Claudius Hedman

Claudius Hedman (3. elokuuta 1680 Härnösand Ruotsi – 1. helmikuuta 1765 Vaasa) oli ruotsalaissyntyinen pappi ja suomen kielen harrastaja.^[1]

Hedmanin vanhemmat olivat suutarimestari Pietari Niilonpoika Edman ja Elisabeth Rahm. Ylioppilaaksi Uppsalassa tullut Hedman valmistui maisteriksi 1707 ja vihittiin papiksi 1709. Hän työskenteli ensin kreivi Carl Piperin kotikappalaisena ja sitten vuodesta 1712 Tukholman Klaran seurakunnan kappalaisena.^[1] Hedman siirrettiin 1720 Vaasan ja Mustasaaren kirkkoherraksi. Hän oli lääninrovasti Suupohjassa ja Vaasan koulun tarkastaja. Hedman oli vuosina 1726–1751 kuusi kertaa valtiopäivillä ja vuonna 1751 myös sekreettivaliokunnassa. Hän kokosi suomalaisen sanakokoelman,^[2] jota Daniel Juslenius käytti 1745 julkaisemansa Finsk orda-boks försök -sanakirjan pohjana^[3].

Hedmanin puoliso vuodesta 1712 oli Anna Kristiina Wallman. Pariskunnan kasvattama Hedmanin sisarenpoika Pietari Röring (Hägg) otti Hedmanin sukunimen ja seurasi kasvatti-isäänsä Mustasaaren kirkkoherrana.^[1]

Lähteet

↑ ^a ^b ^c Blomstedt, Kaarlo, ym. (toim.): Kansallinen elämäkerrasto, II osa: F–I, s. 375–376. Porvoo: Werner Söderström Osakeyhtiö, 1929.
↑ Otavan Iso tietosanakirja, Otava 1968, osa 3, p. 491
↑ Matti Strang, Fleming

Aiheesta muualla

Hedman, Claudius Tietosanakirja osa 3, palsta 203, Tietosanakirja-osakeyhtiö 1911

[kansek2-1] Blomstedt, Kaarlo, ym. (toim.): Kansallinen elämäkerrasto, II osa: F–I, s. 375–376. Porvoo: Werner Söderström Osakeyhtiö, 1929.

[oit-2] Otavan Iso tietosanakirja, Otava 1968, osa 3, p. 491

[3] Matti Strang, Fleming

[1]

[2]

[3]