HMS Warwick (D25)

Tämä artikkeli kertoo Britannian kuninkaallisen laivaston W-luokan hävittäjästä. Muita saman nimisiä aluksia on täsmennyssivulla.

HMS Warwick (viirinumero D25 ja toukokuusta 1940 alkaen I25) oli Britannian kuninkaallisen laivaston Amiraliteetin W-luokan hävittäjä ensimmäisen maailmansodan lopulla ja toisessa maailmansodassa.

HMS Warwick
HMS Warwick
HMS Warwick
Naval Ensign of the United Kingdom.svg
Aluksen vaiheet
Rakentaja Hawthorn Leslie and Company, Hebburn
Kölinlasku 10. maaliskuuta 1917
Laskettu vesille 28. joulukuuta 1917
Palveluskäyttöön 18. maaliskuuta 1918
Palveluskäytöstä upotettu 20. helmikuuta 1944
Tekniset tiedot
Uppouma 1 100 t (standardi)
1 490 t (max)
Pituus 95,1 m (kokonaispituus)
Leveys 9,0 m
Syväys 3,2 m
Koneteho 27 000 hv
Nopeus 34 solmua
Miehistöä 134
Aseistus 4 x QF 4"/L45 (102 mm) Mk V -tykkiä yksiputkisina P Mk I -asennuksina
1 x 3" 20 cwt Mk I -ilmatorjuntatykki
6 x 21" (533 mm) torpedoputkea

ValmistusMuokkaa

Pääartikkeli: V- ja W-luokka

Alus tilattiin 9. joulukuuta 1916 vuosien 1916-1917 laivasto-ohjelman 10. tilauksessa Hawthorn Leslie and Companyltä Hebburnistä, missä köli laskettiin 10. maaliskuuta 1917. Alus laskettiin vesille 28. joulukuuta ja valmistui 16. maaliskuuta 1918.[1]

PalvelusMuokkaa

Palvelukseen otettaessa alus liitettiin Suureen laivastoon ja huhtikuussa se osallistui Zeebruggeen ja Ostendiin tehtyihin iskuihin. Alus oli 12. marraskuuta vastaanottamassa antautuvaa Saksan keisarikunnan laivastoa, minkä jälkeen se siirrettiin Välimeren laivaston 1. hävittäjälaivueeseen.[1]

Alus siirrettiin reserviin 1930-luvun alussa, missä se oli elokuuhun 1939. Se osallistui reserviläisillä miehitettynä kuningas Yrjö VI:n reservilaivaston katselmukseen Weymouthin lahdella. Toisen maailmansodan alkaessa alus oli Plymouthissa saattueiden paikallissuojana.[1]

Warwick suojasi 10. tammikuuta 1940 HMS Enchantressin ja HMS Wandererin kanssa Gibraltarille matkannutta saattuetta OG14F, mistä alus erkani vielä samana päivänä Wandererin kanssa liittyäkseen Liverpooliin matkanneeseen saattueeseen HG14F. Alus liittyi seuraavana päivänä HMS Aberdeenin, HMS Bidefordin ja HMS Leithin suojaamaan saattueeseen HG14F, josta se erkani 15. tammikuuta saattueen saavuttua määränpäähänsä palaten Plymouthiin.[1]

Alus siirtyi helmikuussa aluejohdon mukana Plymouthista Liverpooliin, missä se sijoitettiin marraskuussa 7. saattajaryhmään. Alus määrättiin joulukuussa suojaamaan saattuetta OB58. Alus osui miinaan 20. joulukuuta Liverpoolin edustalla, jolloin se vaurioitui pahoin. HMS Wild Swan hinasi aluksen Liverpooliin korjattavaksi. Warwick palasi maaliskuussa 1941 telakalta aloittaen koeajot, joiden päätyttyä se palasi Atlantin saattueiden suojaksi.[1]

Toukokuussa 1942 alus siirrettiin Yhdysvaltain laivaston alaisuuteen, minkä vuoksi se matkasi Karibianmerelle. Alus liittyi kesäkuussa Karibialle sijoitettuihin saattajiin, joita olivat korvetit HMS Columbine, HMS Buttercup, HMCS Snowberry sekä Yhdysvaltain laivaston aluksia. Alus siirrettiin Yhdysvaltain laivaston Task Force 90:een etsimään Länsi-Intian saaristossa havaittuja sukellusveneitä. Joulukuussa alus määrättiin muutettavaksi pitkän matkan saattajaksi, minkä vuoksi se aloitti kotimatkansa.[1]

Tammikuussa 1943 alus siirrettiin Dundeessa muutostöitä varten telakalle. Alus aloitti toukokuussa koeajot, joiden päätyttyä se oli koulutettavana. Alus palasi kesäkuussa Atlantin saattueiden suojaksi Britteinsaarilta Gibraltarille, kunnes se sai heinäkuussa määräyksen osallistua Biskajanlahden sukellusveneidentorjuntaan. Elokuussa alus oli operaatio Musketryssä etsimässä Biskajanlahdelta sukellusveneitä.[1]

Syyskuussa alus määrättiin tukemaan operaatio Alacrityyn valmistelemaan lentotukikohtia Azoreille. Se suojasi lokakuussa saattueen Azoreille HMS Havelockin, HMS Vanocin ja korvettien Buttercupin, HMS Lavenderin, HMS Godetian sekä sluuppi HMS Lowestoftin kanssa. Operaatiosta vapauduttuaan alus suojasi marraskuusta alkaen lounaisen reitin saattueita.[1]

Warwickin osui 20. tammikuuta 1944 Trevose Headin edustalla Saksan laivaston sukellusveneen U-413 laukaisema akustinen torpedo T5-FAT. Alus upposi nopeasti ja ainoastaan 93 miehistönjäsentä pelastui tuhosta.[1]

LähteetMuokkaa

  • Whitley, M. J.: Destroyers of World War Two – an international encyclopedia. Lontoo: Arms and Armour, 1988. ISBN 0-85368-910-5. (englanniksi)
  • Gardiner, Robert (toim.): Conway's All the World's Fighting Ships 1906–1921. Lontoo, Englanti: Conway Maritime Press, 1985. ISBN 0-85177-245-5. (englanniksi)
  • Cocker, Maurice: Destroyers of the Royal Navy, 1893-1981. Englanti: Ian Allan, 1982. ISBN 0-7110-1075-7. (englanniksi)
  • Fairweather, Cliff: Hard Lying - The Story of the "V&W" Class Destroyers and the Men Who Sailed in Them. Chelmsford, UK: Avalon Associates, 2005. ISBN 0-9529440-4-9. (englanniksi)
  • Preston, Anthony: V and W class Destroyers 1917-1945. Lontoo, Englanti: MacDonald & Co (Publishers) Ltd, 1971. (englanniksi)

ViitteetMuokkaa