Brest (Valko-Venäjä)

kaupunki Valko-Venäjällä

Brest (valkoven. Брэст tai Бе́расьце, Berastse, ven. Брест, Brest, puol. Brześć), aiemmin Brest-Litovsk ("Liettuan Brest"; puol. Brześć Litewski, Brześć nad Bugiem, liett. Lietuvos Brasta), on noin 300 000 asukkaan kaupunki Valko-Venäjän länsiosassa lähellä Puolan rajaa Bug- ja Muhavetšjokien yhtymäkohdassa.[4][5] Brest on Brestin alueen pääkaupunki.

Brest
(Брэст, Брест)
lippu
lippu
vaakuna
vaakuna

Brest

Koordinaatit: 52°06′01″N, 23°40′48″E

Valtio Valko-Venäjä Valko-Venäjä
Alue Brestin alue
Historiallinen maininta 1019
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 73,7 km²
Korkeus 125-150 m
Väkiluku (10/2009) 309 764
Aikavyöhyke UTC+3
Postinumero 224000–224035, 225000[1]
Suuntanumero(t)

+375-162 (ulkomailta)

8-0162 (maan sisäinen)[2][3]
city.brest.by/index.php (venäjäksi) (englanniksi)









Brest on tärkeä rautatiekaupunki BerliininMoskovan radan varrella. Kaupungin rautatieaseman luona eurooppalainen kapeampi raideleveys muuttuu leveämmäksi venäläiseksi.

Historia

muokkaa
 
Pappi J. Parfjanjukin johdolla suunniteltu, vuosina 1995 ja 2002 vihitty Valko-Venäjän suurimpiin kuuluva ortodoksinen Kristuksen ylösnousemuksen kirkko.
 
Brestin linnoituksen kuuluisa portti.
 
Neuvostoliittolaisten ja saksalaisten yhteisparaatissa 22. syyskuuta 1939 Brestissä keskellä kenraaliluutnantti Heinz Guderian ja oikealla prikaatinkomentaja Semojon Krivošein.

Kaupunki on mainittu ensimmäisen kerran nimellä Berestje vuonna 1017 Novgorodin ensimmäisessä kronikassa,[6] jolloin se oli osa Kiovan Rusia. Keskiajalla kaupungin valloittivat vuorotellen Puola, Liettua ja mongolit (1241). Kaupunki liitettiin Puola-Liettuaan vuonna 1569. Vuosina 1595–1596 siellä syntyi Brestin unioni, jonka kautta enemmistö Puola-Liettuan alaisuuteen kuuluneista ortodokseista siirtyi paavin alaisuuteen.[7] Tämä synnytti myös Ukrainan kreikkalaiskatolisen kirkon.

Vuonna 1795 kaupunki siirtyi Puolan kolmannen jaon jälkeen Venäjän keisarikuntaan. Brest oli Grodnon kuvernementtiin kuuluneen kihlakunnan keskus. Venäjän valta päättyi vuonna 1915. Maaliskuussa 1918 kaupungissa solmittuun Brest-Litovskin rauhansopimukseen päättyi ensimmäinen maailmansota Venäjän ja keskusvaltojen välillä. Vuonna 1919 kaupunki liitettiin jälleen Puolaan.lähde?

Molotov–Ribbentrop-sopimuksen mukaisesti Neuvostoliitto valtasi kaupungin toisen maailmansodan sytyttyä 1939. Saksa hyökkäsi Brestiin operaatio Barbarossan alussa 1941. Kaupunki pystyi vastustamaan hyökkäystä kuukauden. Brestin juutalaiset tuhottiin natsimiehityksen aikana. Brestin linnoituksen saksalaisia vastaan 1941 osoittaman vastarinnan kunniaksi kaupunki nimettiin Neuvostoliitossa sankarikaupungiksi.lähde?

Neuvostoliitto valtasi Brestin 1944, ja Jaltan konferenssin mukaan se liitettiin vuonna 1945 Valko-Venäjän neuvostotasavaltaan. Neuvostoliiton hajottua kaupunki on kuulunut Valko-Venäjään.lähde?

Asukasluvun kehitys

muokkaa
Vuosi 1840[8] 1897[9] 1959[10] 1970[11] 1979[12] 1989[13] 2009[4]
Väkiluku &&&&&&&&&&011296.&&&&0011 296 &&&&&&&&&&046568.&&&&0046 568 &&&&&&&&&&073614.&&&&0073 614 &&&&&&&&&0121629.&&&&00121 629 &&&&&&&&&0177249.&&&&00177 249 &&&&&&&&&0258016.&&&&00258 016 &&&&&&&&&0309764.&&&&00309 764

Nähtävyyksiä

muokkaa

Korkeakouluja

muokkaa

Brestissä on kaksi Valko-Venäjän valtiollista yliopistoa: Brestin valtiollinen A. S. Puškinin yliopisto ja Brestin teknillinen valtionyliopisto.[14]

Katso myös

muokkaa

Lähteet

muokkaa
  1. Brestkaya oblast: Postal codes. City of Brest belindex.ru. Arkistoitu 7.7.2014. Viitattu 3.7.2014. (englanniksi)
  2. Numbering plan in Belarus Beltelecom, beltelecom.by. Arkistoitu 14.7.2014. Viitattu 3.7.2014. (englanniksi)
  3. Telefonnyje kody gorodov Respublika Belarus Belb2b.by. Viitattu 3.7.2014. (venäjäksi)
  4. a b Перепись населения Республики Беларусь 2009 года, Таблица 1.2, Численность Населения Областей и Районов - Брестская (pdf) (Valko-Venäjän tasavallan väestönlaskenta2009, Väestö alueissa ja piireissä - Brestin alue) 5.8.2010. belstat.gov.by. Arkistoitu 18.9.2010. Viitattu 25.2.2011. (venäjäksi)
  5. Е.Л. Макаревич (toim.) Атлас автомобильных дорог (Atlas Avtomobilnyh Dorog). 1:500 000. Издательство Янсеян, Minsk (2005). ISBN 985-6501-12-1. (venäjäksi)
  6. Brest (Suuren neuvostotietosanakirjan eli Bolšaja sovetskaja entsiklopedijan (BSE) kaupunkiartikkelin verkkoversio) 1969–1978. dic.academic.ru. Viitattu 30.4.2013. (venäjäksi)
  7. http://www.britannica.com/EBchecked/topic/78926/Union-of-Brest-Litovsk Union of Brest-Litovsk], Encyclopædia Britannica, britannica.com, Viitattu 12.11.2013, (englanniksi)
  8. Statistitšeskija tablitsy o sostojanii gorodov Rossijskoi imperii (Tilastotaulukoita Venäjän keisarikunnan kaupungeista (1840). Brest-Litovski löytyy julkaisun sivulta 13/41 otsikon Grodnenskaja gubernija yhteydestä) dlib.rsl.ru. 1840. Pietari. Viitattu 30.4.2013. (venäjäksi)
  9. Pervaja Vseobštšaja perepis naselenija Rossijskoi imperii 1897 g., Grodnenskaja gubernja (Venäjän keisarikunnan väestönlaskenta 1897. Grodnon (Hrodnan) kuvernementti) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 30.4.2013. (venäjäksi)
  10. Vsesojuznaja perepis naselenija 1959 g. (krome RSFSR) (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1959. Muut neuvostotasavallat kuin Venäjä) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 30.4.2013. (venäjäksi)
  11. Vsesojuznaja perepis naselenija 1970 g. (krome RSFSR) (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1970. Muut neuvostotasavallat kuin Venäjä) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 30.4.2013. (venäjäksi)
  12. Vsesojuznaja perepis naselenija 1979 g. (krome RSFSR) (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1979. Muut neuvostotasavallat kuin Venäjä) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 30.4.2013. (venäjäksi)
  13. Vsesojuznaja perepis naselenija 1989 g. Gorodskoi (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1989) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 30.4.2013. (venäjäksi)
  14. Institutions of Higher Education (in Belarus) - State-owned institutions The Ministry of Education of the Republic of Belarus. Arkistoitu 19.5.2012. Viitattu 10.6.2009, päivitetty 12.11.2013. (englanniksi)

Aiheesta muualla

muokkaa