Avaa päävalikko

Into Kangas

suomalainen poliitikko

Into Oskari Kangas (s. 21. syyskuuta 1921 Kittilä21. elokuuta 1993 Rovaniemi)[1] oli suomalainen toimittaja. Hän toimi Oulussa ilmestyvän vasemmistolaisen Kansan Tahto -lehden päätoimittajana vuosina 1957–1983. Hänen pakinanimimerkkinsä oli Oskari.[2] Kangas vaikutti myös Suomen kommunistisessa puolueessa. Hän liittyi puolueeseen vuonna 1945 ja kuului sen keskuskomiteaan vuosina 1966[3]–1972[4].

Torppariperheeseen syntynyt[3] Kangas aloitti työuransa maa- ja metsätöissä. Vuosina 1941–1944 Kangas taisteli jatkosodassa, kunnes karkasi rintamalta. Hän jäi kiinni, mutta ei saanut rangaistusta teostaan. Sotien jälkeen Kangas sivisti itseään Sirola-opistossa. Opintojen jälkeen hän työskenteli SKDL:n Lapin piirijärjestön valistus- ja piirisihteerinä. Tätä seurasi työpaikka Kansan Tahdon Kemin aluetoimittajana.[2]

Kangas nousi Kansan Tahdon johtoon maaliskuussa 1957, kun edeltäjä Niilo Nikkilä kuoli yllättäen. Kankaan johdolla lehti jatkoi aluksi aiemmilla linjoilla, mutta 1960-luvun puolivälissä sen ilme alkoi muuttua. Kansan Tahto tuki voimakkaasti SKDL:n ja SKP:n enemmistön uudistusmielistä linjaa ja se pyrki laajentamaan lukijakuntaansa keskiluokkaan ja sivistyneistöön. Kangas suhtautui kriittisesti Nikita Hruštšovin syrjäyttämiseen ja Neuvostoliiton nihkeään tiedotukseen asiasta. Hän halusi luopua proletariaatin diktatuuri -käsitteestä. Joulukuussa 1964 Kansan Tahtoon perustettiin mielipidepalsta, jolla käytiin avointa keskustelua liikkeen suunnasta. Vuonna 1965 SKDL:n Oulun piirijärjestö ehdotti, Kankaan aloitteesta, SKP:n ja SKDL:n yhdistämistä "sosialistiseksi kansanpuolueeksi".[2]

Tšekkoslovakian miehityksen jälkeen ja 1970-luvun alussa lehti palasi osin perinteisempiin kansandemokraattisiin linjauksiin. Kangas ei päästänyt lehden palstoille esimerkiksi Neuvostoliiton arvostelua. Kansan Tahdon linja mukautui SKP:n osapuolisopimuksen asettamaan muottiin.[2] 1980-luvun alussa Kangas kuului SKP:n niin sanottuun kirveslinjaan, joka kannatti puolueopposition erottamista, ja Kansan Tahto tunnettiin suuntauksen äänitorvena. Vuonna 1983 Kangas jäi rintamamiesten varhaiseläkkeelle. Hän jatkoi kuitenkin kolumnistina kuolemaansa asti.[1]

Vuonna 1978 Kangas sai Yleisen lehtimiesliiton ensimmäisen journalistipalkinnon[1] ja 1981 valtion tiedonjulkistamispalkinnon.[2] Hänet on haudattu Oulun hautausmaalle[5].

LähteetMuokkaa

  1. a b c Päätoimittaja Into Kangas (Helsingin Sanomat 4.9.1993)
  2. a b c d e Tauno Saarela: Kansan Tahto. Pohjolan työtätekevien lehti (Yrjö Mäkelin -seura 2006), s. 243–245, 260, 263, 267, 288, 351, 364.
  3. a b Veli-Pekka Leppänen: Kivääri vai äänestyslippu. Suomen kommunistisen puolueen hajaannus 1966–1970 (Edita 1999), s. 171.
  4. Suomen kommunistisen puolueen toiminnasta 16. ja 17. edustajakokouksen väliseltä ajalta (SKP 1975), s. 48–51.
  5. Schali, Kirsi: Oulun hautausmaat, s. 202. Jyväskylä: Oulun ev.-lut. seurakuntayhtymä, 1996. ISBN 952-90-7881-1.