Avaa päävalikko

Tämä artikkeli käsittelee Suomen poliittista historiaa esihistorialliselta ajalta alkaen, Ruotsin vallan ajalla (Ruotsi-Suomi, n.1200-1808), Venäjän vallan ajalla (Suomen suuriruhtinaskunta, 1809-1917) ja itsenäisen Suomen ajalla (1917-). Suomella tarkoitetaan tässä yhteydessä suurpiirteisesti sitä maantieteellistä aluetta, jossa sijaitsee nykyinen Suomen valtio.

Sisällysluettelo

Ruotsi-SuomiMuokkaa

Vuonna 1362 Suomi sai oikeuden lähettää edustajansa Ruotsin kuninkaanvaaliin. Ruotsi-Suomen vuoden 1634 hallitusmuodon ja ensimmäisen valtiopäiväjärjestyksen nojalla Suomen neljä säätyä, aateli, papisto, porvaristo ja talonpojat lähettivät edustajiaan valtiopäiville Tukholmaan[1].

ÄänioikeusMuokkaa

Suomessa säädettiin 1906 yleinen ja yhtäläinen äänioikeus – sekä naisille että miehille. Naiset käyttivät äänioikeuttaan ensimmäisenä maailmassa 1907 valtiopäivän vaaleissa. Tuolloin oli vielä Suomen Suuriruhtinaan Valtiopäiväjärjestyksessä rajattu äänioikeuden ulkopuolelle esimerkiksi vaivaisapua saavat henkilöt. Nykyisessä perustuslaissa äänioikeus on yleinen ja yhtäläinen kaikille 18 vuotta täyttäneille.

LähteetMuokkaa

KirjallisuuttaMuokkaa

  • Jussila, Osmo & Hentilä, Seppo & Nevakivi, Jukka: Suomen poliittinen historia 1809–2009. 6. uudistettu painos. Helsinki: WSOY Oppimateriaalit, 2009. ISBN 978-951-0-33241-2.
  • Kuisma, Markku: Suomen poliittinen taloushistoria 1000–2000. Helsinki: Siltala, 2009. ISBN 978-952-234-004-7.
  • Pernaa, Ville & Niemi, Mari K. (toim.): Suomalaisen yhteiskunnan poliittinen historia. Kleio. Helsinki: Edita, 2005. ISBN 951-37-4283-0.
  • Visuri, Pekka: Suomi kylmässä sodassa. Helsingissä: Otava, 2006. ISBN 951-1-20925-6.

Aiheesta muuallaMuokkaa