Poddorjen piiri
Poddorjen piiri (ven. Поддо́рский райо́н, Poddorski raion) on kunnallishallintoalue Novgorodin alueella Venäjällä. Nykymuodossaan vuonna 1965 perustetun piirin pinta-ala on 2954,02 neliökilometriä[1]. Asukkaita on 4 600 henkeä (vuonna 2010)[2].
| Poddorjen piiri Поддо́рский райо́н, Poddorski raion |
|
|---|---|
.jpg) |
|
.png) Lippu |
|
.svg) Poddorjen piiri Novgorodin alueen kartalla. |
|
| Valtio | Venäjä |
| Alue | Novgorodin alue |
| Hallinto | |
| – hallinnon tyyppi | kunnallispiiri |
| – hallinnollinen keskus | Poddorje |
| Pinta-ala | 2954,02 km² |
| Väkiluku (2010) | 4 600 |
| Piirin sivusto | |
Maantiede muokkaa
Novgorodin alueen lounaisosassa sijaitseva Poddorjen piiri rajoittuu pohjoisessa Volotin ja Staraja Russan, idässä Marjovon ja etelässä Holmin piireihin sekä lännessä Pihkovan alueeseen[3]. Pinta-alasta valtaosa on metsää[1].
Lovatin kaakkoispuolinen osa piiristä kuuluu Valdain ylängön reuna-alueeseen. Muu osa on tasankoa, joka pohjoisessa ja lännessä muuttuu laajaksi suoalueeksi. Muita jokia ovat Polist, Porusja, Redja ja Gorevka.[4] Piirin alueella sijaitsee osa Polistin ja Lovatin suoalueen muodostamasta Rdeiskin luonnonpuistosta[5].
Hallinnollinen jako ja asutus muokkaa
Piiriin kuuluu kolme maalaiskuntaa: Belebjolka, Poddorje ja Selejevo[1]. Hallinnollinen keskus on Poddorjen kylä, josta on 160 kilometriä alueen pääkaupunkiin Novgorodiin.
Poddorjen kylässä asuu 40 % piirin väestöstä. Kaupunkiväestöä ei ole.[2] Asutuskeskuksia on yhteensä 155.
Asukasluvun kehitys
| 1959 | 1970 | 1979 | 1989 | 2002 |
|---|---|---|---|---|
| 15 411[6] | 11 501[7] | 8 189[8] | 6 820[9] | 5 610[10] |
Historia muokkaa
1400-luvun lopulla suurin osa nykyisestä piiristä kuului Novgorodin Šelonin viidennekseen, jossa pogostojen keskuksia olivat Los, Jefremovo ja Kolomna. 1800-luvulla volostien keskuksiksi muodostuivat Peregino ja Poddorje.[11]
Aluksi Leningradin alueen Novgorodin piirikuntaan kuulunut Poddorjen piiri on perustettu vuonna 1927. Belebjolkan piiri yhdistettiin Poddorjeen vuonna 1931, mutta perustettiin uudelleen vuonna 1941. Toisessa maailmansodassa seutu oli saksalaisten miehittämä. Vuonna 1944 Poddorjen piiri liitettiin vasta perustettuun Novgorodin alueeseen. Belebjolkan piiri yhdistettiin Poddorjeen uudelleen vuonna 1961. Vuonna 1963 Poddorjen piiri liitettiin Holmin maaseutupiiriin, mutta se perustettiin uudelleen vuonna 1965.[12]
Liikenne, talous ja palvelut muokkaa
Poddorjen kautta kulkee Šimskin, Staraja Russan, Holmin, Loknjan ja Nevelin välinen maantie[13]. Lähin rautatieasema on Staraja Russassa 61 kilometrin päässä Poddorjesta[14].
Paikallisista elinkeinoista tärkeimpiä ovat erilaiset julkiset palvelut, kauppa (16,5 % vuonna 2009), maa- ja metsätalous (14,4 %) ja jalostus (6,2 %)[15]. Piirissä toimii meijeri, leipätehdas, metsätalous, tielaitos sekä muutamia puunhankintaa harjoittavia yrityksiä. Maataloutta edustaa neljä maatalousyritystä, 18 yksityistilaa ja lähes kaksi tuhatta palstaviljelmää.[16] Yli 40 % työvoimasta työskentelee piirin ulkopuolella ja lähes 30 % työikäisistä ei käy ansiotöissä[17].
Piirissä toimii neljä lastentarhaa, kolme yleissivistävää koulua ja lasten täydennyskoulutuslaitos. Terveyspalveluihin kuuluu sairaala, kaksi poliklinikkaa, lääkärin vastaanotto ja seitsemän lääkintäasemaa. Kulttuurilaitoksia ovat piirin kulttuuritalo ja keskuskirjasto haaraosastoineen sekä kotiseutumuseo.[18]
Nähtävyydet muokkaa
Seudulla sijaitsee useita muinaisia asuin- ja hautapaikkoja. Lovatin rannalla Židovitšin kylän luona ja Kurskojen lähellä on muinaislinnat. Rakennusmuistomerkkeihin kuuluu 1700-luvulla rakennettu Markovon kirkko. Historialliset kohteet liittyvät toisen maailmansodan taisteluihin.[19]
Lähteet muokkaa
- Shema territorialnogo planirovanija Poddorskogo munitsipalnogo raiona Novgorodskoi oblasti: Analiz resursnogo potentsiala territorii. Tom 1: Obštšaja pojasnitelnaja zapiska 2011. Veliki Novgorod: Novgorodgraždanprojekt. Viitattu 18.6.2013. (venäjäksi)[vanhentunut linkki]
Viitteet muokkaa
- ↑ a b c Shema, s. 29.
- ↑ a b Tšislennost naselenija Rossii, federalnyh okrugov, subjektov Rossijskoi Federatsii, gorodskih okrugov, munitsipalnyh raionov, gorodskih i selskih poseleni gks.ru. Arkistoitu 5.6.2013. Viitattu 18.6.2013. (venäjäksi)
- ↑ Novgorodskaja oblast: Atlas, s. 8. Veliki Novgorod: Novgorodskoje aerogeodezitšeskoje predprijatije, 2002.
- ↑ Shema, s. 16–17.
- ↑ Shema, s. 25.
- ↑ Demoskop Weekly: Vsesojuznaja perepis naselenija 1959 g. (Poddorjen ja Belebjolkan piirit yhteensä) demoscope.ru. Viitattu 18.6.2013. (venäjäksi)
- ↑ Demoskop Weekly: Vsesojuznaja perepis naselenija 1970 g. demoscope.ru. Viitattu 18.6.2013. (venäjäksi)
- ↑ Demoskop Weekly: Vsesojuznaja perepis naselenija 1979 g. demoscope.ru. Viitattu 18.6.2013. (venäjäksi)
- ↑ Demoskop Weekly: Vsesojuznaja perepis naselenija 1989 g. demoscope.ru. Viitattu 18.6.2013. (venäjäksi)
- ↑ Demoskop Weekly: Vserossijskaja perepis naselenija 2002 g. demoscope.ru. Viitattu 18.6.2013. (venäjäksi)
- ↑ Poddorski munitsipalnyi raion: Istoritšeskaja spravka xn--80aiaaf3bocfo6k.xn--p1ai. Arkistoitu 2.1.2022. Viitattu 18.6.2013. (venäjäksi)
- ↑ Administrativno-territorialnoje delenije Novgorodskoi gubernii i oblasti 1727–1995 gg.: Spravotšnik, s. 129–130, 222–223. Sankt-Peterburg: Komitet kultury, turizma i arhivnogo dela Novgorodskoi oblasti, Gosudarstvennyi arhiv Novgorodskoi oblasti, 2009. Teoksen verkkoversio (viitattu 18.6.2013). (venäjäksi)
- ↑ Shema, s. 77.
- ↑ Bolšaja sovetskaja entsiklopedija (2-je izdanije), tom 33, s. 394. Moskva: Bolšaja sovetskaja entsiklopedija, 1955.
- ↑ Shema, s. 55.
- ↑ Informatsija o sotsialno-ekonomitšeskom razvitii Poddorskogo munitsipalnogo raiona za 2011 god адмподдорье.рф. Viitattu 18.6.2013. (venäjäksi)[vanhentunut linkki]
- ↑ Shema, s. 53–54.
- ↑ Shema, s. 63–71.
- ↑ Shema, s. 39–43.
Aiheesta muualla muokkaa
- Poddorjen piirin sivusto (venäjäksi)