Butaperatsiini

Butaperatsiini on neurolepti eli antipsykoottinen lääke. Tätä kemiallisesti piperatsiinifentiatsiineihin kuuluvaa lääkeainetta on valmistanut Bayer, lääkeainemarkkinoiden tuotekauppanimellä Randolectil. Butaperatsiini ei ole enää aktiivisti käytössä, sillä se aiheutti fentiatsiineille tyypillisiä, ja joitain vakaviakin haittavaikutuksia kuten Parkinsonin taudin tyylisiä, niin kutsuttuja EPS-oireita. Lääke kehitettiin aikakautena, jolloin erilaisia tämän tyyppisiä lääkeainevalmisteita syntetisoitiin ja patentoitiin suhteellisen runsaasti. Nykyisellään (1990-luvulta lähtien) ovat atyyppiset, eli epätyypilliset neuroleptit tulleet laajalti käyttöön ja korvaten mm. Randolectilin.

Butaperatsiini
Systemaattinen (IUPAC) nimi
1-[10-[3-(4-metyylipiperatsin-1-yyli)propyyli]fenotiatsin-2-yyli]butan-1-oni
Tunnisteet
CAS-numero	653-03-2
ATC-koodi	N05AB09
PubChem CID	12598
DrugBank	DB13213
Kemialliset tiedot
Kaava	C23H31N3OS
Moolimassa	409,59
SMILES	Etsi tietokannasta: eMolecules, PubChem
Farmakokineettiset tiedot
Hyötyosuus	?
Metabolia	?
Puoliintumisaika	?
Ekskreetio	?
Terapeuttiset näkökohdat
Raskauskategoria	?
Reseptiluokitus
Antotapa	?

Butaperatsiini oli Pharmaca Fennican (1976) mukaan, aktiivisti käytössä Suomessa 1970-luvulla. Sitä käytettiin muun muassa oksentelun ja pahoinvoinnin estämiseen, mikä tapahtui pienemmin annoksin. Psykoottisuuden hoidossa käytettiin suurempaa annostelua, kuten tämän tyyppisillä lääkeaineilla oli tavallisesti tapana. Silloin eli psykoosia hoidettaessa, saattoi vuosikausimittainen annosvahvuus olla: luokkaa 20–30 mg/vrk.

Lääkkeen annostelu

Lääkeaineen annostelumuodot olivat: 2,5 mg ja 10 mg vaikuttavaa ainetta/tabletti.

Vasta-aiheet

Randolectilia ei saanut antaa myrkytyspotilaalle, joka oli ottanut tai saanut liikaa lääkkeitä taikka alkoholia. Butaperatsiini omasi potentoivaa eli vahvistavaa vaikutusta, yhdessä sedatiivien kuten barbituraattien, analgeettien, kuten kodeiinin taikka muitten morfiinin johdosten ja alkoholin kanssa.

Katso myös

• flufenatsiini
• perfenatsiini
• perisiatsiini
• proklooriperatsiini
• tioproperatsiini
• trifluoperatsiini

Lähteet

• Tuomi, Alfering & Olli: Lääkkeet ja niiden käyttö, SHKS-WSOY, 1977 ISBN 951-0-06936-1
• Pharmaca Fennica 1976. Helsinki: Suomen Lääkeainetuojat ry., Lääketeollisuusyhdistys ry 1976

Viitteet

Antipsykootit ()

Butyrofenonijohdokset	benperidoli bromiperidoli droperidoli fluanisoni haloperidoli melperoni moperoni pipamperoni trifluperidoli
Fentiatsiinijohdokset	butaperatsiini diksyratsiini flufenatsiini klooripromatsiini levomepromatsiini mesoridatsiini peratsiini perfenatsiini perisiatsiini pipotiatsiini proklooriperatsiini promatsiini sulforidatsiini tioridatsiini tiopropatsaatti tioproperatsiini trifluoperatsiini triflupromatsiini
Muut tyypilliset antipsykootit	klooriprotikseeni flupentiksoli klopentiksoli loksapiini molindoni pimotsidi tiotikseeni tsuklopentiksoli
Toisen sukupolven antipsykootit	amisulpridi asenapiini iloperidoni ketiapiini klotsapiini lumateperoni lurasidoni mosapramiini olantsapiini paliperidoni perospironi risperidoni sertindoli sulpiridi tsiprasidoni tsotepiini
Kolmannen sukupolven antipsykootit	aripipratsoli brekspipratsoli karipratsiini