunnasta. Korpikommunistit olivat pienviljelijöitä, maaseudun itsellisiä ja muita sekatyömiehiä. Ulla Aatsingin mukaan irrationaalisuutta korostava tulkinta ohittaa liikkeen historialliset juuret.[4]

Vuonna 1963 piiriin kuului 162 yhdistystä ja noin 4 000 jäsentä.[15] Jäsenistä 72 prosenttia oli työläisiä ja 21 prosenttia pienviljelijöitä. Jäsenistä alle viidesosa oli naisia. Johtokuntien jäsenistä naisia oli 10 prosenttia. Vuonna 1964 naisia oli puheenjohtajana vain kahdessa osastossa.[16] Vuonna 1969 piiriin kuului 21 kunnallisjärjestöä, 131 yhdistystä ja noin 1 500 maksavaa jäsentä.[17]

Vaalit

muokkaa

Eduskuntavaalit

muokkaa

Vuonna 1945 SKDL oli vaaliliitossa (SKDL:n työläisten ja pienviljelijäin kansan demokraattinen vaaliliitto[18]) prosentin äänistä saaneen Pienviljelijäin puolueen kanssa.[19] Vuonna 1966 SKDL oli vaaliliitossa TPSL:n kanssa.[20]

Vuoden 1983 vaaleissa SKDL:n kanssa kilpaili puolueen listalta tiputetun kansanedustaja Esko-Juhani Tennilän yhteislista, joka sai 12 prosenttia äänistä ja yhden edustajan. SKDL menetti kaksi paikkaa. Tennilä jatkoi SKDL:n eduskuntaryhmässä mutta erotettiin 1986, ja vuoden 1987 vaaleissa hänet valittiin Devan listalta, joka keräsi 12 prosenttia äänistä.

Vuosi Edustajat Äänet
1945 2 13 502 27,6 % [19]
1948 2 18 683 29,7 % [21]
1951 3 23 358 33,7 % [22]
1954 3 25 734 33,2 % [23]
1958 4 29 498 36,9 % [24]
1962 3 32 425 33,9 % [25]
1966 4 34 987 35,1 % [20]
1970 3 29 041 28,1 % [26]
1972 3 30 958 29,5 % [27]
1975 3 36 784 31,8 % [28]
1979 3 38 214 31,4 % [29]
1983 1 19 477 15,6 % [30]
1987 1 19 392 16,2 % [30]

Presidentinvaalit

muokkaa
Vuosi Valitsija-
miehet 		Äänet
1950 5 19 322 35,4 % [31]
1956 4 23 099 30,5 % [32]
1962 5 29 427 31,6 % [33]
1968 5 25 547 28,1 % [34]
1978 4 32 204 30,7 % [35]
1982 3 29 210 22,0 % [36]

Kunnallisvaalit

muokkaa

Kunnallisvaaleissa 1945 SKDL:llä oli vaaliliitto SDP:n kanssa Alatorniolla, Kemijärvellä, Kemissä, Rovaniemellä ja Torniossa. Puolue sai enemmistön valtuutetuista Kemissä, Kittilässä, Kolarissa, Sallassa, Tervolassa ja Turtolassa.[7] Ennen vuoden 1950 vaaleja SKDL:llä oli enemmistö valtuustopaikoista Kolarissa,[37] ja vaaleissa SKDL sai enemmistön myös Kemin kaupungissa, Kittilässä ja Sallassa.[38] Kemin valtuusto oli ensimmäinen kansandemokraattien hallintaan siirtynyt kaupunginvaltuusto koko Suomessa – aiemmat olivat maalaiskuntia ja kauppaloita.[39]

Vuoden 1964 vaaleissa SKDL sai enemmistön äänistä Kolarissa. SKDL sai yli 45 prosenttia äänistä myös Kemissä, Kittilässä ja Tervolassa.[16] Vuoden 1968 vaaleissa puolue menetti enemmistön Kolarissa.[13] Vuonna 1968 SKDL sai paikkoja läänin kaikkiin muihin paitsi Enontekiön ja Utsjoen valtuustoihin.[40] Vuonna 1972 vain Utsjoki jäi ilman kansandemokraattien edustusta.[41]

Vuosi Valtuutetut Äänet
1945 ~143 ~37,5 % [42][2]
1947 ~142 ~16 000 [2]
1960 29 405 34,3 % [16]
1964 211 33 062 35,6 % [43]
1968 167 26 960 27,8 % [40]
1972 160 30 202 29,2 % [41]
1976 190 33 701 30,7 % [44]
1980 177 32 924 28,8 % [44]
1984 157 28 114 24,5 % [44]
1988 22 376 20,3 % [45]

Osuusliikkeet

muokkaa

Vuonna 1946 SKDL sai enemmistön edustajista Kemin osuuskaupan, Osuusliike Lapinmaan, Sallan osuusliikkeen ja Tornionjokilaakson osuusliikkeen vaaleissa. Tornionjokilaaksossa kansandemokraateilla oli 22 valtuuston 23 paikasta.[8] 1960-luvun alkupuolella kansandemokraateilla oli enemmistö kaikissa Lapin osuusliikkeissä.[46]

Kansanedustajat

muokkaa

Puheenjohtajat

muokkaa

Piirisihteerit

muokkaa

Lähteet

muokkaa

Viitteet

muokkaa
  1. ↑ Piiritoimistoja. Demokraattisen kansan kalenteri 1957, 1956, s. 221. SKDL.
  2. ↑ a b c d e f Toimintakertomus 1947
  3. ↑ a b c d e Toimintaselostus 1953
  4. ↑ a b Ulla Aatsinki: Tukkiliikkeestä kommunismiin. Lapin työväenliikkeen radikalisoituminen ennen ja jälkeen 1918 Tampereen yliopisto 2009, s. 19–22.
  5. ↑ SKDL:n vaalipiiritoimikuntien asiamiehet. Vapaa Sana, 15.1.1945.
  6. ↑ a b c Lapin piirijärjestö perustettu. Vapaa Sana, 8.5.1945.
  7. ↑ a b c Toimintakertomus 1945
  8. ↑ a b c Toimintakertomus 1946
  9. ↑ Perustuslait kumottu Kemissä. Vapaa Sana, 20.8.1949.
  10. ↑ SKP:n ja SKDL:n toimistoihin tunkeutumisesta annettu vääriä tietoja. Vapaa Sana, 22.8.1949.
  11. ↑ Poliisiterrorin toinen uhri. Vapaa Sana, 22.8.1949.
  12. ↑ Toimintakertomus 1951
  13. ↑ a b Toimintaselostus 1967–1968
  14. ↑ Toimintaselostus 1961-1962
  15. ↑ Toimintaselostus 1962-1963
  16. ↑ a b c Toimintaselostus 1963–1964
  17. ↑ a b Toimintakertomus 1968-1969
  18. ↑ Kansan demokraattinen vaaliliitto. Vapaa Sana, 14.3.1945.
  19. ↑ a b Eduskuntavaalit 1939 ja 1945 Tilastollinen päätoimisto 1946
  20. ↑ a b Eduskuntavaalit 1966 Tilastollinen päätoimisto 1966
  21. ↑ Eduskuntavaalit 1948 Tilastollinen päätoimisto 1949
  22. ↑ Eduskuntavaalit 1951 Tilastollinen päätoimisto 1952
  23. ↑ Eduskuntavaalit 1954 Tilastollinen päätoimisto 1954
  24. ↑ Eduskuntavaalit 1958 Tilastollinen päätoimisto 1959
  25. ↑ Eduskuntavaalit 1962 Tilastollinen päätoimisto 1962
  26. ↑ Eduskuntavaalit 1970 Tilastollinen päätoimisto 1970
  27. ↑ Eduskuntavaalit 1972 Tilastokeskus 1973
  28. ↑ Eduskuntavaalit 1975 Tilastokeskus 1976
  29. ↑ Eduskuntavaalit 1979 Tilastokeskus 1979
  30. ↑ a b Tilastokeskuksen PX-Web-tietokannat: Eduskuntavaalit
  31. ↑ Tasavallan presidentin valitsijamiesten vaalit 1950 Tilastollinen päätoimisto 1951
  32. ↑ Tasavallan presidentin valitsijamiesten vaalit 1956 Tilastollinen päätoimisto 1956
  33. ↑ Tasavallan presidentin valitsijamiesten vaalit 1962 Tilastollinen päätoimisto 1963
  34. ↑ Tasavallan presidentin valitsijamiesten vaalit 1968 Tilastollinen päätoimisto 1968
  35. ↑ Tasavallan presidentin valitsijamiesten vaalit 1978 Tilastokeskus 1978
  36. ↑ Tasavallan presidentin valitsijamiesten vaalit 1982 Tilastokeskus 1982
  37. ↑ Vääriä tietoja levittää SS. Vapaa Sana, 28.9.1950.
  38. ↑ Yksi kaupunki kolme maalaiskuntaa kansandemokraattien hallintaan Lapissa. Vapaa Sana, 7.10.1950.
  39. ↑ Tulipa nuijaistua!. Vapaa Sana, 4.10.1950.
  40. ↑ a b Kunnallisvaalit 1968 Tilastollinen päätoimisto 1969
  41. ↑ a b Kunnallisvaalit 1972 Tilastokeskus 1974
  42. ↑ a b Toimintakertomus 1950
  43. ↑ Kunnallisvaalit 1964 Tilastollinen päätoimisto 1965
  44. ↑ a b c Tilastokeskuksen PX-Web-tietokannat: Kunnallisvaalit
  45. ↑ Kunnallisvaalit 1988 (Tilastokeskus 1989)
  46. ↑ Toimintakertomus 1964-1965
  47. ↑ a b Toimintakertomus 1949
  48. ↑ Toimintakertomus 1966-1967
  49. ↑ Eino Tainio Suomen kansanedustajat. Eduskunta. Viitattu 18.6.2024.
  50. ↑ Niilo Nikkilä poistui joukostamme. Kansan Uutiset, 3.2.1957.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=SKDL:n_Lapin_piirijärjestö&oldid=22486360”