Avaa päävalikko

Anders Josef Europaeus

suomalainen poliitikko

Anders Josef Europaeus (20. marraskuuta 1797[1] Kuolemajärvi24. toukokuuta 1870 Liperi) oli suomalainen kirkkoherra, rovasti, teologian tohtori ja valtiopäivämies.

Europaeuksen vanhemmat olivat Kuolemajärven ja myöhemmin Parikkalan kappalainen Isak Emanuel Europaeus (1768–1840) ja Maria Kristina Steen. Europaeuksen ollessa muutaman kuukauden ikäinen perhe muutti Parikkalaan. Hän kävi Lappeenrannan ja Käkisalmen piirikouluja ja opiskeli Viipurin saksalaisessa lukiossa. Viipurin lääni oli silloin ns. Vanhaa Suomea ja osa Venäjää muun Suomen kuuluessa yhä Ruotsiin. Läänin koulut olivat saksankielisiä. Suomen sodan jälkeen Vanha Suomi liitettiin hallinnollisesti muun Suomen yhteyteen ja Europaeus siirtyi Porvoon lukioon, jossa opetus annettiin ruotsiksi. Ylioppilastutkinnon hän suoritti Turussa 1817, jatkoi sitten opiskeluja Turun yliopistossa ja valmistui 1820 filosofian kandidaatiksi sekä 1823 filosofian maisterikswi. Tämän jälkeen hän toimi opettajana Loviisassa, Savonlinnassa ja entisessä koulussaan Viipurin saksalaisessa lukiossa 1825-1834.[2]

Siitä huolimatta että Europaeus koki opettajan työn mielekkääksi, hän halusi suuntautua pappisuralle. Hän suoritti papin- ja pastoraalitutkinnon 1829, hänet vihittiin papiksi Porvoon hiippakunnassa 1829 ja hän siirtyi 1834 Liperin kirkkoherran virkaan. Hänen edeltäjänsä Henrik Renqvist oli aloittanut seurakunnassa herätysliikkeen, jonka seurauksena kansa oli jakautunut kahtia. Europaeus onnistui sovittelemaan osapuolten välejä ja vähitellen herännäiset liittyivät takaisin muun kirkkokansan yhteyteen.[2]

Europaeus koki kansan sivistystason kohottamisen tärkeäksi ja niinpä hän vuonna 1845 perusti Liperiin kirjaston. Hän perusti pitäjään myös kansakoulun 1857. Uno Cygnaeus sai Europaeukselta hyödyllisiä neuvoja kansakouluasetustensa pohjaksi. Europaeus oli kirkkolakikomitean jäsen 1852 ja osallistui Tammikuun valiokuntaan 1862. Hän edusti pappissäätyä vuosien 1863–1864 valtiopäivillä ja jatkoi siellä toimintaa koulutuksen kehittämiseksi, esittämällä suomenkielisen yläalkeiskoulun perustamista Joensuuhun ja suomensukuisten kansojen kielen- ja historian tutkimuksen oppituolin perustamista yliopistoon. Edellä mainittu esitys meni läpi, jälkimmäinen toteutui vasta 30 vuotta myöhemmin. Kansansivistyksen lisäksi Europaeus kannatti kunnallishallintouudistusta maallisen ja kirkollisen hallinnon erottamiseksi toisistaan.

Europaeus oli kiinnostunut suomalaisuusaatteesta, vaikka ei kyennytkään täysin sujuvasti suomen kielellä keskustelemaan. Kiinnostukseen lienee vaikuttanut, että hän oli tutustunut Turun vuosinaan Adolf Ivar Arwidssoniin ja perehtynyt myös Porthanin esittämiin teorioihin suomalaisten alkuperästä.

Teologian tohtorin arvo Europaeukselle myönnettiin 1857. Hän laati teoksen Karjalan ajantiedot Täyssinän rauhaan asti vuonna 1859 ja esitti historiallisia tutkielmiaan myös lehdissä ja muissa julkaisuissa, kuten Muutamia arveluita Väinölästä, Pohjolasta ja muista Kalevalassa esiintyvistä nimistä vuonna 1862.

Europaeus oli kahdesti naimisissa, hänen ensimmäinen vaimonsa oli Sofia Wilhelmina Boije af Gennäs. Jäätyään leskeksi vuonna 1836 hän meni 1837 naimisiin Selma Augusta Lampan (k. 1852) kanssa.[3] Toisesta avioliitosta hänellä oli tytär, kasvitarhaopetuksen uranuurtaja Nora Pöyhönen ja poika, lääketieteen tohtori, Suomen hammaslääketieteen uraauurtaja Matti Äyräpää. Ensimmäisestä avioliitosta hänellä oli poika, Uudenmaan läänin lääninagronomi Anders Theodor Europaeus (1836–1912).[4][2]

KirjallisuuttaMuokkaa

  • Martti Ruutu : Rovasti A. J. Europaeus Suomen muinaisuuden tutkijana. Helsinki 1939
  • Martti Ruutu : A. J. Europaeus koulukysymysten ajajana 1850- ja 1860-luvuilla. Helsinki 1940

LähteetMuokkaa