HMS Wolfhound

HMS Wolfhound (viirinumero D56, I56 ja L56) oli Britannian kuninkaallisen laivaston Amiraliteetin W-luokan hävittäjä ensimmäisen maailmansodan lopulla ja toisessa maailmansodassa.

HMS Wolfhound
HMS Wolfhound
HMS Wolfhound
Naval Ensign of the United Kingdom.svg
Aluksen vaiheet
Rakentaja Fairfield Shipbuilding and Engineering Company, Govan
Kölinlasku huhtikuu 1917
Laskettu vesille 14. maaliskuuta 1918
Palveluskäyttöön 27. huhtikuuta 1918
Loppuvaihe myyty romutettavaksi 18. helmikuuta 1948
Tekniset tiedot
Uppouma 1 100 t (standardi)
1 490 t (max)
Pituus 95,1 m (kokonaispituus)
Leveys 9,0 m
Syväys 3,2 m
Koneteho 27 000 hv
Nopeus 34 solmua
Miehistöä 134
Aseistus
Aseistus 4 × QF 4"/L45 (102 mm) Mk V -tykkiä yksiputkisina P Mk I -asennuksina
1 × 3" 20 cwt Mk I -ilmatorjuntatykki
6 × 21" (533 mm) torpedoputkea

ValmistusMuokkaa

Pääartikkeli: V- ja W-luokka

Alus tilattiin vuosien 1916-1917 laivasto-ohjelman 10. tilauksessa Fairfield Shipbuilding and Engineering Companyltä Govanista, missä köli laskettiin huhtikuussa 1917. Alus laskettiin vesille 14. maaliskuuta 1918 ja valmistui puolitoista kuukautta myöhemmin 27. huhtikuuta.[1]

PalvelusMuokkaa

Palvelukseen otettaessa alus liitettiin Suuren laivaston 13. hävittäjälaivueeseen, mistä se siirrettiin sodan päätyttyä 1921 Atlantin laivaston 2. hävittäjälaivueeseen. Alus siirtyi laivueen mukana Välimeren laivastoon, mistä se edelleen siirtyi Chathamin reserviin. Alus valittiin 1938 muutettavaksi ilmatorjuntakykyiseksi saattajaksi (WAIR) ja muutos toteutettiin Chathamin telakalla.[1]

Toukokuussa 1940 alus palautettiin palvelukseen Portsmouthiin sijoitettuun 1. hävittäjälaivueeseen suojaamaan kanaalinsaattueita. Alus irrotettiin 26. toukokuuta evakuoimaan liittoutuneiden joukkoja Ranskasta. Se tulitti 26. toukokuuta yhdessä HMS Verityn kanssa Calaisin satamaa. Se määrättiin seuraavana päivänä Doverin alaisuuteen evakuoimaan joukkoja Dunkerquesta (operaatio Dynamo).[1]

Alus kuljetti 28. toukokuuta 142 miestä Doveriin. Alus palasi seuraavana päivänä Dunkerqueen, jossa se kärsi pahoin ilmahyökkäyksessä. Sen perä murtui, mutta sen uppoaminen saatiin estettyä ja alus hinattua Chathamiin korjattavaksi. Alus aloitti korjausten jälkeiset koeajot syyskuussa 1942.[1]

Marraskuussa palvelukseen palattuaan alus suojasi Pohjanmeren saattueita. Suojaus ja partiointi alue supistui huhtikuussa 1945 Thamesin edustalle, jolloin myös Atlantin saattueiden reittiä muutettiin kulkemaan kanaalin kautta ilmauhan poistuttua. Saksan antauduttua alus tuki Norjan haltuunottoa. Alus suojasi 14. toukokuuta yhdessä HMS Wolseyn ja Norjan laivaston korvettien kanssa miinanraivausta Bergenin edustalla. Alus siirrettiin Noren alaisuuteen tuettaessa Norjan tapahtumia.[1]

Alus poistettiin palveluksesta ja siirrettiin reserviin. Alus sijoitettiin poistolistalle ja myytiin helmikuussa 1948 BISCOlle. Granton Shipbreakers Forthissa romutti aluksen myöhemmin samana vuonna.[1]

LähteetMuokkaa

  • Colledge, J. J. & Warlow, Ben: Ships of the Royal Navy - The Complete Record of all Fighting Ships of the Royal Navy from the 15th Century to the Present, s. 451. Newbury, UK: Casemate, 2010. ISBN 978-1-935149-07-1. (englanniksi)
  • Whitley, M. J.: Destroyers of World War Two – an international encyclopedia. Lontoo: Arms and Armour, 1988. ISBN 0-85368-910-5. (englanniksi)
  • Gardiner, Robert (toim.): Conway's All the World's Fighting Ships 1906–1921. Lontoo, Englanti: Conway Maritime Press, 1985. ISBN 0-85177-245-5. (englanniksi)
  • Cocker, Maurice: Destroyers of the Royal Navy, 1893-1981. Englanti: Ian Allan, 1982. ISBN 0-7110-1075-7. (englanniksi)
  • Fairweather, Cliff: Hard Lying - The Story of the "V&W" Class Destroyers and the Men Who Sailed in Them. Chelmsford, UK: Avalon Associates, 2005. ISBN 0-9529440-4-9. (englanniksi)
  • Preston, Anthony: V and W class Destroyers 1917-1945. Lontoo, Englanti: MacDonald & Co (Publishers) Ltd, 1971. (englanniksi)

ViitteetMuokkaa

Aiheesta muuallaMuokkaa