Soltsyn piiri (ven. Соле́цкий райо́н, Soletski raion) on kunnallishallintoalue Novgorodin alueella Venäjällä. Vuonna 1927 perustetun piirin pinta-ala on 1 422 neliökilometriä[1]. Asukkaita on 15 700 henkeä (vuonna 2010)[2].

Soltsyn piiri
Соле́цкий райо́н, Soletski raion
Lippu
Lippu
Soltsyn piiri Novgorodin alueen kartalla.
Soltsyn piiri Novgorodin alueen kartalla.
Valtio Venäjä
Alue Novgorodin alue
Hallinto
 – hallinnon tyyppi kunnallispiiri
 – hallinnollinen keskus Soltsy
Pinta-ala 1 422 km²
Väkiluku (2010) 15 700
Piirin sivusto
Piirin kunnat
1700–1800-lukujen vaihteessa rakennettu Soltsyn Profeetta Eliaan kirkko.
Vuonna 1891 rakennettu kauppias Poljakovin talo Soltsyssa.

Maantiede

muokkaa

Novgorodin alueen länsiosassa sijaitseva Soltsyn piiri rajoittuu pohjoisessa ja koillisessa Novgorodin alueen Šimskin ja kaakossa Volotin piireihin sekä lounaassa Pihkovan alueen Dnon piiriin[3]. Pinta-alasta 55,6 % on metsää, 37,9 % maatalousmaata ja 3,4 % asuinaluetta[1].

Seutu kuuluu Ilmajärven alankoon. Pinnanmuodostukseltaan se on kumpuilevaa tasankoa, jolla on lukuisia suoalueita. Tärkein joki on Šelon.[4] Hyötykaivannaisia ovat hiekka, sora, savi, turve ja kivennäisvesi[5]. Piirin alueella sijaitsee 77 neliökilometrin laajuinen Soltsyn rahoitusalue ja 14 luonnonmuistomerkkiä[6].

Hallinnollinen jako ja asutus

muokkaa

Piiriin kuuluu Soltsyn kaupunkikunta sekä kolme maalaiskuntaa: Dubrovo, Gorki ja Vybiti. Hallinnollinen keskus on Soltsyn kaupunki, josta on 79 kilometriä alueen pääkaupunkiin Novgorodiin.[7] Kuklinon kunta liitettiin Gorkiin, Nevskoje Vybitiin sekä Sosnovka ja Všeli Dubrovoon vuonna 2010[8].

Soltsy on piirin ainut kaupunkiasutus. Siellä asuu 64,2 % piirin väestöstä.[2] Asutuskeskuksia on yhteensä 174, joista 17:ssä ei ole lainkaan vakituista asutusta[9].

Asukasluvun kehitys

1959 1970 1979 1989 2002
26 393[10] 40 752[11] 22 440[12] 20 011[13] 18 626[14]

Historia

muokkaa

Soltsy mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1390[15]. Vuonna 1471 seudulla käytiin Novgorodin feodaalitasavallan ja Moskovan ruhtinaskunnan välinen Šelonin taistelu, jonka tuloksena Novgorod menetti itsenäisyytensä ja se liitettiin Moskovan Venäjään[16]. 1700-luvun lopulta lähtien Soltsysta kehittyi Pihkovan läänin Porhovin kihlakuntaan kuulunut pellavakaupan keskus. Vuonna 1915 avattiin parantola,[15] joka tuhoutui täysin toisessa maailmansodassa[17].

Vuonna 1927 perustettiin aluksi Leningradin alueen Novgorodin piirikuntaan kuulunut Soltsyn piiri, jonka keskuksesta tuli kaupunki[15]. Vuonna 1931 siihen yhdistettiin Utorgošin piiri, joka perustettiin uudelleen vuonna 1935. Toisen maailmansodan aikana seutu oli saksalaisten miehittämä. Vuonna 1944 se liitettiin vasta perustettuun Novgorodin alueeseen. Vuonna 1963 muodostettiin Soltsyn maaseutupiiri, johon liitettiin Šimskin ja Utorgošin piirit. Nykyinen Šimskin piiri erotettiin Soltsysta vuonna 1973.[18]

Neuvostoaikana Soltsyssa toimi pellavankäsittelylaitos[19]. Maaseudulla viljeltiin pellavaa, ruista ja kauraa sekä tuotettiin maitoa ja lihaa[17].

Liikenne, talous ja palvelut

muokkaa

Soltsyn kautta kulkee Pietarista etelään johtava rautatie sekä Novgorodin ja Pihkovan välinen maantie. Kaupungista on paikallisjunayhteydet Dnohon ja Oredežiin, kaukojunayhteydet Pietariin, Brestiin, Chișinăuhun, Dnepropetrovskiin, H’ersoniin, H'melnytskyihin, Homeliin, Kaliningradiin, Lviviin, Minskiin, Murmanskiin, Odessaan, Smolenskiin ja Velikije Lukiin sekä linja-autoyhteydet Novgorodiin, Šimskiin ja Volotiin. Piirin eteläosan läpi kulkee Bologojen ja Dnon välinen rataosuus.[20] Soltsyn lentotukikohta sijaitsee kolme kilometriä Soltsyn keskustasta koilliseen.[21][22]

Paikallisista elinkeinoista tärkeimpiä ovat erilaiset julkiset palvelut ja hallinto, teollisuus (12 %), kauppa (10 %) sekä maa- ja metsätalous (6 %).[23] Piirissä toimii sähkölaite- ja elintarviketeollisuutta, puunhankintaa harjoittavia yrityksiä ja ompelimo. Huomattavin teollisuuslaitos on yli sata henkeä työllistävä sähkölaitetehdas Ellips.[24] Maataloutta edustaa yhdeksän maatalousyritystä, kaksikymmentä yksityisviljelijää sekä yli viisi tuhatta palstaviljelmää, jotka tuottavat maitoa ja lihaa, viljaa ja perunaa[25].

Piirissä toimii kahdeksan lastentarhaa, kaksi perus- ja neljä keskikoulua sekä ammattikoulu. Terveyspalveluihin kuuluvat piirisairaala ja 17 lääkintäasemaa. Kulttuurilaitoksia ovat kuusi kulttuuri- ja viisi kerhotaloa, 16 kirjastoa ja kaksi museota.[26]

Nähtävyydet ja matkailu

muokkaa

Seudulla sijaitsee useita muinaisia asuin- ja hautapaikkoja. Gorodokissa ja Zagorodištšessa on muinaislinnat. Rakennusmuistomerkkeihin kuuluvat Soltsyn kolme kirkkoa, Ilemnon, Molotškovon, Nevskojen, Retnon, Retškin, Velebitsyn ja Všelin kirkot, Baranovon, Klinin, Malahovon ja Vitebskon tsasounat, Soltsyn, Gorkin, Kamenkan, Novajan, Novoseljen, Toltšinon ja Vybitin kartanoalueet sekä Soltsyn vanhat asuintalot ja kaupparakennukset. Historialliset kohteet liittyvät etupäässä toiseen maailmansotaan.[27]

Piirin matkailupotentiaali perustuu sen luontoon, kulttuurinähtävyyksiin, kivennäisvesilähteisiin sekä kalastus- ja metsästysmahdollisuuksiin. Matkailupalvelut ovat vähäisiä. Soltsyssa toimii hotelli Šelon ja maaseudulla kaksi lomakylää.[28]

Lähteet

muokkaa

Viitteet

muokkaa
  1. a b Shema, s. 22.
  2. a b Tšislennost naselenija Rossii, federalnyh okrugov, subjektov Rossijskoi Federatsii, gorodskih okrugov, munitsipalnyh raionov, gorodskih i selskih poseleni gks.ru. Arkistoitu 5.6.2013. Viitattu 23.6.2013. (venäjäksi)
  3. Shema, s. 7.
  4. Shema, s. 15–16.
  5. Shema, s. 20.
  6. Shema, s. 55–56, 81.
  7. Shema, s. 7–10.
  8. Oblastnoi zakon O preobrazovanii nekotoryh munitsipalnyh obrazovani, vhodjaštših v sostav territorii Soletskogo munitsipalnogo raiona regionz.ru. Arkistoitu 27.12.2017. Viitattu 23.6.2013. (venäjäksi)
  9. Shema, s. 7, 12.
  10. Demoskop Weekly: Vsesojuznaja perepis naselenija 1959 g. demoscope.ru. Viitattu 23.6.2013. (venäjäksi)
  11. Demoskop Weekly: Vsesojuznaja perepis naselenija 1970 g. demoscope.ru. Viitattu 23.6.2013. (venäjäksi)
  12. Demoskop Weekly: Vsesojuznaja perepis naselenija 1979 g. demoscope.ru. Viitattu 23.6.2013. (venäjäksi)
  13. Demoskop Weekly: Vsesojuznaja perepis naselenija 1989 g. demoscope.ru. Viitattu 23.6.2013. (venäjäksi)
  14. Demoskop Weekly: Vserossijskaja perepis naselenija 2002 g. demoscope.ru. Viitattu 23.6.2013. (venäjäksi)
  15. a b c Administratsija Soletskogo munitsipalnogo raiona: Naš raion adminsoltcy.ru. Arkistoitu 2.4.2018. Viitattu 23.6.2013. (venäjäksi)
  16. Bolšaja Sovetskaja Entsiklopedija, tom 29, s. 377. Moskva: Sovetskaja Entsiklopedija, 1978.
  17. a b Bolšaja sovetskaja entsiklopedija (2-je izdanije), tom 40, s. 58. Moskva: Bolšaja sovetskaja entsiklopedija, 1957.
  18. Administrativno-territorialnoje delenije Novgorodskoi gubernii i oblasti 1727–1995 gg.: Spravotšnik, s. 134–135, 226–229. Sankt-Peterburg: Komitet kultury, turizma i arhivnogo dela Novgorodskoi oblasti, Gosudarstvennyi arhiv Novgorodskoi oblasti, 2009. Teoksen verkkoversio (viitattu 23.6.2013). (venäjäksi)
  19. Bolšaja sovetskaja entsiklopedija, tom 24, kniga I, s. 166. Moskva: Sovetskaja entsiklopedija, 1976.
  20. Shema, s. 86-89.
  21. David Batashvili: Arkistoitu kopio (Karttaa zoomaamalla yksittäiset joukko-osastot ja niiden tukikohdat tulevat esille. Yksiköiden symboleja klikkaamalla yksiköstä ja tukikohdasta saa lisätietoa.) gfsis.org.ge. Rondeli Foundation. Arkistoitu 6.4.2022. Viitattu 24.4.2022. (englanniksi)
  22. Soltsy (ULLL) - Сольцы (Sol'tsy) Scramble, scramble.nl. Dutch Aviation Society. Viitattu 24.4.2022. (englanniksi)
  23. Shema, s. 29–30.
  24. Shema, s. 44–46, 84.
  25. Shema, s. 34, 38.
  26. Shema, s. 75–76.
  27. Shema, s. 58–67.
  28. Shema, s. 55–58.

Aiheesta muualla

muokkaa