Malaja Višeran piiri
Malaja Višeran piiri (ven. Малови́шерский райо́н, Malovišerski raion) on kunnallishallintoalue Novgorodin alueella Venäjällä. Vuonna 1927 perustetun piirin pinta-ala on 3 280 neliökilometriä[1]. Asukkaita on 17 800 henkeä (vuonna 2010)[2].
| Malaja Višeran piiri Малови́шерский райо́н, Malovišerski raion |
|
|---|---|
 |
|
 Vaakuna |
|
.svg) Malaja Višeran piiri Novgorodin alueen kartalla. |
|
| Valtio | Venäjä |
| Alue | Novgorodin alue |
| Hallinto | |
| – hallinnon tyyppi | kunnallispiiri |
| – hallinnollinen keskus | Malaja Višera |
| Pinta-ala | 3 280 km² |
| Väkiluku (2010) | 17 800 |
| Piirin sivusto | |
Maantiede
muokkaaMalaja Višeran piiri sijaitsee Novgorodin alueen pohjoisosassa. Se rajoittuu idässä Novgorodin alueen Ljubytinon ja Okulovkan, etelässä Kresttsyn ja lännessä Novgorodin ja Tšudovon piireihin sekä pohjoisessa Leningradin alueen Kirišin piiriin.[3] Pinta-alasta 92,1 % on metsää, 4,4 % maatalousmaata, 3,6 % luonnonsuojelualuetta ja 1,0 % asuinaluetta[4].
Piirin länsiosa kuuluu Ilmajärven–Olhavanjoen alankoon ja itäosa Valdain ylänköön. Maisemaa leimaavat lännen suot ja idän harjut.[5] Tärkeimmät joet ovat Ilmajärveen laskeva Msta, sen sivujoet Huba, Verebja ja Burga, Višeran alkujoet Malaja Višerka ja Bolšaja Višera sekä Olhavanjoen sivujoki Oskuja. Järviä ovat Belskoje, Virovno, Gornešno, Obuiskoje ja Paporotno.[6] Hyötykaivannaisiin kuuluvat turve, sapropeeli, karbonaattimineraalit, savi, hiekka ja sora[7].
Hallinnollinen jako ja asutus
muokkaaPiiriin kuuluvat Malaja Višeran ja Bolšaja Višeran kaupunkikunnat sekä Burgan ja Verebjen maalaiskunnat. Hallinnollinen keskus on Malaja Višeran kaupunki, josta on 90 kilometriä alueen pääkaupunkiin Novgorodiin.[8]
Malaja Višera on piirin ainoa kaupunkiasutus. Siellä asuu 70,1 % piirin väestöstä.[2] Bolšaja Višera menetti kaupunkimaisen taajaman statuksensa vuonna 2009[9]. Asutuskeskuksia on yhteensä 132[10].
Asukasluvun kehitys
| 1959 | 1970 | 1979 | 1989 | 2002 |
|---|---|---|---|---|
| 37 900[11] | 32 434[12] | 28 217[13] | 25 167[14] | 21 713[15] |
Historia
muokkaaMalaja Višera on syntynyt Pietarin ja Moskovan välisen rautatien rakentamisen yhteydessä vuonna 1843. Rautatieaseman ympärille syntynyt taajama sai kauppalan statuksen vuonna 1871.[8] Vuonna 1918 perustettiin Malaja Višeran kihlakunta, johon liitettiin osa Kresttsyn kihlakunnasta ja yksi Tihvinän kihlakunnan volosti. Vuonna 1927 muodostettiin aluksi Leningradin alueeseen kuulunut Malaja Višeran piiri, joka vuonna 1944 liitettiin vasta perustettuun Novgorodin alueeseen. Toisen maailmansodan aikana osa piiristä oli saksalaisten miehittämä.[3]
Liikenne, talous ja palvelut
muokkaaPiirin läpi kulkee Moskovan ja Pietarin välinen päärata, jolla on Malaja Višeran, Bolšaja Višeran, Burgan, Grjadyn ja Mstinski Mostin asemat. Malaja Višera on rautatiepiirin keskus. Kaupungin kautta kulkee Spasskaja Polistin, Ljubytinon ja Borovitšin välinen asfaltoitu maantie.[16]
Paikallisista elinkeinoista tärkeimmät ovat liikenne (21 % vuonna 2009), jalostus (18 %), terveydenhuolto (13 %) ja koulutus (9 %)[17]. Piirissä on elintarviketeollisuutta, metsä- ja puunjalostusteollisuutta sekä koneenrakennus- ja sähkölaiteteollisuutta. Tärkeimmät yritykset ovat Mstinskoje molokon meijeri, mausteseoksia tuottavat Stoik ja Germes, itävaltalaisomisteinen Madokin saha, Lokakuun rautateiden korjauspaja sekä sähkölaitteita valmistava Elektroapparat.[8][18] Maataloutta edustaa neljä maatalousyritystä, kahdeksan yksityistilaa sekä yli kolme tuhatta asukkaiden palstaviljelmää, jotka tuottavat lähinnä maitoa, lihaa, viljaa, perunaa, vihanneksia ja munia[19]. 37 % työvoimasta työskentelee piirin ulkopuolella (vuonna 2008)[20].
Piirissä toimii kymmenen lastentarhaa, kahdeksan yleissivistävää koulua, ammattikoulu, lasten taide- ja urheilukoulut sekä lasten keskus[8]. Kulttuurilaitoksia ovat kulttuuri- ja vapaa-ajankeskus, kirjastolaitos, elokuva- ja konserttisali sekä kotiseutumuseo[21]. Terveyspalveluihin kuuluvat piirin keskussairaala, kaksi poliklinikkaa, ensiapuasema sekä maaseudun lääkärinvastaanotot ja lääkintäasemat[8][22].
Nähtävyydet ja matkailu
muokkaaSeudulta on löydetty lukuisia muinaisia asuin- ja hautapaikkoja. Rakennusmuistomerkkeihin kuuluvat Malaja Višeran asemarakennukset ja vanhat kauppiastalot, Borin, Gornešnon ja Morozovitšin kirkot, Pehovon ja Vystavkan tsasounat sekä Kamenkan, Krasnojen, Lukan, Lzin, Okulovon, Podgornojen, Posohovon ja Znamenkan kartanoalueet. Historialliset kohteet liittyvät lähinnä toiseen maailmansotaan.[23]
Gorodištšissa Mstajoen rannalla toimii laskettelukeskus hotelleineen. Piirissä on pyritty aktiivisesti kehittämään paikallisyrittäjien varaan perustuvaa maaseutumatkailua.[8][24]
Lähteet
muokkaa- Shema territorialnogo planirovanija: Malovišerski munitsipalnyi raion. Analiz resursnogo potentsiala territorii, materialy po obosnovaniju projekta. Tom 1: Obštšaja pojasnitelnaja zapiska fgis.minregion.ru. 2009. Veliki Novgorod. Viitattu 18.10.2013. (venäjäksi)
Viitteet
muokkaa- ↑ Shema, s. 47.
- ↑ a b Tšislennost naselenija Rossii, federalnyh okrugov, subjektov Rossijskoi Federatsii, gorodskih okrugov, munitsipalnyh raionov, gorodskih i selskih poseleni gks.ru. Arkistoitu 5.6.2013. Viitattu 18.10.2013. (venäjäksi)
- ↑ a b Shema, s. 17.
- ↑ Shema, s. 48.
- ↑ Shema, s. 24.
- ↑ Shema, s. 25–27.
- ↑ Shema, s. 30–31.
- ↑ a b c d e f Investitsionnyi pasport Malovišerskogo raiona econominv.novreg.ru. Arkistoitu 8.5.2014. Viitattu 18.10.2013. (venäjäksi)
- ↑ Ob izmenenii statusa (kategorii) rabotšego posjolka Bolšaja Višera Bolševišerskogo poselenija Malovišerskogo raiona duma.niac.ru. Arkistoitu 19.10.2013. Viitattu 18.10.2013. (venäjäksi)
- ↑ Shema, s. 45–46.
- ↑ Demoskop Weekly: Vsesojuznaja perepis naselenija 1959 g. demoscope.ru. Viitattu 18.10.2013. (venäjäksi)
- ↑ Demoskop Weekly: Vsesojuznaja perepis naselenija 1970 g. demoscope.ru. Viitattu 18.10.2013. (venäjäksi)
- ↑ Demoskop Weekly: Vsesojuznaja perepis naselenija 1979 g. demoscope.ru. Viitattu 18.10.2013. (venäjäksi)
- ↑ Demoskop Weekly: Vsesojuznaja perepis naselenija 1989 g. demoscope.ru. Viitattu 18.10.2013. (venäjäksi)
- ↑ Demoskop Weekly: Vserossijskaja perepis naselenija 2002 g. demoscope.ru. Viitattu 18.10.2013. (venäjäksi)
- ↑ Shema, s. 121–125.
- ↑ Shema, s. 92–93.
- ↑ Shema, s. 49–50.
- ↑ Shema, s. 54–55.
- ↑ Shema, s. 91.
- ↑ Shema, s. 111.
- ↑ Shema, s. 107–108.
- ↑ Shema, s. 67–76.
- ↑ Shema, s. 66.
Aiheesta muualla
muokkaa
- Malaja Višeran piirin sivusto (venäjäksi)