Mustasaaren ruotsalainen seurakunta
Mustasaaren ruotsalainen seurakunta (ruots. Korsholms svenska församling) on seurakunta Pohjanmaalla, Mustasaressa. Seurakunta kuuluu Porvoon hiippakunnassa Korsholman rovastikuntaan ja on osa Mustasaaren seurakuntayhtymää. Kirkkoherrana toimii Mats Björklund.[2]
| Mustasaaren ruotsalainen seurakunta Korsholms svenska församling |
|
|---|---|
 |
 |
|
tunnus |
sijainti |
 Mustasaaren kirkko |
|
| Tunnustuskunta | evankelis-luterilainen |
| Hiippakunta | Porvoon hiippakunta |
| Rovastikunta | Korsholman rovastikunta |
| Seurakuntayhtymä | Mustasaaren seurakuntayhtymä |
| Pääkirkko | Mustasaaren kirkko |
| Perustettu | n. 1250 |
| Jäsenmäärä | 5 713[1] (2021) |
| – Osuus asukkaista | 67,9 % |
| Kirkollisvero | 1,85 % |
| Kirkkoherra | Mats Björklund |
| Verkkosivusto | |
Historia
muokkaaMustasaaren seurakunta perustettiin 1200-luvun puolivälissä. Seurakunnasta on erotettu Isokyrö (1300-luku), Närpiö (1331) ja Vöyri (1500-luku). Maalahti perustettiin kappeliksi 1603 ja seurakunnaksi 1607. Koivulahti perustettiin 1691 ja seurakunnaksi 1857. Raippaluodon saarnahuonekunta perustettiin 1775, kappeli 1840 ja seurakunta 1872.[3]
Vaasan ja Mustasaaren seurakunta (1606–1867)
muokkaaMustasaaren seurakunnan alueelle perustettiin kaupunki, joka sai nimen Vaasa vuonna 1611. Kaupunki ja seurakunta muodostivat yhdessä yhden kirkkoherrakunnan, jota kutsuttiin joko nimellä Vaasan kaupunki ynnä Mustasaaren anneksa tai Vaasan ja Mustasaaren seurakunta.[3]
Vuonna 1651 kaupunkiin yhdistettiin useita maatiloja Mustasaaren seurakunnasta. Kaupungin siirtyessä nykyiselle paikalleen 1855 ja erotettiin omaksi seurakunnakseen, Vaasan kaupunkiseurakunnaksi.[3]
Mustasaaren seurakunta (1867–)
muokkaaMustasaaren kirkkokuoro perustettiin vuonna 1928. Kristillisen nuorisoseuran kuoro muodosti rungon kirkkokuorolle, joka esiintyi suurina juhlapäivinä ja teki esiintymismatkoja.[4]
Mustasaaren kristillinen nuorisoseura (1909–)
muokkaaMustasaaren kristillinen nuorisoseura perustettiin vuonna 1909. Seura edusti uutta ajattelua ja vaikutti osaltaan Porvoon hiippakunnan syntymiseen. Nuorisoseuran juhannusjuhlat kasvoivat useita päiviä kestäviksi joukkotapahtumiksi. Seura julkaisi vuosina 1911–1966 lehteä Ungdomstro.[5]
Toisen maailmansodan jälkeen
muokkaaVuonna 1948 kirkkoherraksi valittiin Nils Näsman, joka toimi myös kristillisen nuorisoseuran puheenjohtajana. Kristillinen nuorisoseura vastasi suurelta osin vapaasta seurakuntatyöstä. Näsman toimi seurakunnan kirkkoherrana vuoteen 1963 ja juhannusjuhlat jatkuivat 1970-luvulle saakka. Mustasaaren, Koivulahden, Raippaluodon ja Sulvan yhteinen Mustasaaren seurakuntayhtymä aloitti toimintansa 1977.[5]
1960-luvun loppu ja 1970-luvun alku ovat merkinneet lasten musiikin ja laulun nousua. 1960-luvun jälkipuolella kirkkokuoro laskeutui lehteriltä alttarille esiintymään. 1970-luvulla seurakunta alkoi esittää joulumusiikkia kirkossa. Tapahtuma kehittyi ja levisi suosituksi Kauneimmat joululaulut -tapahtumaksi. Seurakunnan musiikkikoulu käynnistyi syksyllä 1965. Vuonna 1968 Karperöhön perustettiin musiikkileikkikoulu.[4]
1960-luvulla perustettiin kirkko-orkesteri, jonka nimi on muutettu Korsholms kammarorkesteriksi.[4]
Painopiste Sepänkylään
muokkaaSepänkylän väkimäärä moninkertaistui 1960- ja 70-luvuilla ja samalla toiminta keskittyi enemmän Sepänkylään. 1970-luvulla perustettiin kaksikielinen yhdistys ajamaan seurakuntatalohanketta. Sepänkylän seurakuntatalo rakennettiin 1970-luvulla.[6]
Haagan pappila myytiin 1980-luvulla Vaasan suomalaiselle seurakunnalle ja samalla kirkkoherranvirasto siirrettiin kirkon pohjoissiipeen.[6]
Ruotsalainen seurakunta (1995–)
muokkaaVuonna 1998 seurakunta päätti uuden seurakuntakodin rakentamisesta itäisen kirkonmuurin ulkopuolelle sillä 1970-luvulla remontoitu pitäjäntupa oli epäkäytännöllinen. Uudessa seurakuntakodissa on keittiö tarjoilutiloinen sekä seurakuntasali, toimistosiipi ja rukoushuone.[6]
Herätysliikkeet
muokkaaMustasaaren ruotsalainen seurakunta muodostaa muun Pohjanmaan rannikon tavoin voimakkaan ja yhtenäisen ruotsinkielisen evankelisen herätysliikkeen tukialueen.[7]
Papisto
muokkaaSeuraavat henkilöt ovat toimineet Mustasaaren seurakunnan kirkkoherroina:[8]
Mustasaaren seurakunnan kirkkoherrat
muokkaa- 1407–: Hannus
- 1434–1451: Henrik Kortsson
- -1531: Jöns (-1531)
- –1546: Paulus (-1546)
- 1546–1547: Peder Andreae
- 1548–1560: Michel Olai
- 1561–1567: Jakob Filippi
- 1567–1569: Mårten Mattsson Brenner
- 1571–1572: Bengt Antonii
- 1572–1595: Mårten Mattsson Brenner
- 1599–1606: Henricus Martini Brennerus
Vaasan ja Mustasaaren seurakunnan kirkkoherrat
muokkaa- 1606–1616: Henricus Martini Brennerus
- 1629–1633: Nils Nilsson Holmius
- 1634–1648: Tomas Tomasson Florinus
- 1648–1662: Paulus Marci Bohm
- 1664–1693: Olof Bratt
- 1694–1708: Jöran Arvidi Biugg
- 1711–1712: Johannus Sarcovius
- 1712–1720: Peter Johansson Brenner
- 1713–1719: Gabriel Tomasson Arenius (vt.)
- 1719–1721: Berthold Vhael (vt.)
- 1720–1765: Claudius Hedman
- 1766–1797: Petter Hedman
- 1799–1809: Jakob Chydenius
- 1811–1821: Johan Tengström
- 1822–1835: Henrik Snellman
- 1838–1856: Benjamin Frosterus
- 1858–1871: Otto Vilhelm Ehrström
Mustasaaren seurakunnan kirkkoherrat
muokkaa- 1873–1885: Gustaf Cannelin
- 1887: Jakob Cederberg
- 1890–1894: Isak Otto Appelberg
- 1869–1907: Bror Ehrenfried Bremer
- 1910–1947: Isak August Björklund
- 1948–1963: Nils Näsman
- 1963–1983: Börje Svenns
- 1983–1995: Per-Erik Örn
Mustasaaren ruotsalaisen seurakunnan kirkkoherrat
muokkaa- 1995–2012: Per-Erik Örn
- 2012–2020: Berndt Berg
- 2021→: Mats Björklund
Katso myös
muokkaaLähteet
muokkaa- Harald, Bengt: Nurja ja vaikea kansa. Mustasaaren kunta 650 vuotta. Vaasa: Mustasaaren kunta, 2002. ISBN 951-96441-2-1.
Viitteet
muokkaa- ↑ Seurakuntatalouksien jäsenmäärä ja muita tunnuslukuja 2021 Kirkon tilastot. Suomen ev.lut. kirkko. Viitattu 9.5.2022.
- ↑ Yhteystiedot Mustasaaren ruotsalainen seurakunta. Viitattu 13.6.2022.
- ↑ a b c Seurakunnat: Mustasaari Suomen sukututkimusseura. Viitattu 29.11.2022.
- ↑ a b c Harald 1992, s. 314
- ↑ a b Harald 1992, s. 313
- ↑ a b c Harald 1992, s. 316
- ↑ Huotari, Voitto: Kirkkomme herätysliikkeet tänään, s. 151-153. Pieksämäki: Kirjapaja, 1981. ISBN 951-621-297-2.
- ↑ Mustasaari Suomen sukututkimusseura. Viitattu 1.7.2022.