Tihvinä

kaupunki Leningradin alueen Tihvinän piirissä Venäjällä

Tihvinä[5] (ven. Ти́хвин, Tihvin) on kaupunki Leningradin alueen Tihvinän piirissä Venäjällä. Se sijaitsee Säsjokeen laskevan Tihvinänjoen rannalla 180 kilometriä Pietarista itään. Asukkaita on kaupungissa 58 843 (vuonna 2010) ja koko Tihvinän kunnallispiirissä 71 347.[6]

Tihvinä
Ти́хвин
Neitsyt Marian kuolonuneen nukkumisen katedraali Tihvinän luostarissa.
Neitsyt Marian kuolonuneen nukkumisen katedraali Tihvinän luostarissa.
lippu
lippu
vaakuna
vaakuna

Tihvinä

Koordinaatit: 59°38′11.5″N, 33°30′18.6″E

Valtio Venäjä
Federaatiosubjekti Leningradin alue
Piiri Tihvinän piiri
Väkiluku (2010) 58 843
Aikavyöhyke UTC+3 (MSK) [1][2]
Postinumero 187550 (postitoimisto); 187551, 187552, 187553, 187556, 187557[3]
Suuntanumero(t) +7 81367[4]









Historia

muokkaa
 
Yönäkymä Tihvinän kerrostaloalueelta.

Tihvinä mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1383 Novgorodin Äänisen viidennekseen kuuluneena pogostana. Volgan, ja Laatokan välisellä kauppareitillä sijainneesta kylästä tuli jo 1500-luvun alussa huomattava kauppa- ja käsityöläiskeskus. Vuosina 1507–1515 Moskovan suuriruhtinas Vasili III rakennutti entisen palaneen kirkon paikalle suuren kivisen Uspenskin eli Neitsyt Marian kuolonuneen nukkumisen kirkon, joka on säilynyt näihin päiviin saakka.

Vuonna 1560 Iivana IV perusti Tihvinkajoen vasemmalle rannalle Neitsyt Marian kuolonuneen nukkumisen luostarin. Samalla rakennettiin pieni Vvedenijen eli Neitsyt Marian temppeliin tuomisen nunnaluostari sekä kaksi kauppiaiden ja käsityöläisten asuttamaa esikaupunkia. Myöhemmin Neitsyt Marian kuolonuneen nukkumisen luostari ympäröitiin tornein varustetulla muurilla, ja siitä tuli yksi Luoteis-Venäjän puolustuksen keskuksista. Vuonna 1613 ruotsalaiset polttivat Tihvinän esikaupungin ja piirittivät luostaria. 1600-luvulla luostarin puurakennukset korvattiin kivisillä, ja siitä muodostui merkittävä arkkitehtoninen kokonaisuus.

1600–1700-luvulla Tihvinä oli kukoistava kaupan keskus. Sen markkinat olivat maan suurimpia. 1700-luvulla asukkaat vapautuivat luostarin alaisuudesta, ja vuonna 1773 Tihvinästä tuli kaupunki. Vuonna 1811 avattu Tihvinän vesitie lisäsi entisestään sen merkitystä.

Saksalaiset valtasivat kaupungin toisen maailmansodan aikana 8. marraskuuta 1941 operaatiossa, jonka tarkoitus oli sulkea Laatokan yli kulkenut Leningradin huoltoreitti, mutta he joutuivat vetäytymään neuvostoarmeijan vastahyökkäyksen takia jo heti 9. joulukuuta. Taistelujen seurauksena kaupunki kärsi huomattavia vahinkoja.

Talous

muokkaa

Kaupungissa on puunjalostus-, kemian-, rakennus- ja elintarviketeollisuutta. Neuvostoaikana Tihvinässä toimi suuri koneenrakennustehdas Transmaš, jossa oli noin 20 000 työntekijää. Nykyään sen toimintaa jatkaa rautatievaunuja ja armeijan kalustoa valmistava Titran-Ekspress. Lisäksi kaupungissa on Ikean kalustetehdas Swedwood, rakennustarviketehdas Tihvinstroifajans, kemian tehdas Tihvinhimles, trikootehdas Comazo, lihanjalostamo ja leipomo.

Liikenne

muokkaa

Tihvinän kautta kulkee Uuden Laatokan ja Vologdan välinen maantie. Kaupungista on linja-autoyhteys Pietariin. Tihvinässä on myös rautatieasema, jonka kautta Pietarin kaukojunat kulkevat muun muassa Vologdaan, Kiroviin, Permiin, Jekaterinburgiin, Tjumeniin, Arkangeliin ja Vorkutaan. Paikallisjunat liikennöivät Pikaljovoon, Olhavaan ja Pietariin.

Hallinto

muokkaa

Tihvinä oli vuodesta 1773 lähtien samannimisen, Novgorodin lääniin kuuluneen kihlakunnan keskus. Vuonna 1918 se liitettiin Tšerepovetsin lääniin, ja vuonna 1927 siitä tuli Leningradin alueen Tihvinän piirin hallinnollinen keskus.

Kaupungin päämies on Georgi Huhunaišvili ja kaupunginhallituksen päämies Konstantin Polnov.

Kulttuuria ja nähtävyyksiä

muokkaa

Kaupungin tärkein nähtävyys on vuonna 1560 perustettu Jumalanäidin kuolonuneen nukkumisen luostari, jossa säilytetään kuuluisaa Tihvinän Jumalanäidin ikonia. Etupäässä puusta rakennetussa vanhassa kaupungissa on Kristuksen kirkastuksen katedraali, vanha hotellirakennus ja kauppahalli. Kaupungissa toimii historiallinen museo ja Tihvinässä syntyneelle säveltäjä Nikolai Rimski-Korsakoville omistettu kotimuseo. Vuosittain järjestetään lasten taidefestivaali sekä syyskuinen jazz-tapahtuma.

Tihvinän suomalainen ystävyyskaupunki on Imatra.

Lähteet

muokkaa
  1. Jussi Nurminen: Venäjä siirtyy ikuiseen talviaikaan 1.7.2014. Yle uutiset. Viitattu 27.10.2014.
  2. Vladimir Putin signed the Federal Law On Amendments to the Federal Law "On the calculation of time" 22.7.2014. worldtimezone.com. Viitattu 26.10.2014. (englanniksi)
  3. Leningradskaja oblast: Potštovnyje indeksy ruspostindex.ru. Viitattu 26.10.2014. (venäjäksi)
  4. Leningradskaja oblast: Telefonnyje kody ruspostindex.ru. Viitattu 26.10.2014. (venäjäksi)
  5. Venäjän federaation paikannimiä, s. 243. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2006. ISBN 952-5446-18-2 Teoksen verkkoversio (viitattu 9.10.2015).
  6. Предварительные итоги: всероссийской переписи населения 2010 года. Статистический сборник (pdf) (Федеральная служба государственной статистики (Venäjän federaation tilastovirasto), www.gks.ru, Alustavat tulokset: Koko Venäjän kattavan väestönlaskenta 2010. Tilastollinen yhteenveto) 2011. Moskova: ИИЦ «Статистика России».. ISBN 978-5-902339-98-4 Viitattu 14.2.2012. (venäjäksi)

Aiheesta muualla

muokkaa