Avaa päävalikko

Kansallis-Osake-Pankki

vuosina 1889–1995 toiminut suomalainen liikepankki
(Ohjattu sivulta KOP)
Kansallis-Osake-Pankin logo.

Kansallis-Osake-Pankki, lyhyemmin Kansallispankki tai KOP, oli vuosina 1889–1995 toiminut suomalainen liikepankki. Se perustettiin suomalaisuusliikkeen vastineeksi ruotsinkielisten Yhdyspankille. Vuonna 1933 KOP:hen sulautui Luotto-Pankki ja vuonna 1958 Suomen Maatalous-Osake-Pankki. KOP:n pääkonttori sijaitsi Helsingin Aleksanterinkadulla Theodor Höijerin suunnittelemassa, vuonna 1893 valmistuneessa rakennuksessa, jota oli laajennettu vuosina 1925 (Onni Tarjanne) ja 1962 (Antero Pernaja).

Pankkikriisin yhteydessä vuonna 1992 STS-pankki fuusioitiin KOP:hen.[1] Vuonna 1994 KOP joutui vakavaraisuutensa paikkaamiseksi järjestämään osakeannin, Kansallisannin, jolla se keräsi sijoittajilta kaksi miljardia markkaa lisäpääomaa. Osakekirjan ulkoasu oli koko pankin ajan samankaltainen.

Lopulta vuonna 1995 Kansallispankki ja Suomen Yhdyspankki sulautuivat muodostaen Merita Pankin (sittemmin osaksi Nordeaa). Fuusiossa Kansallispankin omistajat saivat 41,7 % Meritan osakkeista.[2]

Kansallispankin tunnus oli sininen tyylitelty orava.

Sisällysluettelo

PerustaminenMuokkaa

Kansallis-Osakepankki perustettiin vuonna 1889. Perustajia oli viisi: Otto Stenroth, Lauri Kivekäs, Matti Äyräpää sekä veljekset Otto ja August Hjelt. Perustamisessa kielikysymys näytteli tärkeää osaa. Pankkitoimen koettiin olevan ruotsinkielisten hallussa; tarvittiin suomalainen ja suomenmielinen liikepankki. Perustettavan pankin osakkeita merkitsi suuri joukko suomenmielisiä ihmisiä eri puolella Suomea. Perustava yhtiökokous pidettiin 12.10.1889. Pääkonttori avattiin yleisölle 8.2.1890; yksittäisiä talletuksia oli otettu ja lainoja annettu jo sitä ennen.[3]

Pankin ensimmäinen nimi oli Kansallis-Osakepankki. Tällä nimellä pankki toimi vuodet 1889–1892, ennen kuin nimi ruvettiin kirjoittamaan kahdella yhdysviivalla Kansallis-Osake-Pankki.[3]

Suomalaiskansallisissa piireissä odotettiin aluksi Kansallis-Osake-Pankin toimivan aseena kielitaistelussa. Pankin johto ei kuitenkaan ajanut jyrkkää kielikantaa, vaan näki tärkeämmäksi pankin terveen kasvun turvaamisen. Jyrkkä ja selkeä kielikanta ei myöskään ollut edellytys tulla valituksi pankkiin esimieheksi tai toimikunnan jäseneksi. Eräillä paikkakunnilla aiheutuikin kiistoja, kun ruotsinkielisiä oltiin ottamassa näille paikoille. Suomenkielisen ja -mielisen liike-elämän nousu kuitenkin hyödytti pankkia sen toiminnan alkuvuosikymmeninä.[3]

 
KOP:n konttori, 1930-luku.
 
Talletuslipas.

PääjohtajatMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. Hämäläinen, Unto: Mainettaan pienempi pankki Helsingin Sanomat. 15.3.2009. Viitattu 30.9.2017.
  2. Kulha, Keijo K.: Kuilun partaalla - Suomen pankkikriisi 1991-1995, s. 239.
  3. a b c Blomstedt, Yrjö: Kansallis-Osake-Pankin historia I: 1889–1939. Helsinki: Kansallis-Osake-Pankki, 1989. ISBN 952-90089-6-X.

KirjallisuuttaMuokkaa

  • Blomstedt, Yrjö: Kansallis-Osake-Pankin historia I. KOP, 1989.
  • Kuisma, Markku: Kahlittu raha, kansallinen kapitalismi. Kansallis-Osake-Pankki 1940-1995. SKS, 2004.

Aiheesta muuallaMuokkaa