Klooriprotikseeni


Klooriprotikseeni
Systemaattinen (IUPAC) nimi
(3Z)-3-(2-klooritioksanten-9-ylideeni)-N,N-dimetyylipropan-1-amiini
Tunnisteet
CAS-numero	113-59-7
ATC-koodi	N05AF03
PubChem CID	667467
DrugBank	DB01239
Kemialliset tiedot
Kaava	C₁₈H₁₈N Cl S
Moolimassa	315,86 g/mol
SMILES	Etsi tietokannasta: eMolecules, PubChem
Fysikaaliset tiedot
Sulamispiste	97,5 °C
Farmakokineettiset tiedot
Hyötyosuus	56.4% (suun kautta otettuna) 67.7% (lihaspistoksena)^[1]
Metabolia	hepaattinen
Puoliintumisaika	8–12 tuntia
Ekskreetio	ulosteiden ja virtsan mukana
Terapeuttiset näkökohdat
Raskauskategoria	?
Reseptiluokitus	reseptivalmiste (FI)
Antotapa	suun kautta, lihaspistoksena

Klooriprotikseeni (Cloxan, Taractan, Tractylon, Truxal)^[2] on tyypillinen antipsykoottinen lääke eli neurolepti, joka kuuluu tioksaaniluokkaan. Se oli luokkansa ensimmäinen syntetisoitu lääkeaine.^[3] Lääkkeen toi markkinoille lääkeyhtiö Lundbeck vuonna 1959^[4]

3D-animaatio klooriprotikseenimolekyylistä.

Commons

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Klooriprotikseeni.

Käyttötarkoitus Muokkaa

Klooriprotikseenin pääasiallinen käyttötarkoitus on psykoosien, skitsofrenian ja bipolaarisen mielialahäiriön akuuttien maniavaiheiden hoito.

Muita käyttötapoja ovat pre-ja postoperatiivinen ahdistuneisuus ja unettomuus, voimakas pahoinvointi / oksentaminen (sairaalassa oleville potilaille), klooriprotikseeni myös lieventää SSRI-lääkkeiden käytön yhteydessä esiintyvää ahdistusta. Lääke myös lieventää alkoholin ja opioidien käytön jälkeisiä vieroitusoireita.

Sitä voidaan myös käyttää lieventämään ärtyneisyyttä, aggressiivisuutta ja unettomuutta lapsipotilailla joilla ei esiinny psykoottisia oireita.

Eräänä erityisindikaationa on myös ankaran kivun adjuvanttihoito, lääke vahvistaa varsinaisten kipulääkkeiden vaikutusta. Lääkettä myydään 15, 25 ja 50 mg:n tabletteina.^[2]^[5]

Lääkeaineen antipsykoottiset ominaisuudet ovat melko lähellä klooripromatsiinia, myös klooriprotikseeni on sangen sedatiivinen. Erona edelliseen saattaa olla suurempi psykoaktiivinen sekä anksiolyyttinen lääkitysvaikutus, jolla tähdättäneen lieventämään skitsofrenian nk. negatiivioireita.

Sivuvaikutukset Muokkaa

Klooriprotikseeni aiheuttaa tyypillisten ensimmäisen polven neuroleptien tavoin pahanlaatuisen neuroleptioireyhtymän riskin ohella mahdollisesti ekstrapyramidaalisia oireita ja suun ja limakalvojen kuivumista, sydämentykytysta (takykardiaa) sekä allergisia ihottumia: lääkekuurin aikana olisi suojauduttava auringonvalolta. Sama varotoimi koskee myös klooripromatsiinia. Lähdeteos kuvaa ekstrapyramidaalioireiden vaaran vähäisinä.^[6]

Lähteet Muokkaa

↑ M. Bagli, M. L. Rao, G. Höflich, S. Kasper, M. Langer, U. Barlage: Pharmacokinetics of chlorprothixene after single intravenous and oral administration of three galenic preparations. Arzneimittel-Forschung, 1996-03, nro 3, s. 247–250. PubMed:8901143. ISSN 0004-4172. Artikkelin verkkoversio.
↑ ^a ^b http://www.laakeinfo.fi/Medicine.aspx?m=478&i=LUNDBECK_TRUXAL
↑ Healy, David (1997). The antidepressant era. Cambridge: Harvard University Press, 317. ISBN 0-674-03958-0.
↑ Sneader, Walter (2005). Drug discovery: a history. New York: Wiley, 468. ISBN 0-471-89980-1.
↑ Lääketietokeskus: Pharmaca Fennica – PF2011 (Truxal: s. 590–591)
↑ Tuomi-Alfering-Olli: Lääkkeet ja niiden käyttö, SHKS-WSOY, 1977 Porvoo ISBN 951-0-06936-1 (s. 179)

Aiheesta muualla Muokkaa

PubChem: Chlorprothixene (englanniksi)
DrugBank: Chlorprothixene (englanniksi)
KEGG: Chlorprothixene (englanniksi)
ChemBlink: Chlorprothixene (englanniksi)

Antipsykootit

Butyrofenonijohdokset	benperidoli \| bromiperidoli \| droperidoli \| fluanisoni \| haloperidoli \| melperoni \| moperoni \| pipamperoni \| trifluperidoli
Fentiatsiinijohdokset	butaperatsiini \| diksyratsiini \| flufenatsiini \| klooripromatsiini \| levomepromatsiini \| mesoridatsiini \| peratsiini \| perfenatsiini \| perisiatsiini \| pipotiatsiini \| proklooriperatsiini \| promatsiini \| sulforidatsiini \| tioridatsiini \| tiopropatsaatti \| tioproperatsiini \| trifluoperatsiini \| triflupromatsiini
Muut tyypilliset antipsykootit	klooriprotikseeni \| flupentiksoli \| klopentiksoli \| loksapiini \| molindoni \| pimotsidi \| tiotikseeni \| tsuklopentiksoli
Epätyypilliset antipsykootit	amisulpridi \| aripipratsoli \| asenapiini \| brekspipratsoli \| iloperidoni \| karipratsiini \| ketiapiini \| klotsapiini \| lumateperoni \| lurasidoni \| mosapramiini \| olantsapiini \| paliperidoni \| perospironi \| risperidoni \| sertindoli \| sulpiridi \| tsiprasidoni \| tsotepiini

[1] M. Bagli, M. L. Rao, G. Höflich, S. Kasper, M. Langer, U. Barlage: Pharmacokinetics of chlorprothixene after single intravenous and oral administration of three galenic preparations. Arzneimittel-Forschung, 1996-03, nro 3, s. 247–250. PubMed:8901143. ISSN 0004-4172. Artikkelin verkkoversio.

[laakeinfo.fi-2] ttp://www.laakeinfo.fi/Medicine.aspx?m=478&i=LUNDBECK_TRUXAL

[isbn0-674-03958-0-3] Healy, David (1997). The antidepressant era. Cambridge: Harvard University Press, 317. ISBN 0-674-03958-0.

[isbn0-471-89980-1-4] Sneader, Walter (2005). Drug discovery: a history. New York: Wiley, 468. ISBN 0-471-89980-1.

[5] Lääketietokeskus: Pharmaca Fennica – PF2011 (Truxal: s. 590–591)

[6] Tuomi-Alfering-Olli: Lääkkeet ja niiden käyttö, SHKS-WSOY, 1977 Porvoo ISBN 951-0-06936-1 (s. 179)

[1]

[2]

[3]

[4]

[5]

[6]