Avaa päävalikko

Mauri Honkajuuri

suomalainen poliitikko

Iivari Mauri (Ivar Mauritz) Honkajuuri (vuoteen 1906 Tallroth,[1] 13. elokuuta 1882 Nurmo18. helmikuuta 1948 Helsinki[2]) oli suomalainen varatuomari ja Kansallis-Osake-Pankin (KOP) pääjohtaja (1934–1948). Hän oli Suomalaisen puolueen kansanedustaja Vaasan läänin eteläisestä vaalipiiristä 1909–1914.[2]

Elämä ja uraMuokkaa

Honkajuuren vanhemmat olivat kirkkoherra Albert Emil Tallroth ja Forsmanin sukuun kuulunut Alma Cecilia Forsman. Honkajuuri valmistui ylioppilaaksi Vaasan lyseosta vuonna 1900.[1] Hän suoritti oikeustutkinnon 1903 sekä ylemmän hallintotutkinnon 1903 ja sai varatuomarin arvon vuonna 1906.[2]

Honkajuuri toimi Ilmajoen ja Seinäjoen piirin kruununnimismiehenä 1903–1910, minkä jälkeen hän siirtyi KOP:n palvelukseen. Honkajuuri oli pankin Vaasan konttorin esimies 1910–1912, pankin johtokunnan jäsen 1912–1948, pääjohtajan sijainen 1929–1934 ja lopulta pääjohtaja 1934–1948.[2] Ensimmäisinä pääjohtajavuosinaan Honkajuuri keskittyi 1930-luvun lamasta toipumiseen ja vahvisti pankin kannattavuutta ja vakavaraisuutta. Hänen loppukauteensa vaikutti vahvasti toinen maailmansota ja sitä seurannut jälleenrakennusaika. Honkajuuri kuoli vuonna 1948 ja häntä seurasi pääjohtajan tehtävässä hänen vävynsä Matti Virkkunen. Honkajuuren poika Paavo Honkajuuri toimi fuusioituneen Rauma-Repolan johtajana.[1]

Honkajuuri oli aktiivinen Suomen itsenäistymisen jälkeisissä Itä-Karjalan suuntautuneissa heimosodissa, joissa hän oli Suomen hallitusta edustava hallinnollinen toimija. Aluksi hän oli Suomen hallituksen edustajana miehitetyllä Uhtualla kesällä 1918. Joulukuusta 1918 Honkajuuri kuului Viron Avustamisen Päätoimikuntaan ja maaliskuusta 1919 heimoaktivistien Karjalan komiteaan järjestäen heimosotaretkiä. Hän oli edelleen Suomen hallituksen edustajana Aunuksen Karjalassa 1919 ja huolehti siellä Suomesta tulevan viljan jakelusta. Toukokuussa 1919 Honkajuuri oli Aunuksen väliaikaisen toimikunnan edustajana Suomen valtioneuvostossa.lähde?

Honkajuuri oli presidentin valitsijamies vuoden 1925 presidentinvaaleissa, kuului Helsingin kaupunginvaltuustoon (1911–1912, 1917–1918 ja 1926–1928)[1] ja kokoomuksen valtuuskuntaan (1918–1929)[1] sekä toimi Keskuskauppakamarin, Suomen pankkiyhdistyksen ja Kansallisteatterin johtokunnan puheenjohtajana ja Pellonraivaus Oy:n hallintoneuvoston puheenjohtajana.[2]

Vuodesta 1908 Honkajuuri oli naimisissa näyttelijä Helmi Amanda Tähtisen kanssa.[1] Honkajuuri omisti vuodesta 1939 Kirstulan kartanon Hämeenlinnan maalaiskunnassa.[3]

LähteetMuokkaa

  • Heikinheimo, Ilmari: Suomen elämäkerrasto, s. 306. Helsinki: Werner Söderström Osakeyhtiö, 1955.
  • Harjula, Mirko: ”Liite 6: Venäjän Karjalassa 1917–1922 vaikuttaneiden henkilöiden henkilötietoja”, Venäjän Karjala ja Muurmanni 1914–1922, s. 299. Helsinki: Suomen Kirjallisuuden Seura, 2007.

ViitteetMuokkaa

  1. a b c d e f Kuisma, Markku: Mauri Honkajuuri Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 7.6.2000. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Viitattu 24.3.2016.
  2. a b c d e Mauri Honkajuuri Suomen kansanedustajat. Eduskunta.
  3. Kartanon historia Kirstulan kartano. Viitattu 24.3.2016.