Gustaf Cannelin
 |
Tähän artikkeliin tai sen osaan on merkitty lähteitä, mutta niihin ei viitata. Älä poista mallinetta ennen kuin viitteet on lisätty. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia viitteitä. Lähteettömät tiedot voidaan kyseenalaistaa tai poistaa. |
Gustaf Cannelin (26. elokuuta 1815 Pyhäjoki – 5. kesäkuuta 1885 Mustasaari) oli suomalainen rovasti, lehtori, filosofian tohtori, suomentaja ja kirjailija.
| Gustaf Cannelin | |
|---|---|
 |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 26. elokuuta 1815 Pyhäjoki, Suomi |
| Kuollut | 5. kesäkuuta 1885 (69 vuotta) Mustasaari, Suomi |
| Ammatti | lehtori, suomentaja, kirjailja |
| Arvonimi | rovasti, filosofian tohtori |
| Vanhemmat | Tomas Cannelin ja Juliana Ticklén |
| Lapset | Knut Cannelin |
Cannelinin vanhemmat olivat Pyhäjoen lukkari Tomas Cannelin ja Juliana Ticklén. Hän kävi Oulun triviaalikoulua ja pääsi ylioppilaaksi 1832. Cannelin opiskeli Helsingin yliopistossa valmistuen filosofian kandidaatiksi 1839, maisteriksi 1840 ja lisensiaatiksi 1844. Hän väitteli tohtoriksi 1844.
Cannelin toimi Helsingin yliopiston kirjaston ylimääräisenä amanuenssina 1842, konsistorin amanuenssina 1844–1845 ja Vaasan lukion kreikan kielen lehtorina 1845–1860. Cannelin vihittiin papiksi 1859 ja hän toimi tämän jälkeen Sääksmäen kirkkoherrana 1861–1873 ja Mustasaaren kirkkoherrana 1873–1885. Hän sai rovastin arvon 1862.
Cannelin julkaisi 1865 uuden suomennoksen vuoden 1734 laista uudistaen kieliasua. Vuosina 1869–1875 hän oli mukana Elias Lönnrotin toimittaman ja vuonna 1880 ilmestyneen suomalais-ruotsalaisen sanakirjan teossa. Hänen veljensä Alexander Cannelin oli suomenkielisen merenkulkualan sanaston kehittäjä. Gustaf Cannelinin poika filosofian tohtori, lehtori Knut Cannelin julkaisi useita suomalais-ruotsalaisia ja ruotsalais-suomalaisia sanakirjoja.
Teoksia muokkaa
- Maunulan Matti ja hänen viimeinen markkinaretkensä, Raittiuden ystävien kirjasia 1. Raittiuden ystävät, Helsinki 1855, 2. painos 1874, 3. painos 1884, 4. painos 1887
- Kreikan kieli-oppi alotteleville. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki 1863
- Sanakirja Xenophonin Anabasis-kirjaan. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki 1868
- Havaintoja Savonlinnan reaalilyseon voimistelunopetuksesta, kirjassa Savonlinnan reaalilyseo. Kertomus lukuvuodelta 1896–1897. Savonlinna 1897
Suomennoksia muokkaa
- Petrus Ulricus Ferdinandus Sadelin: Vanhemmat, kasvattakaa lapsenne kurissa ja Herran manauksessa! : moniahta sana niille, joille Jumala lapsia on siunannut, yhteiselle kansalle ruohtista suom. G. C[annelin] ynnä myös varotus vale-kuolleita hautaamasta. Turku 1849
- Robert Trapp: Käsikirja lain opissa talonpojille : asiat seuraavat toisian alku-puustavillisessa järjestyksessä. Vaasa 1849 (ilmestyi 1847 Viipurissa Pietari Hannikaisen kääntämänä nimellä Asianajaja eli lainopillinen käsikirja Suomen kansalle. Käsikirja lainopissa talonpojille.)
- Kristian Gottlieb Barth: Haikaran kynä, saksan kielestä suomenti G. C. Christ. Ev. Barck, Oulu 1855
- Petrus Ulricus Ferdinandus Sadelin: Kuinka pitää lapsia niin kasvattaa, että sillä Jumalan nimeä kunnioitetaan ja hänen seurakuntaansa raketaan?, ruotsalaisesta kirjaisesta suom. G. C[annelin]. Vaasan evankeliumiseura 1857
- Alexander Gustaf Julius Hallstén: Suomenmaan maan-tieto. Lillja, Turku 1859, 2. korjailtu ja lisätty painos nimellä Suomen Maatiede, Wilén, Turku 1871
- Alexander Gustaf Julius Hallstén: Maantieto. Lillja, Turku 1860
- Ruotsin valtakunnan laki: hyväksytty ja vahvistettu valtiopäivillä vuonna 1734 : uusi suomennos. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki 1867
- Johan Kristian Svanljung: Uusi käsikirja lainopissa kaikille kansanluokille Suomessa. Wilén, Turku 1874
Lähteet muokkaa
- Suomen kirjailijat-tietokanta[vanhentunut linkki]
- Kotivuori, Yrjö: Gustaf Cannelin. Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852. Helsingin yliopiston verkkojulkaisu 2005.