Klopentiksoli

kemiallinen yhdiste
Klopentiksoli
Klopentiksoli
Systemaattinen (IUPAC) nimi
2-[4-[(3Z)-3-(2-klooritioksanthen-9-ylideeni)propyyli]piperatsin-1-yyli]etanoli
Tunnisteet
CAS-numero 982-24-1
ATC-koodi N05AF02
PubChem CID 5311507
Kemialliset tiedot
Kaava C22H22N2ClOS 
Moolimassa 400,965 g/mol
SMILES Etsi tietokannasta: eMolecules, PubChem
Farmakokineettiset tiedot
Hyötyosuus ?
Metabolia ?
Puoliintumisaika ?
Ekskreetio ?
Terapeuttiset näkökohdat
Raskauskategoria

?

Reseptiluokitus


Antotapa Oraalinen

Klopentiksoli oli tyypillinen neurolepti eli antipsykoottinen lääke. Se innovoitiin vuonna 1961, ja se oli lääkeyhtiö Lundbeckin kehittämä. Myöhemmin markkinoille tuli muita vastaavia, saman alaryhmän lääkkeitä kuten flupentiksoli ja tsuklopentiksoli. Ne ovat käytössä vielä edelleen. Klopentiksoli ei ole tällä hetkellä aktiivikäytössä.[1] Lääkkeen julkistamisvuonna 1961, saapui markkinoille eräs vieläkin käytössä oleva antidepressantti: trisyklinen masennuslääke (TCA) amitriptyliini.

Klopentiksoli on piperatsiini, ja kuuluu tiaksantiinien alalajiin. Sen markkinointinimi oli Sordinol.[2] Lääkettä voitiin tablettimuodon ohella injisoida, eli ruiskuttaa lihaksensisäisesti. Lääke on voimakas sedatiivi, sitä saatettiin käyttää mm. akuuteissa psykooseissa.[3] Ruiskemuotoa käytettäessä, ei potilaan tarvinnut huolehtia itse lääkkeen säännönmukaisesta ottamisesta. Lääkeinjektio oli tarpeen uusia n. 2–4 viikon väliajoin.

Haittavaikutukset

muokkaa

Lääkkeellä tunnettiin tyypillisten neuroleptien käyttöön liittyviä haittavaikutuksia. Näitä ovat mm. Parkinsonin taudin tyyppiset oireet, muut ekstrapyrimidaaliset häiriöt[4], akatisia sekä antikolinergiset sivuoireet (kuten huimaus, suun kuivuminen, ruuansulatukseen liittyvät häiriöt). Pahanlaatuinen neuroleptioireyhtymä oli sekin mahdollinen lääkkeen käyttöön liittyvänä.

Klopentiksolia pidettiin kohtalaisen voimakkaasti sedatoivana. Niin ikään lääkkeen antipsykoottista ominaisuutta pidettiin sitäkin vahvana.[4]

Osaltaan vanhat klassiset neuroleptit ovat korvanneet atyyppiset vastaavat lääkkeet. Niistäkin joitain voidaan injisoida, peroraalisen annostelun ohella.

Lähteet

muokkaa

Viitteet

muokkaa
  1. http://www.fass.se/LIF/home/soktraffar_all.jsp?searchtext13=Sordinol&onlyAvregSearch=true[vanhentunut linkki]
  2. Therapia Fennica 1974, TF-74 (s. 651)
  3. Lääkkeet ja niiden käyttö (s. 179)
  4. a b Lääkkeet ja niiden käyttö (s. 651)

Aiheesta muualla

muokkaa