HMS Woolston

HMS Woolston (viirinumero L49) oli Britannian Kuninkaallisen laivaston Thornycroftin W-luokan hävittäjä, joka palveli ensimmäisen maailmansodan lopulla ja toisessa maailmansodassa.

HMS Woolston
HMS Woolston
HMS Woolston
Naval Ensign of the United Kingdom.svg
Aluksen vaiheet
Rakentaja John I. Thornycroft and Company, Woolston
Kölinlasku 25. huhtikuuta 1917
Laskettu vesille 27. tammikuuta 1918
Palveluskäyttöön 26. kesäkuuta 1918
Palveluskäytöstä myyty romutettavaksi 18. helmikuuta 1947
Tekniset tiedot
Uppouma 1085 t (kuiva)
1512 t (max)
Pituus 95,1 m (kokonaispituus)
Leveys 9,4 m
Syväys 2,9 m
Koneteho 27000 hv
Nopeus 34 solmua
Miehistöä 134
Aseistus 4 x 4"/L45 (102 mm) QF Mk V -tykkiä yksiputkisina P Mk I -asennuksina
1 x 3" 20 cwt Mk I -ilmatorjuntatykki
6 x 21" (533 mm) torpedoputkea

ValmistusMuokkaa

Pääartikkeli: V- ja W-luokka

Alus tilattiin John I. Thornycroft and Companyltä Woolstonista osa vuosien 1916-1917 laivasto-ohjelman 10. tilausta. Sen köli laskettiin 25. huhtikuuta 1917 ja alus laskettiin vesille 27. tammikuuta 1918. Alus valmistui samana vuonna 28. kesäkuuta.[1]

PalvelusMuokkaa

Aluksen palveltua ensimmäisen maailmansodan lopun Suuressa laivastossa se liitettiin 1921 Atlantin laivaston 4. hävittäjälaivueeseen. Alus siirrettiin laivueen mukana Välimeren laivastoon Maltalle ennen siirtoaan reserviin. Alus päätettiin 1938 muuttaa Chathamin telakalla ilmatorjuntakykyiseksi saattajaksi.[1]

Alus aloitti lokakuussa 1939 muutostöiden jälkeiset koeajot ja se liittyi marraskuussa Noren alaisuuteen Englannin kanaalin ja Pohjanmeren saattueiden suojaksi, kunnes alus määrättiin helmikuussa 1942 Kotilaivastoon.[1]

Alus suojasi maaliskuussa HMS Ashantin, HMS Bedouinin, HMS Echon, HMS Eclipsem, HMS Faulknorin, HMS Furyn, HMS Groven, HMS Icaruksen, HMS Inconstantin, HMS Intrepidin, HMS Javelinin, HMS Lancasterin, HMS Ledburyn, HMS Lookoutin,HMS Onslowin, HMS Punjabin, HMS Tartarin, HMS Verdunin ja HMS Wellsin kanssa taistelulaivoja HMS King George V ja HMS Duke of York, taisteluristeilijä HMS Renownia, lentotukialus HMS Victoriousia, risteilijöitä HMS Berwick ja HMS Kenya. Osaston tehtävänä oli toimia Venäjälle matkaavan saattueen PQ12 ja sieltä palaavan saattueen QP8 kaukosuojausosastona. Vapauduttuaan tehtävästä HMS Woolston palasi Noren alaisuuteen saattueiden suojaksi, kunnes se määrättiin kesäkuussa 1943 suojaamaan Atlantille Sisilian maihinnousuun matkaavia saattueita.[1]

HMS Woolston lähti 20. kesäkuuta Clydeen liittyäkseen saattueeseen WS31. Seuraavana päivänä alus suojasi HMS Arrowin, HMS Blankneyn, HMS Blencathran, HMS Breconin, HMS Brissendenin, HMS Hambledonin, HMS Ledburyn, HMS Mendipin, HMS Viceroyn, HMS Wallacen ja HMS Witheringtonin kanssa saattueetta kohti Gibraltaria. Alus erkani 26. kesäkuuta saattueesta sen saavuttua määränpäähänsä.[1]

Alus siirtyi Bon Capin alueelle määrättynä maihinnousun itäisen tukiosaston saattajaryhmä V:hen. Se lähti 7. heinäkuuta Bon Capista sillanpäähän suojaten saattuetta KMF18, josta se erkani seuraavana päivänä tankatakseen Maltalla. 10. heinäkuuta alus matkasi liittyäkseen saattajaryhmäänsä suojatakseen sillanpään ankkuripaikkaa. Alus palasi elokuussa vapauduttuaan maihinnoususta Noren alaisuuten suojaamaan Pohjanmeren saattueita.[1]

Japanin antauduttua toukokuussa 1945 alus siirrettiin saattamaan miinanraivaajia. HMS Woolston ja HMS Wolfhound saattoivat 14. toukokuuta Stavangerin edustan miinanraivaajia.[1]

Alus poistettiin palveluksesta ja se sijoitettiin reserviin. Se sijoitettiin poistolistalle 1946. Alus myytiin 18. helmikuuta 1947 BISCOlle, joka siirsi romuttamisen G. Bruntonille Grangemouthiin. Alus saapui myöhemmin samana vuonna hinattuna romutettavaksi.[1]

LähteetMuokkaa

  • Colledge, J. J. & Warlow, Ben: Ships of the Royal Navy - The Complete Record of all Fighting Ships of the Royal Navy from the 15th Century to the Present, s. 452. Newbury, UK: Casemate, 2010. ISBN 978-1-935149-07-1. (englanniksi)
  • Whitley, M. J.: Destroyers of World War Two – an international encyclopedia. Lontoo: Arms and Armour, 1988. ISBN 0-85368-910-5. (englanniksi)
  • Gardiner, Robert (toim.): Conway's All the World's Fighting Ships 1906–1921. Lontoo, Englanti: Conway Maritime Press, 1985. ISBN 0-85177-245-5. (englanniksi)
  • Cocker, Maurice: Destroyers of the Royal Navy, 1893-1981. Englanti: Ian Allan, 1982. ISBN 0-7110-1075-7. (englanniksi)
  • Fairweather, Cliff: Hard Lying - The Story of the "V&W" Class Destroyers and the Men Who Sailed in Them. Chelmsford, UK: Avalon Associates, 2005. ISBN 0-9529440-4-9. (englanniksi)
  • Preston, Anthony: V and W class Destroyers 1917-1945. Lontoo, Englanti: MacDonald & Co (Publishers) Ltd, 1971. (englanniksi)

ViitteetMuokkaa