Pestovon piiri
Pestovon piiri (ven. Песто́вский райо́н, Pestovski raion) on kunnallishallintoalue Novgorodin alueella Venäjällä. Nykymuodossaan vuonna 1966 perustetun piirin pinta-ala on 2 110,44 neliökilometriä.[1] Asukkaita on 21 700 henkeä (vuonna 2010)[2].
| Pestovon piiri Песто́вский райо́н, Pestovski raion |
|
|---|---|
 |
|
 Vaakuna |
|
.svg) Pestovon piiri Novgorodin alueen kartalla. |
|
| Valtio | Venäjä |
| Alue | Novgorodin alue |
| Hallinto | |
| – hallinnon tyyppi | kunnallispiiri |
| – hallinnollinen keskus | Pestovo |
| Pinta-ala | 2 110,44 km² |
| Väkiluku (2010) | 21 700 |
| Piirin sivusto | |
Maantiede muokkaa
Novgorodin alueen itäosassa sijaitseva Pestovon piiri rajoittuu lännessä Novgorodin alueen Mošenskojen ja Hvoinajan piireihin, pohjoisessa ja koillisessa Vologdan alueeseen sekä kaakossa ja etelässä Tverin alueeseen[1]. Pinta-alasta 70,0 % on metsää, 23,2 % maatalousmaata, 2,7 % asuinaluetta ja 1,7 % vesistöjä[3]
Pinnanmuodostukseltaan piiri on loivasti itään viettävää tasankoa. Seudulla on laajoja suoalueita.[4] Tärkein joki on Mologa. Piirin länsiosassa sijaitsee joukko järviä kuten Meglino ja Brodskaja Lakša.[5] Hyötykaivannaisia ovat savi ja turve[6]. Luonnonsuojelualueisiin kuuluu Redrovojärven rauhoitusalue[7].
Hallinnollinen jako ja asutus muokkaa
Piiriin kuuluu Pestovon kaupunkikunta sekä seitsemän maalaiskuntaa: Bogoslovo, Bykovo, Laptevo, Ohona, Pestovon maalaiskunta (keskuspaikka Russkoje Pestovo), Ustjutskoje ja Vjatka. Hallinnollinen keskus on Pestovon kaupunki, josta on 315 kilometriä alueen pääkaupunkiin Novgorodiin.[1]
Pestovon kaupunki on piirin ainoa kaupunkiasutus. Siellä asuu 73,4 % piirin väestöstä.[2] Asutuskeskuksia on yhteensä 205, joista 22:ssa ei ole lainkaan vakituista asutusta[8].
Asukasluvun kehitys
| 1959 | 1970 | 1979 | 1989 | 2002 |
|---|---|---|---|---|
| 38 661[9] | 32 380[10] | 26 546[11] | 25 331[12] | 23 931[13] |
Historia muokkaa
Ennen 400–500-luvuilla saapuneita slaavilaisia krivitšejä seudulla asui suomalais-ugrilaisia heimoja, joita eräät tutkijat pitävät vepsäläisinä. 900-luvulla Mologajoen varrella alkoi muuttaa Ilmajärven sloveeneja, jotka sulauttivat itseensä aikaisemmat asukkaat. Nykyisen piirin alueella sijaitsi Novgorodin Bežetskin viidenneksen Ohonan volosti, joka rajoittui Rostovin–Suzdalin ja myöhemmin Vladimirin ruhtinaskuntiin. 1500–1600-lukujen vaihteen epidemiat, nälänhädät ja levottomuudet autioittivat seudun lähes täysin.[14]
1600-luvulta lähtien Ohonan volostin pogostat kuuluivat Ustjužnan kihlakuntaan. Väestön pääelinkeino oli maatalous. Lisäksi harjoitettiin puutavaran uittoa ja saviastioiden valmistusta. Vähitellen seudulle alkoi syntyä elintarvike- ja puunjalostusteollisuutta. Taloudellista kehitystä nopeutti rautatien valmistuminen vuonna 1919.[15] Neuvostoaikana Pestovossa toimi muun muassa puunjalostusteollisuutta. Maaseudulla viljeltiin pellavaa, ruista ja ohraa sekä tuotettiin maitoa ja lihaa.[16]
Vuonna 1927 perustettu Pestovon piiri kuului aluksi Leningradin alueen Tšerepovetsin piirikuntaan. Vuonna 1944 se liitettiin vasta perustettuun Novgorodin alueeseen. Vuonna 1963 muodostettiin Pestovon maaseutupiiri, johon liitettiin myös Dreglin ja Hvoinajan piirit. Seuraavana vuonna entinen Dreglin piiri liitettiin Ljubytinon piiriin. Pestovon piiri palautettiin entiselleen vuonna 1965.[17]
Liikenne, talous ja palvelut muokkaa
Pestovon kautta kulkee Pietarin, Sonkovon ja Moskovan välinen rautatie sekä Borovitšin, Ustjužnan ja Vologdan välinen maantie. Piiristä on myös maantieyhteys Tverin alueen Lesnojen kautta Vyšni Volotšokin ja Bežetskiin.[18] Bykovossa sijaitsee eräs Suomenlahdelle johtavan Itämeren öljyputken (BPS-1) pumppuasemista välivarastoineen.[19]
Paikallisista elinkeinoista tärkeimpiä ovat erilaiset julkiset palvelut ja hallinto, jalostus (31,9 % vuonna 2010), kauppa (17,4 %), liikenne (7,1 %) sekä maa- ja metsätalous (4,0 %)[20]. Metsä- ja puunjalostusteollisuuden osuus kokonaistuotannosta on yli 90 %[21]. Tärkeimmät teollisuuslaitokset ovat UPM-Kymmenen saha, puunhankintaa harjoittava Mežhozles ja piirin kulutusosuuskunnan leipätehdas[22]. Maatalous tuottaa maitoa, lihaa, munia, viljaa, perunaa ja vihanneksia[23]. Lähes kolmasosa työvoimasta työskentelee piirin ulkopuolella ja viidesosa työikäisistä ei käy ansiotöissä[24].
Piirissä toimii 13 lastentarhaa, 16 yleissivistävää koulua, ammattikoulu sekä viisi taide- ja musiikkikoulua tms. Terveyspalveluihin kuuluvat piirisairaala, 18 lääkintäasemaa ja ensiapuasema. Kulttuurilaitoksia ovat Pestovon kansankulttuurin keskus, 12 kulttuuritaloa, neljä vapaa-ajantaloa ja elokuvateatterin käsittävä piirin kulttuuri- ja vapaa-ajankeskus sekä kirjastolaitos, jolla on 19 toimipaikkaa.[25]
Nähtävyydet muokkaa
Seudulla on lukuisia muinaisia asuin- ja hautapaikkoja sekä kolme muinaislinnaa. Klimovštšinan, Novinkan ja Penkovon kylien lähellä sijaitsevat pitkät kurgaanit kuuluvat krivitšeille, Klimovštšinan, Ustjen ja Pestovon kaupunkialueen asuinpaikat, muinaislinnat ja hautakummut Ilmajärven sloveeneille. Klimovštšinan ja Meglinojärven arkeologisilla kohteilla on yleiseurooppalaista merkitystä. Rakennusmuistomerkkeihin kuuluvat Jelkinon, Karpelovon, Kirvan, Ohonan, Pestovon, Tšornojen ja Vjatkan kirkot, Pikalihan tsasouna, Bykovon, Klimovštšinan, Petrovskojen, Potšuginskojen, Vjatkan, Voskresenskojen ja Zaretšjen kartanoalueet sekä vanhat asuin- ja talousrakennukset. Historialliset kohteet liittyvät toiseen maailmansotaan.[26]
Lähteet muokkaa
- Shema territorialnogo planirovanija Pestovskogo munitsipalnogo raiona Novgorodskoi oblasti. Tom 3: Materialy po obosnovaniju shemy 2012. Veliki Novgorod: Novgorodgraždanprojekt. Viitattu 17.6.2013. (venäjäksi)[vanhentunut linkki]
Viitteet muokkaa
- ↑ a b c Shema, s. 6.
- ↑ a b Tšislennost naselenija Rossii, federalnyh okrugov, subjektov Rossijskoi Federatsii, gorodskih okrugov, munitsipalnyh raionov, gorodskih i selskih poseleni gks.ru. Arkistoitu 5.6.2013. Viitattu 17.6.2013. (venäjäksi)
- ↑ Shema, s. 19.
- ↑ Shema, s. 14.
- ↑ Shema, s. 11.
- ↑ Shema, s. 15.
- ↑ Shema, s. 30.
- ↑ Ofitsialnyi sait Administratsii Pestovskogo munitsipalnogo raiona: Administrativno-territorialnoje delenije raiona adm-pestovo.ru. Arkistoitu 28.4.2016. Viitattu 17.6.2013. (venäjäksi)
- ↑ Demoskop Weekly: Vsesojuznaja perepis naselenija 1959 g. demoscope.ru. Viitattu 17.6.2013. (venäjäksi)
- ↑ Demoskop Weekly: Vsesojuznaja perepis naselenija 1970 g. demoscope.ru. Viitattu 17.6.2013. (venäjäksi)
- ↑ Demoskop Weekly: Vsesojuznaja perepis naselenija 1979 g. demoscope.ru. Viitattu 17.6.2013. (venäjäksi)
- ↑ Demoskop Weekly: Vsesojuznaja perepis naselenija 1989 g. demoscope.ru. Viitattu 17.6.2013. (venäjäksi)
- ↑ Demoskop Weekly: Vserossijskaja perepis naselenija 2002 g. demoscope.ru. Viitattu 17.6.2013. (venäjäksi)
- ↑ Shema, s. 7–9.
- ↑ Shema, s. 8–9.
- ↑ Bolšaja sovetskaja entsiklopedija (2-e izdanije), tom 32, s. 569. Moskva: Bolšaja sovetskaja entsiklopedija, 1955.
- ↑ Administrativno-territorialnoje delenije Novgorodskoi gubernii i oblasti 1727–1995 gg.: Spravotšnik, s. 127–128, 219–221. Sankt-Peterburg: Komitet kultury, turizma i arhivnogo dela Novgorodskoi oblasti, Gosudarstvennyi arhiv Novgorodskoi oblasti, 2009. Teoksen verkkoversio (viitattu 17.6.2013). (venäjäksi)
- ↑ Shema, s. 6–7, 18, 99.
- ↑ Environmental Center IFPA: Baltic Pipeline System (BPS) Environmental Center IFPA. Viitattu 5.1.2010. (englanniksi)
- ↑ Shema, s. 48–49.
- ↑ Shema, s. 84.
- ↑ Shema, s. 88.
- ↑ Shema, s. 91, 94.
- ↑ Shema, s. 46–47.
- ↑ Shema, s. 64–72.
- ↑ Shema, s. 31–38.
Aiheesta muualla muokkaa
- Pestovon piirin sivusto (venäjäksi)