LW (taajuusalue)

radiotaajuusalue 148,5 kHz–283,5 kHz / 1 058–2 019 m
(Ohjattu sivulta Pitkät aallot)

LW-taajuusalue[1] (engl. long wave, LW[2]), eli Pitkäaaltotaajuusalue[1], eli pitkäaaltoalue[1] tai vain pitkät aallot[1] on historiallinen yleisradiotoiminnan amplitudimoduloitujen (AM) lähetysten radiotaajuusalue, joka kattaa 50 % LF-taajuusalueesta (LF: 30-300 kHz)[3].

Äänisignaalin tie studiosta radiovastaanottimeen. Kohdat - 'AM - Amplitude Modulation' - 'FM - Frequency Modulation' - ovat vaihtoehtoiset; joko/tai. SW-alueen lähetykset ovat amplitudimoduloituja (AM).

LW-alue on yleisradiotoiminnalle varattujen taajuusalueiden aläpäässä (LW, MW, SW, ULA (FM)). Pitkät aallot ovat ensimmäisiä radioaaltoja, joita on käytetty 1920-luvun alkupuolelta amplitudimoduloituna (AM) yleisradiotoiminnassa. Niiden jatkoksi ovat tulleet keskipitkät aallot (MW), lyhyet aallot (SW) ja toisen maailmansodan jälkeen ultralyhyet radioaallot eli ULA-taajuusalue, jossa lähetykset ovat taajuusmoduloituja (FM), josta syystä ULA-aluetta kutsutaankin usein FM-alueeksi. Vastaavasti amplitudimodulaation alueita (LW, MW, SW) kutsutaan toisinaan AM-alueeksi.

Kansainvälisen televiestintäliiton (ITU) radiotaajuusaluemäärityksessä amplitudimoduloituihin yleisradiolähetyksiin HF-taajuusalueella käytetään taajuusaluetta 148,5 kHz–283,5 kHz; LW-aluetta.

LW-alueen nykyisiä yleisradioasemia muokkaa

LW-alue Suomessa muokkaa

Suomessa pitkien aaltojen radiolähetysten voimakkain yleisradioasema oli Lahden radioasema ja sen ensimmäinen lähetyspaikka Lahden vanha radioasema Lahden Radiomäellä. Toinen 'pitkäaaltoasema' - joskaan ei LW-pitkäaaltoalueella (LW; 148,5 -283,5 kHz) - oli Oulu, joka lähetti LW-aluetta korkeammalla 433 kHz:n taajuudella[6]. 433 kHz:ä jää LW- ja MW-alueiden välimaastoon, ollen osa laajempaa MF-taajuusaluetta (300-3000 kHz) kuten MW-aluekkin, LW-alueen ollessa puolestaan osa LF-aluetta (30-300 kHz).

Suomessa ei ole tällä hetkellä (v. 2021) LW-alueen yleisradiotoimintaa.[1]

Radiovastaanotto muokkaa

LW-alueen radiolähetyksiä voi vastaanottaa radiovastaanottimella, jossa on LW-aluevalinta. LW-alue löytynee suurimmasta osasta radiovastaanottimia. Myös autoradiovastaanottimista LW-valinta pääsääntöisesti löytyy.

LW-, MW- ja SW-alueiden ('AM-alueiden') radiolähetyksillä on tyypillisesti pitkä kantama. Näin ollen ne voivat olla yleisradio-ohjelmien kaukokuuntelun, DX-kuuntelun, mielekäs kohde.

Tavallisten radiovastaanottimien lisäksi LW-alueen radiolähetyksiä kuunnellaan myös amatööriradioiden lähetin-vastaanottimilla ja tavallista radiota herkemmillä liikennevastaanottimilla, kuten myös edullisilla 10–30 euron RTL-SDR-USB-sovittimilla Android-, Linux- ja Windows-käyttöjärjestelmällisillä tietokoneilla, tietokonetableteilla ja älypuhelimilla.

Katso myös muokkaa

Lähteet muokkaa

  1. a b c d e Laitinen, Mikko: [http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2016110428150 Lyhyt-, keski- ja pitkäaaltotaajuus- alueiden käyttö ääniyleisradiotoimintaan (verkkojulkaisu)] (PDF (255.4kt)) 31.10.2005. Valtioneuvosto : Julkaisuarkisto Valto. ”...selvittää lyhytaalto- (SW), keskiaalto- (MW) ja pitkäaalto- (LW) taajuusalueiden käyttöön liittyvä...” Viitattu 9.10.2021.
  2. a b c d e f g h [https://www.itu.int/en/ITU-R/terrestrial/workshops/RRS-15-Asia/Documents/GE75-E.pdf Broadcasting Assignment Plan GE75] International telecommunication union (ITU). Viitattu 10.10.2021.
  3. (LM:n %-osuus LF:stä = (LM:n leveys)•100)÷LH:n leveys)
  4. a b c d Radiotaajuusmääräys 4 AA /2021M (PDF (2,41 Mt)) 3.2.2021. Säädöskokoelma, Finlex. ”148.500 - 255.000 kHz (106.500 kHz); Yleisradioliikenne; Ääniradio; (BC) TX; 9 kHz / 10 kHz; Käyttö GE-75-suunnitelman mukaisesti. Ei käyttöä Suomessa.” Viitattu 10.10.2021.
  5. ap = valonnopeus m/s / taajuus Hz
  6. oh2op: Pitkien aaltojen radiohistoriaa (saksaksi) Lahden Radioamatöörikerhon Keskustelufoorumi. 13.12.2020. Viitattu 10.10.2021.

Aiheesta muualla muokkaa