Avaa päävalikko

Mikko Juhani Koivusalo (s. 14. elokuuta 1956 Seinäjoki)[1] on suomalainen kirjailija, suomentaja, säveltäjä ja sanoittaja, jonka erikoisalueita ovat musiikkiteatteri, lastenteatteri ja komedia.[2]

Hän on kirjoittanut toistakymmentä revyytä musiikkeineen, kymmenen näytelmää sekä suomentanut lukuisia musikaaleja kuten Cats, Evita, My Fair Lady sekä muun muassa Vreeswijkiä, Bob Dylania ja Shakespearea teatteriin. Koivusalo on myös suunnitellut lautapeliklassikon Alias.[3]

Kirjoittajauran alkuMuokkaa

Kauppatieteiden maisteriksi opiskellut Mikko Koivusalo toimi 1980–1990-luvuilla copywriterina ja radiomainonnan tekijänä. Teatteriura alkoi vuonna 1994 vuorovaikutteisella dekkarimysteerillä Nojatuolisalapoliisi, joka julkaistiin CD-ROM-levyllä. Tästä poiki lapsille ja aikuisille suunnattuja vuorovaikutteisia teatteriesityksiä, joita esitettiin muun muassa Teatteri 2000:ssa Tampereella ja Teatteri Jurkassa Helsingissä. Yhdessä Kari Puumalaisen kanssa syntyi televisiosketsisarja Puukoi, jota MTV3 esitti 1994–1995. Tähän sarjaan Koivusalo muun muassa sävelsi 27 laulua.[4]

Revyitä ravintoloihin ja teattereihinMuokkaa

Vuonna 1997 Mikko Koivusalo kirjoitti ja sävelsi Turun kaupunginteatterille ensimmäisen revyynsä Kyl määki Turuus.[4] Siitä seurasi sarja turkulaisen Teatteri Satakielen tuottamia revyitä, joita esitettiin Turun ja Helsingin ravintoloissa ja Helsingin Savoy-teatterissa: Onk mulkukka soittanu? (1998), Terveisiä PC:stä (2000)[5], Kekä nyssi soittaa?, Ihan kuusessa (2002)[6], Kuis menee? (2003, yhdessä Kari Puumalaisen kanssa)[7] ja Reet silmissä (2004)[8]. Revyissä näyttelivät ja lauloivat muiden muassa Eija Ahvo, Susanna Haavisto, Sinikka Sokka, Jussi Lampi, Puntti Valtonen ja Veeti Kallio. Ohjaajina olivat Dick Holmström ja Tiina Brännare. Sketseihin ja lauluihin perustuvia revyitä Koivusalo on tehnyt myös Seinäjoen ja Mikkelin kaupunginteattereille.

Vuonna 2011 Koivusalo kirjoitti Euroopan kulttuuripääkaupunkina toimineen Turun pääkaupunkivuoden päättäjäisgaalan. Marraskuussa 2012 sai Turun kaupunginteatterin päänäyttämöllä ensi-iltansa Koivusalon kirjoittama ja säveltämä revyy Kui-joen silta.[9] Syyskuussa 2015 Seinäjoen kaupunginteatteri toi ensi-iltaan 17:nnen Koivusalon kirjoittaman ja säveltämän revyyn, kaupungin pikahistoriikin nimeltä Hyväs tällis. Sen ohjasi Toni Wahlström[10].

Musikaalien suomennoksiaMuokkaa

Koivusalon ensimmäinen Broadway-musikaalin suomennos oli Louis Jordanin musiikkiin perustuva Five Guys Named Moe, jota esitettiin Helsingin Savoy-teatterissa kevättalvella 2001.[4] Helsingin Kaupunginteatterissa kantaesitettiin tammikuussa 2002 Koivusalon suomennos Terrence McNallyn musikaalista Housut pois Kurt Nuotion ohjaamana.[11] Vuonna 2012 sama teos tuli Samppalinnan kesäteatterin ohjelmistoon Heikki Sankarin sovituksena ja ohjauksena.[12] Suomennoksen Jim Jacobsin ja Warren Caseyn musikaalista Grease ohjasi Marco Bjurström Helsingin Kaupunginteatterin syyskaudelle 2002.[13] Sitä esittivät kesällä 2011 myös Musiikkiteatterikoulu Skenen oppilaat Helsingin Aleksanterinteatterissa.[14]

Vuonna 2003 Turun kaupunginteatteri tuotti Stephen Sondheimin musikaalin Into the Woods Koivusalon suomentamana nimellä Pimeä metsä.[15] Seuraavana vuonna Ville Sandqvist sovitti ja ohjasi Turun kaupunginteatteriin Koivusalon suomentaman laulunäytelmän Kenneth Grahamen lastenkirjaklassikosta Kaislikossa suhisee.[3] Vuonna 2005 sai Helsingin Uudessa Iloisessa Teatterissa ensi-iltansa suomennos Fats Wallerin musiikkiin perustuvasta näytelmästä Ain’t Misbehavin’ – En katso muihin.[16] Sitä on esittänyt myös Vantaan revyy syyskaudella 2010.[17]

Syyskaudella 2005 sai Helsingin Kaupunginteatterissa kantaesityksensä musikaalin Hairspray suomennos.[18] Andrew Lloyd Webberin Evita sai ensi-iltansa Helsingin Kaupunginteatterissa helmikuussa 2006.[19]Jerry Hermanin ja Harvey Fiersteinin Lainahöyhenissä (La cage aux folles) kantaesitettiin Heinolan kesäteatterissa 2007[20] ja Helsingin Kaupunginteatterin Arena-näyttämölle se tuli syyskuussa 2011.[21] Kanadalaisten Richard Greenblattin ja Ted Dykstran menestyskomedia 2 Pianos, 4 Hands suomentui Teatteri Satakielen kantaesitykseksi 2 pianoa, 4 kättä Hotelli Presidentissä 6. syyskuuta 2007, rooleissa Jasse Varpama ja Pauli Kari.[22][23]

Lahden kaupunginteatteri teetti Koivusalolla uuden suomennoksen Lloyd Webberin Cats-musikaalista syyskaudelle 2007. [24] Uusi käännös My Fair Ladystä toteutettiin Vaasan ja Kotkan kaupunginteattereissa 2009.[25] Saman vuoden elokuuhun sijoittuu Maija Poppasen kantaesitys Helsingin Kaupunginteatterin isolla näyttämöllä.[26] Saman teatterin Studio Pasilassa sai joulukuussa 2010 ensi-iltansa suomennos Tom Kittin ja Brian Yorkeyn rockmusikaalista Next to Normal.[27]

Keväällä 2014 sai Helsingin Kaupunginteatterissa Suomen-kantaesityksensä Phil Collinsin ja Henry Hwangin musikaali Tarzan, jonka Mikko Koivusalo suomensi ja Kari Rentola ohjasi.[28] Syksyllä 2014 Koivusalon suomennosta Engelbert Humperdinckin satuoopperasta Hannu ja Kerttu esitettiin Turussa Saaristo-oopperan ja Linnateatterin yhteistuotantona.[29] Syksyllä 2015 Helsingin Kaupunginteatterin ohjelmistossa oli Koivusalon suomennos Lee Hallin ja Elton Johnin musikaalista Billy Elliot,[30][31] joka tuotettiin myös Vaasan kaupunginteatteriin 2017 ja Tampereen Työväen Teatteriin 2018.[32][33]

Syksyllä 2017 esitettiin Turun kaupunginteatterissa Koivusalon suomentamaa, Stingin säveltämää ja sanoittamaa musikaalia Viimeinen laiva.[34] Muita viime vuosien musikaalisuomennoksia olivat muun muassa Sugar (Tampereen Teatteri 2015) sekä Naisia hermoromahduksen partaalla (Hämeenlinnan Teatteri 2017).

Näytelmiä ja muita teatteritöitäMuokkaa

Vuonna 2005 Mikko Koivusalo suomensi saksalaisen Manfred Kargen runoja Toni Edelmannin ja Eija Ahvon esitykseksi Secret teatteri Avoimissa Ovissa.[35] Lauluja myös levytettiin albumille Vuodet.[36]

Helsingin Juhlaviikoille 2006 Mikko Koivusalo laati libreton urheiluaiheiseen oopperaan Herkules, jonka musiikkina käytetään Johann Sebastian Bachin maallisia kantaatteja.[37] Saman vuoden kesäksi syntyi Turun Linnateatteriin Ilkka Heilän sarjakuvastrippeihin perustuva B. Virtanen – Komedia arkipäivän sankarista.[38] Seuraavana kesänä Linnateatterin Naantalin lavalla oli vuorossa neljän miesnäyttelijän Aleksis Kivi -kohellus Seitsemän veljestä (aka Öbaut seitsemän veljestä), joka oli samalla Kari-Pekka Toivosen debyyttiohjaus.[39] Kesälle 2013 Koivusalo kirjoitti ja Toivonen ohjasi Naantaliin länkkäriparodian Vetämättömät.[40] Linnateatterille Koivusalo kirjoitti myös komedian Mieletön elokuvan historia 2017 ja Kotkan kaupunginteatterille Annikki Tähti -aiheisen musiikkinäytelmän Ikitähti 2019.

Koivusalon kirjoittama Smokkijätkät sai ensi-iltansa Helsingissä vuonna 2007 ja perustuu Frank Sinatran, Dean Martinin ja Sammy Davis Jr.:n tunnetuksi tekemiin lauluihin. Näyttämö 3T ja Riihimäen teatteri tilasivat esitykseenä Grimm Book of Horrors Koivusalolta ns. Prinsessa-ooppera -osion 2016.

Bob Dylanin laulutekstien suomennoksista syntyi 2003 Teatteri Satakielen tuottama lauluilta Mitä rakkaus hyödyttää eli Dylania suomeksi.[41] Vuonna 2012 Bob Dylanin lauluja kuultiin nimellä Vapaa mies – Dylania suomeksi Turun kaupunginteatterin Sopukassa. Koivusalo esiintyy produktiossa itsekin pianistina ja laulajana.[42] Hän esiintyi ja johti yhtyettä myös Carolan kappaleisiin perustuvassa lauluillassa Maailmannainen Turun kaupunginteatterissa keväällä ja Linnateatterissa syksyllä 2014. Illan laulusolistina oli Kirsi Tarvainen,[43] ja sen pohjalta levytettiin myös CD-albumi.[44] Syksyllä 2014 sai Åbo Svenska Teaterissa ensi-iltansa Paul Simonin laulujen suomennoksista koostuva lauluilta Olen saari, jonka muina esiintyjinä Koivusalon lisäksi ovat Dick Holmström ja Elina Partanen. Esityksiä jatkettiin keväällä 2015 Linnateatterissa sekä vierailuesityksenä.[45] Koivusalon niinikään kapellimestaroima Helmiä oli ensi-illassa Turun kaupunginteatterissa 2016, siinä Kirsi Tarvainen lauloi Carole Kingin lauluja Koivusalon suomennoksina.

Gösta Knutssonin tarinoihin pohjautuva Pekka Töpöhäntä Vartiovuorenmäellä nähtiin Turun kesäteatterissa 2008. Se perustui ruotsalaisen Jan Lewinin dramatisointiin, johon Koivusalo sävelsi ja sanoitti lauluja.[46]Tammikuussa 2013 sai Seinäjoen kaupunginteatterissa ensi-iltansa Mikko Koivusalon pohjalaismukaelma Mozartin oopperasta Ryöstö seraljista nimellä Ryästö lakeurelta. Teoksen ohjasi Vesa Tapio Valo, musiikin sovitti Jorma Panula ja kapellimestarina toimii Tuomas Rousi.[47] Huhtikuussa 2014 Seinäjoen kaupunginteatteri esitti Koivusalon osin suomentaman Bachin Johannes-passion.[48] Saaristo-oopperalle Koivusalo suomensi myös oopperan Tahitilla tuulee 2013. Puhtaita puhekomedioita olivat suomennokset hittiesityksistä Näytelmä joka menee pieleen (Tampereen Teatteri 2016) ja Tämä on ryöstö! (Tampereen Työväen Teatteri 2018).

LähteetMuokkaa

  1. Ollikainen, Hannu (toim.): Turun KY 30 vuotta 1950–1980, s. 120. Turku: Turun kauppakorkeakoulun ylioppilaskunta, 1980. ISBN 9519927840.
  2. Mikko Koivusalo Suomen Näytelmäkirjailijaliitto. Viitattu 3.7.2012.
  3. a b Kimmo Rantanen: Sanojen käsityöläinen – Mikko Koivusalon kynästä syntyy revyitä ja musikaalisuomennoksia 17.10.2004. Turun Sanomat. Viitattu 3.7.2012.
  4. a b c 2 Pianos 4 Hands Translators: Mikko Koivusalo Talking Fingers Inc.. Viitattu 3.7.2012.
  5. Terveisiä PC:stä (2000) (TV) Internet Movie Database. Viitattu 3.7.2012.
  6. Jukka Kajava: Jouluiloa myötä- ja vastakarvaan – "Ihan kuusessa" on riemukkaiden tyyppien joulurevyy hs.fi. 22.11.2002. Viitattu 3.7.2012.
  7. Jukka Kajava: Ilta ravintolassa kiitää kuin siivillä 13.4.2003. Helsingin Sanomat. Viitattu 3.7.2012.
  8. Jukka Kajava: Reet silmissä, ja veet 20.11.2004. Helsingin Sanomat. Viitattu 3.7.2012.
  9. Mikko Koivusalo: Kui-joen silta – Revyy nauraa Turulle, Turku nauraa revyylle – tasapuolista! 16.4.2012. Turun kaupunginteatteri. Viitattu 9.7.2012.
  10. Hyväs tällis, Seinäjoen kaupunginteatteri, viitattu 14.4.2015.
  11. Housut pois Helsingin kaupunginteatteri. Viitattu 3.7.2012.
  12. Annina Karhu: Elämänmakuisia tarinoita Broadwayn tyyliin 25.6.2012. Turun Sanomat. Viitattu 3.7.2012.
  13. Grease Helsingin Kaupunginteatteri. Viitattu 3.7.2012.
  14. Maria Säkö: Camp-musikaalissa ei murehdita turhia 13.6.2011. Helsingin Sanomat. Viitattu 3.7.2012.
  15. Jukka Kajava: Kirves mummon mökissä – Turun kaupunginteatterin aikuismusikaali vie satujen piilotajuntaan 14.9.2003. Helsingin Sanomat. Viitattu 3.7.2012.
  16. Lauri Meri: UIT:n musikaali häikäisee – Peacock-revyy tehty ammattitaidolla 22.9.2005. Helsingin Sanomat. Viitattu 3.7.2012.
  17. Maria Säkö: Vantaan revyy virittää pikkujouluhin 6.11.2010. Helsingin Sanomat. Viitattu 3.7.2012.
  18. Kirsikka Moring: Tukkalakan nostalgia villitsi Kaupunginteatterin – Hairsprayn ensi-illassa oli urheilujuhlan hurmosta 15.8.2005. Helsingin Sanomat. Viitattu 3.7.2012.
  19. Evita Helsingin Kaupunginteatteri. Viitattu 3.7.2012.
  20. Lainahöyhenissä (La cage aux folles) Näytelmäkulma - Nordic Drama Corner Oy. Viitattu 3.7.2012.
  21. Lainahöyhenissä – glitterillä kuorrutettu musikaalikomedia Helsingin Kaupunginteatteri. Viitattu 3.7.2012.
  22. Eastway julkisti syksyn ohjelmistonsa, Eastway 2007, viitattu 17.4.2015.
  23. Kovakourainen virtuoosipianisti, Vartin kysymykset pianisti Pauli Karille, Pauli Karin sivusto, viitattu 17.4.2015.
  24. Satumiia Masalin: Lahden Cats on kermaa ja kaviaaria 20.10.2007. Etelä-Saimaa. Viitattu 2.7.2012.
  25. Kai Ristola: My Fair Lady -musikaali sai uuden suomennoksen 14.9.2009. YLE Uutiset. Viitattu 3.7.2012.
  26. Suna Vuori: Missä magia, Poppanen? Kaupunginteatterin musikaali on sujuva mutta vailla todellista taikaa 15.8.2009. Helsingin Sanomat. Viitattu 3.7.2012.
  27. Lauri Meri: Pillerisirkus vauhdittaa perhe-elämää 4.12.2010. Helsingin Sanomat. Viitattu 3.7.2012.
  28. Viitaniemi, Tuula: Rakastunut Tarzan ja hurmaavat apinat, Yle Kulttuuri 21.03.2014, viitattu 9.2.2015.
  29. Tiikkaja, Samuli: Hannu ja Kerttu etenee tasaisen varmasti. Satuooppera esitetään Turussa suomenkielisenä kamariversiona. Helsingin Sanomat 29.11.201, viitattu 9.2.2015.
  30. Vuoden 2015 musikaalitapaus – Billy Elliot, Helsingin Kaupunginteatteri, viitattu 9.2.2015.
  31. Paavolainen, Kaisa: Billy Elliotin joukkovoima hurmaa. Helsingin kaupunginteatterin musikaaliuutuudessa on sekä valloittavia huippuhetkiä että puuduttavia suvantoja. Helsingin Sanomat, 29.8.2015. Artikkelin verkkoversio (Viitattu = 29.8.2015). (Tilaajille.)
  32. Suurmusikaali Billy Elliot Vaasan kaupunginteatteriin syksyllä 2017, Vaasan kaupunginteatteri 28.4.2016. Viitattu 4.10.2016.
  33. Meri, Lauri: Billy Elliot -musikaali avartaa maailmaa tarkastelemalla työtaistelua balettitermeillä – nuoret esiintyjät tanssivat, näyttelevät ja laulavat kuin parhaat ammattilaiset Helsingin Sanomat. 19.10.2018. Viitattu 25.10.2018. (Tilaajille.)
  34. Viimeinen laiva syksy 2017. Turun kaupunginteatteri. Viitattu 7.9.2017.
  35. Jukka Kajava: Laatuviihdettä sanan parhaassa merkityksessä 2.4.2005. Helsingin Sanomat. Viitattu 3.7.2012.
  36. Eija Ahvo ja Toni Edelmann: Vuodet (KIIMA-1002) KIIMA-levyt. Viitattu 4.7.2012.
  37. Herkules Helsingin Juhlaviikot. Viitattu 3.7.2012.
  38. B. Virtanen Suomen Näytelmäkirjailijaliitto. Viitattu 3.7.2012.
  39. Annina Karhu: Klassikko rohkeasti revitellen 30.5.2010. Turun Sanomat. Viitattu 3.7.2012.
  40. Annina Karhu: Standardit täyttävä länkkäriparodia 1.6.2013. Turun Sanomat. Viitattu 2.6.2013.
  41. Mitä rakkaus hyödyttää? (Dylania suomeksi) 12.3.2003. Eastway. Viitattu 3.7.2012.
  42. Kimmo Rantanen: Dylania suomeksi 25.4.2012. Turun Sanomat. Viitattu 3.7.2012.
  43. Annina Karhu: Tunteikkaita tulkintoja Carolan tuotannosta, Turun Sanomat 4.4.2014. Viitattu 12.4.2014.
  44. FFCD 1076 - Kirsi Tarvainen - Maailmannainen, Fifty-Fifty Records, viitattu 9.2.2015.
  45. Olen saari, Linnateatteri, viitattu 9.2.2015.
  46. Johanna Paaso: Knutssonin kissat kuumalla katolla 1.7.2008. Gummerus Kustannus Oy. Viitattu 3.7.2012.
  47. Pohjalaissolistit tähdittävät Seinäjoen oopperaa – Ooppera palaa kaupunkiin 12 vuoden tauon jälkeen 7.6.2012. Seinäjoen kaupunginteatteri. Viitattu 3.7.2012.
  48. Pohjalaiset taas ristin tielle, Pohjalainen 25.03.2014. Viitattu 12.4.2014.

Aiheesta muuallaMuokkaa