Avaa päävalikko

Eino Alfred Tainio (8. syyskuuta 1905 Kemi23. heinäkuuta 1970 Petroskoi) oli suomalainen kommunistipoliitikko, joka toimi Suomen kansan demokraattisen liiton kansanedustajana Lapin läänin vaalipiiristä vuosina 1945–1970. Suomen kommunistisessa puolueessa vaikuttanut Tainio oli ennen jatkosodan päättymistä neljästi vangittuna poliittisen toimintansa johdosta.

Vain kansakoulun ja käsityöläiskoulun käynyt Tainio työskenteli vuodesta 1919 alkaen työväenliikkeen eri kirjapainoissa Pohjois-Suomessa. Vuosina 1926–1929 Tainio toimi Pohjan Voima -lehden toimittajana sekä toimistonhoitajana, kunnes hänet vangittiin ensimmäisen kerran. Ennen vangitsemistaan Tainio oli myös Työväen urheiluliiton Lapin piirisihteeri.[1] Julkisen toiminnan ohella Tainio vaikutti salaisessa Suomen kommunistisessa nuorisoliitossa.[2]

Vapauduttuaan vuonna 1944 Tainio meni mukaan julkisen kansandemokraattisen liikkeen toimintaan. Vuonna 1945 hänet valittiin SKDL:n kansanedustajaksi ja järjestön Lapin piirisihteeriksi. Tainio nousi myös SKP:n keskuskomiteaan ja SKDL:n liittotoimikuntaan.[1] Vuonna 1949 Tainio oli yksi Kemin "veritorstaihin" päättyneen lakon johtajista.[3]

SKP:n jakauduttua 1960-luvun lopulla asettui Tainio tukemaan puolueen oppositiota. Keväällä 1969 hänet valittiin opposition perustaman Kommunistien maatakäsittävän neuvottelukunnan 16-henkisen työvaliokunnan jäseneksi.[4]

Tainio valittiin presidentin valitsijamieheksi neljästi vaaleissa 1950, 1956, 1962 ja 1968.[1]

Kemin puistoon lähelle Kemin kaupungintaloa pystytettiin vuonna 1981 Ensio Seppäsen veistämä Eino Tainion muistomerkki Vaikka läpi harmaan kiven.[5]

LähteetMuokkaa

  1. a b c Eino Tainio Suomen kansanedustajat. Eduskunta.
  2. Toivo Karvonen: Salaista ja julkista nuorisotoimintaa. Teoksessa SKP taistelujen tiellä III (SKP:n puoluetoimikunta 1947), s. 109.
  3. Kimmo Rentola: Niin kylmää että polttaa (Otava 1997), s. 92.
  4. Veli-Pekka Leppänen: Kivääri vai äänestyslippu (Edita 1999), s. 322.
  5. Kemin alueen patsaita ja muistomerkkejä Kemin kaupunki. Viitattu 28.7.2011.