Keksintöjen historian aikajana
 |
Tämä artikkeli tai osio on keskeneräinen. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla sivua. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. |
Keksintöjen historian aikajana listaa merkittävimmät teknologiset keksinnöt ja niiden keksijät sekä keksimispaikat kronologisesti.
Huomaa: Keksintöjen päivämäärät ovat usein kiistanalaisia. Keksinnön on usein keksinyt usea keksijä noin samaan aikaan, tai siitä voi olla keksitty epäkäytännöllinen muoto monta vuotta ennen kuin toinen keksijä parantaa keksintöä käytännöllisemmäksi. Epäselvissä tilanteissa listattuna on keksinnön ensimmäinen tunnettu toimiva versio.
Varhaisimmat keksinnöt
muokkaaPäivämäärät tässä osiossa viittaavat aikaisimpiin todisteisiin keksinnön keksimisestä ja ne ovat yleensä arkeologien määrittämiä. Päivämäärät ovat usein arvioituja ja niitä on muuttettu tutkimuksen edettyä, koska entistä vanhempia löytöjä minkä tahansa tekniikan käytöstä löytyy usein. Artikkelissa on listattu paikat, joista varhaisimmat todisteet on löydetty, mutta useimmissa tapauksissa on epävarmaa, kuinka lähellä paikka on sitä missä keksintö on todella tapahtunut.
Paleoliittinen kivikausi
muokkaa- 2.6 miljoonaa vuotta sitten (Ma): Kivityökalut (Vierinkivikulttuuri) nykyisen Etiopian alueella[1], varhaisimmat löydöt ovat tyypillisesti Australopithecus garhi -ihmisapinalajin yhteydestä[2]
- 2.3 Ma: Varhaisin todennäköinen tulenkäyttö ja ruoan kypsennys, keksijänä Homo habilis -ihmislaji[3][4][5]
- 1.76 Ma: Homo erectus keksii kehittyneet (Acheulin kulttuurin) kivityökalut Keniassa [6][7]
- 790 tuhatta vuotta sitten (ka): Tulisija, Gesher Benot Ya'akovissa, Israelissa (viimeisin mahdollinen ajankohta tulella valaisemisen ja ruoan kypsennyksen keksimiselle)[8][9]
- 500 ka: Katoksen rakentaminen Japanissa[10]
- 400 ka: Pigmentit Sambiassa[11]
- 400 ka: Keihäs Saksassa[12]
- 200 ka: Liima Italiassa[13]
- 170 ka: Vaatetus[14]
- 110 ka: Helminauha Israelissa[15]
- 100 ka: Hautaus Israelissa[16]
- 77 ka: Vuode Etelä-Afrikassa[17]
- 64–61 ka: Luutyökalut, todisteena ompeluneula ja keihäänkärjen löytäminen jousessa käytetyksi nuolenkärjeksi tulkitun esineen yhteydestä[18][19]
- 44–42 ka: Päiväpulkka Swazimaassa[20]
- 40–20 ka: Tuhkaus Australiassa[21]
- 40 ka: Luolamaalaus Espanjassa ja Indonesiassa[22]
- 36–9 ka: Kudonta – Epäsuoria todisteita ensin Georgiassa[23] ja Tšekissä.[24] Varhaisin pala kudottua vaatetta on löydetty Çatal Hüyükista Turkista[25][26]
- 37 ka: Mortteli ja petkel Etu-Aasiassa.[27]
- 35 ka: Huilu Saksassa[28]
- 28 ka: Köysi[29]
- 16 ka: Keramiikka Kiinassa[30]
- 15 ka: Suristuspuu[31] (engl. bullroarer) Ukrainassa[32]
- 13–12 ka: Maanviljely Hedelmällisen puolikuun alueella[33][34]
- 13–11 ka: Lampaan kesytys Etu-Aasiassa[35][36] (pian myös porsas, vuohi ja nauta)
- 11-8 ka: Riisinviljely Kaakkois-Aasiassa[37]
- 11 ka: Kivimonumentti (Göbekli Tepe) Turkissa[38]
Neoliittinen kivikausi
muokkaaHuomaa siirtymä Ma:sta ja ka:sta eaa.:aan (ennen ajanlaskun alkua) ja jaa.:aan (jälkeen ajanlaskun alun) – 8000 eaa. on suunnilleen sama kuin 10 ka.
- 8000–7500 eaa.: Kaupunkimainen, laaja ja pysyvä asutus Jerikossa ja Çatal Hüyükissa[39]
- 6500 eaa.: Lyijyn sulatus Çatal Hüyükissa Turkissa[40]
- 6000 eaa.: Polttouuni Mesopotamiassa (Irakissa)[41]
- 5000 eaa.: Kuparin sulatus Serbiassa[42]
- 5. vuosisata eaa.: Lakka Kiinassa[43][44]
- 5000–4500 eaa.: Airot Kiinassa[45][46]
- 4400 eaa.: Kuparinen ompeluneula Naqadassa Egyptissä[47]
- 3630 eaa.: Silkkivaatetus Kiinassa[48]
- 3500 eaa.: Pyörä Mesopotamiassa ja Kaukasiassa[49]
- 3200 eaa.: Purjehdus muinaisessa Egyptissä[50][51]
- 3000 eaa.: Kirjoitus (Nuolenpääkirjoitus) Sumerissa, Mesopotamiassa (Irakissa)[52]
- 3000 eaa.: Pronssi Mesopotamiassa[53]
- 3000 eaa.: Papyrus Egyptissä[54][55]
- 3000 eaa.: Tinan erotus Keski-Aasiassa[56]
- 3000 eaa.: Kampa Persiassa.[57]
- 2500 eaa.: Telakka muinaisessa Egyptissä[58][59]
2. vuosituhat eaa.
muokkaa- 2000 eaa.: Nuottikirjoitus Sumerissa[60]
- 2000 eaa.: Sotavaunu Venäjällä ja Kazakstanissa[61]
- 1700 eaa.: Aakkoset Foinikiassa (nykyisen Libanonin alueella)[62]
- 1500 eaa.: Kylvökone Babyloniassa[63]
- 1500 eaa.: Kolikot Libanonissa tai Lyydiassa[64]
- 1500 eKr Sakset muinaisessa Egyptissä[65]
- 1200 eaa.: Miekka muinaisessa Egyptissä
- 1000 eaa.: Lasi Libanonissa[66]
1. vuosituhat eaa.
muokkaa8. vuosisata eaa.
muokkaa- 750 eaa.: Tekohampaat Etruriassa Italiassa[67]
- 750 eaa.: Linssit Antiikin Kreikassa
- 750-700 eaa.: Sotalaiva Foinikiassa (nykyisen Libanonin alueella)
7. vuosisata eaa.
muokkaa- 600 eaa.: Majakka Egyptissä
6. vuosisata eaa.
muokkaa
- n. 515 eaa.: Nosturi Antiikin Kreikassa[68]
5. vuosisata eaa.
muokkaa- 5. vuosisata eaa.: Kampi (käsikivet) Keltiberiassa Espanjassa[69][70]
- 5. vuosisata eaa.: Valurauta Jiangsun maakunnassa Zhou-dynastian aikaisessa muinaisessa Kiinassa[71][72][73]
- 5. vuosisadan puoliväli eaa.: Varsijousi Hubein maakunnassa muinaisessa Kiinassa[74][74][ ja 421 eaa. gastraphetes antiikin Kreikassa[75][76]
- 5.–4. vuosisata eaa.: Trebuchet muinaisessa Kiinassa; esiintyy Välimerellä 6. vuosisadalla jaa.[77]
- Ennen 421 eaa.: Katapultti antiikin Kreikassa tai foinikialaisessa Karthagossa
- n. 480 eaa.: Kierreportaat niin kutsutussa Temppelissä A Selinuksessa Sisiliassa[78][79]
- 400 eaa.: Peili Libanonissa
4. vuosisata eaa.
muokkaa- 4. vuosisata eaa.: Hammaspyörä Kiinassa
- n. 350 eaa.: Aeneas Tacticus keksii hydraulisen lennättimen Kreikassa
3. vuosisata eaa.
muokkaa
- 3. vuosisadan alku eaa.: Ptolemaios II keksii sulun Antiikin Suezin Kanavalle hellenistisessä Egyptissä[80][81][82], 3. vuosisadalla eaa. erilaisia sulkuja on myös Sri Lankassa[83]
- 3. vuosisata eaa.: Epäkesko (vesikäyttöisissä laitteissa) hellenistisessä maailmassa[84]
- 3. vuosisata eaa.: Filon Bysanttilainen kuvaa Vesirattaan ja nestekäyttöisen hillikkeen hellenistisessä maailmassa. [85]
- 3–2. vuosisata eaa.: Masuuni muinaisessa Kiinassa, useimmat löydöt ovat silti myöhemmältä Han-dynastian ajalta.[86]
2. vuosisata eaa.
muokkaa- 2. vuosisata eaa.: Paperi Gansun maakunnassa Han-dynastian Kiinassa. Myöhemmin elänyttä Cai Lunia pidetään myös paperin keksijänä.[87]
- 150 eaa.: Astrolabi hellenistisessä maailmassa.
1. vuosisata eaa.
muokkaa- 1. vuosisata eaa.: Lasinpuhallus Libanonin rannikolla.
- 1. vuosisata eaa.: Moniosainen holvisilta (esim. Pont-Saint-Martin ja Ponte San Lorenzo) Italiassa, Rooman tasavallassa[88][89]
- 1. vuosisata eaa.: Holvipato (Glanumin pato) Gallia Transalpinassa, Rooman Tasavallassa[90][91][92][93][94]
- Ennen 71 eaa.: (mahdollisesti 3. vuosisadalla eaa.[95][96][97]): Kreikkalaiset keksivät vesimyllyn (valssimyllyn) itäisellä Välimerellä[98][95]
- Ennen 25 eaa.: Roomalaiset keksivät käännettävän ylävesirattaan, Rio Tinto-joella, Espanjassa[99]
Lähteet
muokkaa- ↑ Semaw, S.: 2.6-Million-year-old stone tools and associated bones from OGS-6 and OGS-7, Gona, Afar, Ethiopia. Journal of Human Evolution, 2003, 45. vsk, s. 169–177. PubMed:14529651 doi:10.1016/S0047-2484(03)00093-9
- ↑ De Heinzelin, J; Clark, JD; White, T; Hart, W; Renne, P; Woldegabriel, G; Beyene, Y; Vrba, E: Environment and behavior of 2.5-million-year-old Bouri hominids. Science, 1999, 284. vsk, nro 5414, s. 625–9. PubMed:10213682 doi:10.1126/science.284.5414.625
- ↑ Harvard Gazette, Invention of cooking drove evolution of the human species
- ↑ http://discovermagazine.com/2013/may/09-archaeologists-find-earliest-evidence-of-humans-cooking-with-fire "Until the Wonderwerk Cave find, Gesher Benot Ya’aqov, a lakeside site in Israel, was considered to have the oldest generally accepted evidence of human-controlled fire."
- ↑ James, Steven R.: Hominid Use of Fire in the Lower and Middle Pleistocene: A Review of the Evidence. Current Anthropology, February 1989, 30. vsk, nro 1, s. 1–26. University of Chicago Press. doi:10.1086/203705 Artikkelin verkkoversio. (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ http://www.earth.columbia.edu/articles/view/2839 "Anthropologists have yet to find an Acheulian hand axe gripped in a Homo erectus fist but most credit Homo erectus with developing the technology."
- ↑ http://www.nature.com/nature/journal/v477/n7362/abs/nature10372.html
- ↑ http://www.sciencemag.org/content/304/5671/725.full
- ↑ Stiner, Mary C.; Gopher, Avi; Barkai, Ran: Hearth-side socioeconomics, hunting and paleoecology during the late Lower Paleolithic at Qesem Cave, Israel. Journal of Human Evolution, 2011, 60. vsk, nro 2, s. 213–33. PubMed:21146194 doi:10.1016/j.jhevol.2010.10.006
- ↑ Hadfield, Peter, Gimme Shelter
- ↑ Earliest evidence of art found
- ↑ Kouwenhoven, Arlette P., World's Oldest Spears
- ↑ Mazza, PPA; Martini, F; Sala, B; Magi, M; Colombini, MP; Giachi, G; Landucci, F; Lemorini, C; Modugno, F: A new Palaeolithic discovery: tar-hafted stone tools in a European Mid-Pleistocene bone-bearing bed. Journal of Archaeological Science, 2006, 33. vsk, nro 9, s. 1310. doi:10.1016/j.jas.2006.01.006
- ↑ http://www.sciencedaily.com/releases/2011/01/110106164616.htm
- ↑ Scott Elias: Origins of Human Innovation and Creativity, s. 28. Elsevier, 12 September 2012. ISBN 978-0-444-53821-5
- ↑ Uniquely Human page 163. Books.google.com. Teoksen verkkoversio.
- ↑ Wadley, L; Sievers, C; Bamford, M; Goldberg, P; Berna, F; Miller, C.: Middle Stone Age Bedding Construction and Settlement Patterns at Sibudu, South Africa. Science, 2011, 334. vsk, nro 6061, s. 1388–1391. PubMed:22158814 doi:10.1126/science.1213317 Artikkelin verkkoversio.
- ↑ Backwell, L; Errico, F; Wadley, L.: Middle Stone Age bone tools from the Howiesons Poort layers, Sibudu Cave, South Africa. Journal of Archaeological Science, 2008, 35. vsk, s. 1566–1580. doi:10.1016/j.jas.2007.11.006
- ↑ Jennifer Viegas: Early Weapon Evidence Reveals Bloody Past. Määritä julkaisu!31 March 2008. Discovery News. Artikkelin verkkoversio. Arkistoitu 4.6.2008.
- ↑ It is called a notched bone, illustrated in Fig. 1, 12 Early evidence of San material culture represented by organic artifacts from Border Cave, South Africa. Proceedings of the National Academy of Sciences, Määritä ajankohta! doi:10.1073/pnas.1204213109 Artikkelin verkkoversio.
- ↑ Bowler JM, Jones R, Allen H, Thorne AG: Pleistocene human remains from Australia: a living site and human cremation from Lake Mungo, Western New South Wales. World Archaeol., 1970, 2. vsk, nro 1, s. 39–60. PubMed:16468208 doi:10.1080/00438243.1970.9979463
- ↑ [1] National Geographic 2014
- ↑ http://www.sciencemag.org/content/325/5946/1359
- ↑ http://www.academia.edu/875886/Pavlov_VI_an_Upper_Palaeolithic_living_unit
- ↑ http://www.hurriyetdailynews.com/centuries-old-fabric-found-in-catalhoyuk.aspx?pageID=238&nID=61883&NewsCatID=375
- ↑ An Encyclopedia of World History, s. 9. 5th painos. Boston, MA: Houghton Mifflin Company, 1972. ISBN 0-395-13592-3
- ↑ K. Wright, The Origins and development of ground stone assemblages in Late Pleistocene Southwest Asia, Paleorient, Vol. 17/1, 1991 http://www.persee.fr/web/revues/home/prescript/article/paleo_0153-9345_1991_num_17_1_4537
- ↑ Conard, Nicholas J.; Malina, Maria; Münzel, Susanne C.: New flutes document the earliest musical tradition in southwestern Germany. Nature, June 26, 2009, 460. vsk, nro 7256, s. 737–740. PubMed:19553935 doi:10.1038/nature08169
- ↑ Small, Meredith F.: String theory: the tradition of spinning raw fibers dates back 28,000 years (At The Museum). Natural History, April 2002, 111.3. vsk.
- ↑ "Chinese pottery may be earliest discovered."
- ↑ suristuspuu; viuhulevy www.finna.fi. Viitattu 20.7.2017.
- ↑ Gregor, Thomas.
- ↑ http://news.sciencemag.org/archaeology/2013/07/farming-was-so-nice-it-was-invented-least-twice
- ↑ https://genographic.nationalgeographic.com/development-of-agriculture/
- ↑ Groundbreaking Scientific Experiments, Inventions & Discoveries of the Ancient World. Westport, CT: Greenwood Press, 2003. ISBN 0-313-31342-3
- ↑ Simmons, Paula: Storey's Guide to Raising Sheep. North Adams, MA: Storey Publishing LLC, 2001. ISBN 978-1-58017-262-2
- ↑ Zhijun, Zhao: The Middle Yangtze region in China is one place where rice was domesticated: phytolith evidence from the Diaotonghuan Cave, Northern Jiangxi. Antiquity, Määritä ajankohta! doi:10.1017/s0003598x00087524 Artikkelin verkkoversio.
- ↑ Gobekli Tepe: The World’s First Temple?
- ↑ http://citiesnow.in/blog/2015/07/09/worlds-ever-first-know-town-catalhuyuk/ (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Heskel, Dennis L.: A Model for the Adoption of Metallurgy in the Ancient Middle East. Current Anthropology, 1983, 24. vsk, nro 3, s. 362–366. doi:10.1086/203007
- ↑ Dictionary of the Ancient Near East, s. 233. University of Pennsylvania Press, 15 April 2010. ISBN 978-0-8122-2115-2
- ↑ http://www.academia.edu/1957412/On_the_origins_of_extractive_metallurgy_new_evidence_from_Europe_Radivojevic_et_al_2010_JAS_37_
- ↑ Li, Li: China's Cultural Relics, s. 139–140. 3rd painos. Cambridge: Cambridge University Press, 2011. ISBN 9780521186568
- ↑ Loewe (1968), 170–171
- ↑ Deng, Gang. (1997).
- ↑ Miriam T. Stark: Archaeology of Asia, s. 130. John Wiley & Sons, 15 April 2008. ISBN 978-1-4051-5303-4 Teoksen verkkoversio.
- ↑ Nunn, John; Rowling, John: The Eye of the Needle in Predynastic Egypt. The Journal of Egyptian Archaeology, 2001, 87. vsk, s. 171. doi:10.2307/3822378
- ↑ Mary Schoeser: Silk, s. 18. Yale University Press, 28 May 2007. ISBN 978-0-300-11741-7
- ↑ Jared Diamond "The Third Chimpanzee"lähde tarkemmin?
- ↑ John Coleman Darnell: The Wadi of the Horus Qa-a: A Tableau of Royal Ritual Power in the Theban Western Desert Yale. Arkistoitu 1.2.2013.
- ↑ The sea-craft of prehistory, p76, by Paul Johnstone, Routledge, 1980
- ↑ The Oxford Handbook of Cuneiform Culture, s. 86. Oxford University Press, 22 September 2011. ISBN 978-0-19-955730-1
- ↑ Per Enghag: Encyclopedia of the Elements, s. 146. John Wiley & Sons, 11 March 2008. ISBN 978-3-527-61234-5
- ↑ Steven Roger Fischer: History of Writing, s. 47. Reaktion Books, 4 April 2004. ISBN 978-1-86189-167-9
- ↑ Paul Johnson: The Civilization Of Ancient Egypt, s. 163. HarperCollins, 3 November 1999. ISBN 978-0-06-019434-5
- ↑ ”The "Bronze Age tin mines in Central Asia”, The Problem of Early Tin, s. 23–31. Oxford: Archaeopress, 2003. ISBN 1-84171-564-6
- ↑ Vaux, William Sandys Wright: Nineveh and Persepolis: An Historical Sketch of Ancient Assyria and Persia, with an Account of the Recent Researches in Those Countries. A. Hall, Virtue, & Company, 1.1.1850. Teoksen verkkoversio. (englanti)
- ↑ Boyle, Alan: 4,500-year-old harbor structures and papyrus texts unearthed in Egypt. NBC, 15 April 2013. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ Marouard, Gregory; Tallet, Pierre: Wadi al-Jarf - An early pharaonic harbour on the Red Sea coast. Egyptian Archaeology, 2012, 40. vsk, s. 40–43. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ Kilmer & Civil 1986,lähde tarkemmin?.
- ↑ David S. Anthony, The Horse, The Wheel and Language: How bronze age riders from the Eurasian steppes shaped the modern world (2007), pp. 397-405.
- ↑ http://whoinvented.blogspot.com.au/2008/05/inventions-2nd-millennium-bc-2000-bc-to.html.
- ↑ History Channel, Where Did It Come From?
- ↑ http://www.michaelppowers.com/prosperity/coins.htm.
- ↑ http://inventors.about.com/od/famousinventions/fl/Who-Invented-Scissors.htm[vanhentunut linkki].
- ↑ http://www.historyofglass.com/glass-invention/who-invented-glass/.
- ↑ http://whoinvented.blogspot.com.au/2008/05/1st-millennium-bc-encompasses-iron-age.html
- ↑ Coulton, J. J. (1974): "Lifting in Early Greek Architecture", The Journal of Hellenic Studies, Vol. 94, pp. 1–19 (7, 16)
- ↑ Frankel, Rafael (2003): "The Olynthus Mill, Its Origin, and Diffusion: Typology and Distribution", American Journal of Archaeology, Vol. 107, No. 1, pp. 1–21 (17–19)
- ↑ Ritti, Tullia; Grewe, Klaus; Kessener, Paul (2007): "A Relief of a Water-powered Stone Saw Mill on a Sarcophagus at Hierapolis and its Implications", Journal of Roman Archaeology, Vol. 20, pp. 138–163 (159)
- ↑ Wagner (2001), 7, 36–37, 64–68. 335.
- ↑ Ebrey, Walthall, and Palais (2006), 30.
- ↑ Pigott (1999), 177.
- ↑ Wagner (1993), 153, 157–158.
- ↑ Campbell, Duncan B. (2003): Greek and Roman Artillery 399 BC–AD 363, Osprey Publishing, Oxford, ISBN 978-1-84176-634-8, pp. 3ff.
- ↑ Schellenberg, Hans Michael (2006): "Diodor von Sizilien 14,42,1 und die Erfindung der Artillerie im Mittelmeerraum", Frankfurter Elektronische Rundschau zur Altertumskunde, Vol. 3, pp. 14–23 (18f.
- ↑ On the Social Origins of Medieval Institutions: Essays in Honor of Joseph F. O'Callaghan, s. 179. BRILL, 1998. ”Developed in China between the fifth and fourth centuries BC, it reached the Mediterranean by the sixth century AD” ISBN 978-90-04-11096-0
- ↑ Beckmann, Martin (2002): "The 'Columnae Coc(h)lides' of Trajan and Marcus Aurelius", Phoenix, Vol. 56, No. 3/4, pp. 348–357 (354)
- ↑ Ruggeri, Stefania (2006): "Selinunt", Edizioni Affinità Elettive, Messina, ISBN 88-8405-079-0, p. 77
- ↑ Moore, Frank Gardner (1950): "Three Canal Projects, Roman and Byzantine", American Journal of Archaeology, Vol. 54, No. 2, pp. 97–111 (99–101)
- ↑ Froriep, Siegfried (1986): "Ein Wasserweg in Bithynien.
- ↑ Schörner, Hadwiga (2000): "Künstliche Schiffahrtskanäle in der Antike.
- ↑ B. H. M. W. Bohingamuwa (2000): "The water regulation technology of ancient Sri Lankan reservoirs: The Bisokotuwa sluice", p164.
- ↑ Wilson, Andrew (2002): "Machines, Power and the Ancient Economy", The Journal of Roman Studies, Vol. 92, pp. 1–32 (16)
- ↑ Oleson, John Peter (2000): "Water-Lifting", in: Wikander, Örjan: "Handbook of Ancient Water Technology", Technology and Change in History, Vol. 2, Brill, Leiden, ISBN 90-04-11123-9, pp. 217–302 (233)
- ↑ Pigott (1999), 183–184.
- ↑ Buisseret (1998), 12.
- ↑ O’Connor, Colin: Roman Bridges, Cambridge University Press, 1993, ISBN 0-521-39326-4, p. 171
- ↑ Galliazzo, Vittorio (1995): "I ponti romani", Vol. 1, Edizioni Canova, Treviso, ISBN 88-85066-66-6, pp. 429–437
- ↑ Smith, Norman (1971): "A History of Dams", Peter Davies, London, ISBN 978-0-432-15090-0, pp. 25–49 (33–35)
- ↑ Schnitter, Niklaus (1978): "Römische Talsperren", Antike Welt, Vol. 8, No. 2, pp. 25–32 (31f.
- ↑ Schnitter, Niklaus (1987): "Verzeichnis geschichtlicher Talsperren bis Ende des 17.
- ↑ Schnitter, Niklaus (1987): "Die Entwicklungsgeschichte der Bogenstaumauer", Garbrecht, Günther (ed.
- ↑ Hodge, A. Trevor (2000): "Reservoirs and Dams", in: Wikander, Örjan: Handbook of Ancient Water Technology, Technology and Change in History, Vol. 2, Brill, Leiden, ISBN 90-04-11123-9, pp. 331–339 (332, fn. 2)
- ↑ a b Wikander, Örjan (2000): "The Water-Mill" in: Wikander, Örjan (ed.
- ↑ Donners, K.; Waelkens, M.; Deckers, J. (2002): "Water Mills in the Area of Sagalassos: A Disappearing Ancient Technology", Anatolian Studies, Vol. 52, pp. 1–17 (11)
- ↑ Wilson, Andrew (2002): "Machines, Power and the Ancient Economy", The Journal of Roman Studies, Vol. 92, pp. 1–32 (7f.
- ↑ Wikander, Örjan (1985): "Archaeological Evidence for Early Water-Mills.
- ↑ Davies, Oliver: Roman Mines in Europe, Oxford (1935)