Isak August Björklund

suomalainen pappi, opettaja, valtiopäivämies ja kristillinen kirjailija

Isak August Björklund (7. joulukuuta 1855 Kokkola8. maaliskuuta 1947 Mustasaari)[1] oli suomalainen pappi, opettaja, valtiopäivämies ja kristillinen kirjailija.

Henkilöhistoria muokkaa

 
Wäinö Aaltosen 1920-luvulla veistämä I. A. Björklundin rintakuva.

Björklundin vanhemmat olivat suutari Jakob Björklund ja Karolina Jakobsson ja puoliso vuodesta 1878 Fredrika Matilda Wichmann (k. 1923). Björklund kirjoitti ylioppilaaksi Oulussa 1874 ja suoritti teologian erotutkinnon 1877, papiksi hänet vihittiin 1878. Oltuaan ensin kappalaisen apulainen Ähtärissä ja kappalainen Oulun maaseurakunnassa Björklund oli Kannuksen kirkkoherra 1894–1910 ja Mustasaaren kirkkoherra vuodesta 1910. Uskonnon ja kirkkohistorian opettajana Björklund toimi sekä Oulussa että Turussa. Oulussa hän toimi myös suomen ja ruotsin opettajana. Turun tuomiokapitulin asessorina vuonna 1907 rovastin arvon saanut Björklund toimi 1906–1912, Vaasan alueen rovastikunnan lääninrovastina 1915–1918 ja Korsholman alueen 1924. Teologian kunniatohtoriksi hänet vihittiin Helsingin yliopistossa 1923. Björklund oli Turun arkkihiippakunnan edustajana pappissäädyssä valtiopäivillä 1904 ja 1905.[1][2][3]

Arkkitehti, kuvataiteilija Matti Visanti, kauppaneuvos Gösta Björklund ja kenttäpiispa Johannes Björklund olivat Isak August Björklundin poikia.[4][5]

Julkaisuja muokkaa

  • Kehoitussana seurakunnalle: saarna rovastinkäräjissä Kannuksen kirkossa 8. p. syyskuuta 1897, 1987
  • Katsaus Suomen evankelis-luterilaisen kirkon nykyiseen tilaan, 1908
  • Kirkko ja valtio: esitelmä, 1911
  • Luonne ja luonteen kasvatus, 1911
  • Oma kirkkomme: lyhyt esitys sen tuntemiseksi, 1916
  • Kleofas Immanuel Nordlund: en prästgestalt i Finlands kyrka, 1923
  • Den kristna kyrkans enhet: föredrag vid kontraktsmötet i Malax 19.8.1925, 1925
  • Adventshälsning: predikan på 1sta adventssöndagen, 1927
  • Om bikt, avlösning och bikthemlighet, 1927

Lähteet muokkaa

  1. a b Ylioppilasmatrikkeli 1853–1899 (Viitattu 11.10.2020)
  2. Aikalaiskirja 1934, s. 57. (Viitattu 11.10.2020)
  3. Kuolleita. Helsingin Sanomat, 9.3.1947, s. 4.
  4. Kuka kukin on 1954, ss. 987–988. Viitattu 11.10.2020.
  5. Gösta Björklund Biografiasampo. Viitattu 16.9.2022.