VLF (taajuusalue)

radiotaajuusalue 3 kHz–30 kHz

VLF (engl. very low frequency, hyvin matala taajuus[1]), joskus myös hyvin pitkät aallot (engl. very long wave(s)) eli VLW[2][3], on Kansainvälisen televiestintäliiton (ITU) termi radiotaajuusalueelle, joka kattaa 3–30 kHz:n radioaallot (aallopituusalue 10–100 km; 'hyvin pitkät aallot')[3][4]. VLF on akronyymi englannin kielen sanoista very low frequency ('hyvin matala taajuus').[3]

ITU:n määrittelemät radiotaajuusalueet

Hyödyntäminen

muokkaa

VLF-radiotaajuusalueen taajuuksia käytetään muun muassa maaperätutkimuksiin[5] ja sukellusveneiden kanssa viestimiseen ja aikamerkin lähettämiseen radio-ohjatuille kelloille.[6][7] Koska aallonpituusalue alkaa kymmenestä kilometristä, on aluetta kutsuttu suomeksi myös peninkulma-aalloiksi[6]. VLF-alueen radioaalto etenee pinta-aaltona tuhansia kilometrejä, eivätkä ydinräjähdykset vaikuta niihin merkittävästi.

Alialueet

muokkaa

Lähteet

muokkaa
  1. Kovrigin, Alexandr: VLF- ja ELF-aaltojen mittaaminen ja käyttökohteet (PDF) urn.fi. Viitattu 5.10.2021.
  2. J. Korpela: Sähkömagneettinen spektri jkorpela.fi. Viitattu 5.10.2021.
  3. a b c Nomenclature of the frequency and wavelength bands used in telecommunications itu.int. 8/2015. Viitattu 5.10.2021. (englanniksi)
  4. Kresimir Malaric: EMI Protection for Communication Systems, s. 28. Artech House, 2009. ISBN 9781596933149 (englanniksi)
  5. GEM Portable EM Instruments for Resistivity Mapping gemsys.ca. Viitattu 13.12.2022.
  6. a b Viestiupseeriyhdistys ry:n hallitus: Viestimies, 12. painos, s. 412. (pääasiassa varusmiehille ja opetusupseereille tarkoitettu sotilasviestitoiminnan käsikirja) Mikkeli, Länsi-Savo Oy: Viestiupseeriyhdistys, 1980.
  7. J. Laiho, Mihin taajuutemme kelpaavat 1/4 TEKNIIKAN TIEDOTUSLEHTI Marraskuu 2005 no 5[vanhentunut linkki]

Aiheesta muualla

muokkaa
Tämä radioon liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.