Peter Johansson Brenner

Peter (Pietari, Petrus) Johansson (Johannis) Brenner (1677 Närpiö4. heinäkuuta 1720 Tukholma) oli suomalainen pappi, joka mestattiin valtiollisena vehkeilijänä.[1]

Brennerin vanhemmat olivat Närpiön kappalainen Juhana Brenner ja Margareeta Kalm ja puoliso Margareeta Vallerian (Wallerian). Brenner tuli ylioppilaaksi 1695 Turussa ja valmistui maisteriksi 1699 Pärnussa ja papiksi 1701. Hän toimi sotaväen saarnaajana Riiassa ja pappina Narvassa, mutta joutui venäläisten vangiksi 1704. Oltuaan Venäjällä luterilaisena pappina hänet lähetettiin 1710 uudelleen Riikaan, josta hän pakeni Saksaan. Sieltä hänet määrättiin 1712 Kaarle XII:n hovisaarnaajaksi Benderiin, mutta Benderin kalabaliikin jälkeen hän päätyi Ruotsiin eikä hoitanut tointaan Vaasan kirkkoherrana, johon hän oli saanut nimityksen 1712. Kaarle XII:n kuoltua Brenner joutui epäsuosioon ja pakeni 1720 Tanskaan, jossa hän suunnitteli Tanskan ja Venäjän ministerien kanssa toimia Ruotsia vastaan. Matkalla Pietariin Brenner vangittiin, tuotiin Tukholmaan ja tuomittiin kuolemaan. Muutamien saarnojensa ohella hän julkaisi runon Carmen votivum in natalem regis Caroli XIII 1698).[1][2]

LähteetMuokkaa

  1. a b Blomstedt, Kaarlo, ym. (toim.): Kansallinen elämäkerrasto, I osa: A–E, s. 330. Porvoo: Werner Söderström Osakeyhtiö, 1927.
  2. Väänänen, Kyösti: Petrus Johannis Brenner. Turun hiippakunnan paimenmuisto 1554–1721 -verkkojulkaisu. Studia Biographica 9. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2011. (Viitattu 27.10.2019)