Wikipedia

Alankomaiden Karibia

ryhmä Karibian saaria, osa Alankomaita

Alankomaiden Karibia[3][4] tai Hollannin Karibia (holl. Caribisch Nederland) tarkoittaa kolmea erityisasemissa olevaa Alankomaiden kuntaa, jotka sijaitsevat Karibialla. Ne ovat Bonaire, Sint Eustatius ja Saba[5]. Joskus termiä ”Alankomaiden Karibia” käytetään viittaamaan kaikkiin Alankomaille kuuluviin Karibian saariin, joita ovat Bonairen, Sint Eustatiuksen ja Saban lisäksi Aruba, Curaçao ja Sint Maarten. Lainsäädännöllisesti Bonaire, Sint Eustatius ja Saba tunnetaan myös BES-saarina. Saaret luokitellaan tällä hetkellä Alankomaiden erityiskunniksi sekä Euroopan unionin merentakaisiksi alueiksi, ja näin ollen EU:n lainsäädäntöä ei sovelleta niissä automaattisesti.

Alankomaiden Karibia
Caribisch Nederland
Alankomaiden lippu Alankomaiden vaakuna
lippu vaakuna

Bonairen, Saban ja Sint Eustatiuksen sijainti Karibialla.
Bonairen, Saban ja Sint Eustatiuksen sijainti Karibialla.

Valtiomuoto erityiskunta (perustuslaillinen monarkia)
Kuningas Willem-Alexander
Kansallinen edustaja Jan Helmond
Pinta-ala
– yhteensä 328 km² (sijalla )
Väkiluku (2016) 25 019 (sijalla )
Viralliset kielet hollanti
Tunnustetut alueelliset kielet:
englanti (Sabassa ja St. Eustatiuksella)
papiamentu (Bonairella)[1]
Valuutta Yhdysvaltain dollari[2] (USD)
Aikavyöhyke UTC-4
Itsenäisyys
Alankomaiden Antillien lakkauttaminen
10. lokakuuta 2010
Lyhenne BQ, NL-BQ1, NL-BQ2, NL-BQ3
Kansainvälinen
suuntanumero		 +599
Edeltäjä(t)  Alankomaiden Antillit

Bonaire sijaitsee Karibian eteläosissa lähellä Venezuelan rannikkoa. Sint Eustatius ja Saba sijaitsevat puolestaan Karibian koillisosissa Sint Maartenin eteläpuolella ja Saint Kitts ja Nevisin luoteispuolella.

Laillinen asema

muokkaa

Nämä kolme saarta saivat nykyisen asemansa sen jälkeen, kun Alankomaiden Antillit lakkautettiin 10. lokakuuta 2010.[6] Samalla Curaçaon ja Sint Maartenin saaret tulivat osaksi Alankomaiden kuningaskuntaa autonomisina maina (holl.l anden).[7] Aruban saari on myös osana Alankomaiden kuningaskuntaa. Termi "Alankomaiden Karibia" voi viitata kolmeen erityisiin kuntiin , mutta siihen voi myös laskea kaikki Karibian saaret jotka ovat osa Alankomaiden kuningaskuntia. Karibian Alankomaiden väestö on 25 019. Niiden kokonaispinta-ala on 328 km2

Alankomaiden Karibian saarten asukkaat äänestivät ensimmäistä kertaa Alankomaiden parlamenttivaaleissa vuonna 2012.[8]

Hallinto

muokkaa

Erityiset kunnat (holl. bijzondere gemeente) toimivat kuten muut Alankomaiden kunnat ja niiden tehtävät ovat samat. Täytäntöönpanovalta kuuluu hallintoneuvostolle, jota johtaa kuvernööri. Tärkein demokraattinen elin on saarivaltuusto. Näiden kolmen saaren asukkailla on Alankomaiden kansalaisuus ja on oikeus äänestää Alankomaiden parlamenttivaaleissa ja (kuten kaikilla Alankomaiden kansalaisilla) Euroopan parlamentinvaaleissa.

Virallisesti saaret luokitellaan Alankomaiden lainsäädännössä julkisiksi elimiksi eikä kunniksi. Toisin kuin tavanomaisissa kunnissa, ne eivät kuulu mihinkään Alankomaiden maakuntiin[9] ja kuntien maakuntaneuvostojen valtuudet jakautuvat saarivaltioiden ja keskushallinnon välillä Karibian alueen Alankomaiden kansallisen viraston välillä. Tästä syystä niitä kutsutaan "erityisiksi" kunniksi.

Monissa Alankomaiden laeissa on erityinen versio, joka koskee Karibian alueita.[10] Esimerkiksi sosiaaliturva ei ole samalla tasolla kuin Manner-Alankomaissa.[11]

Alankomaiden erityiset kunnat
Kunta Pääkaupunki
(ja suurin kaupunki) 		Pinta-ala
(km²)[12] 		Väkiluku[13]
 Asukastiheys
(per km²) 		Koordinaatit
  Bonaire Kralendijk 288 18 905 66 12°10′N, 68°14′W
  Sint Eustatius Oranjestad 21 3 877 185 17°29′N, 62°59′W
  Saba The Bottom 13 1 811 139 17°38′N, 63°15′W
Yhteensä 322 24 593 76

Kansallinen toimisto

muokkaa

Alankomaiden Karibian kansallinen toimisto (holl. Rijksdienst Caribisch Nederland) vastaa saarten verotuksesta, poliisitoiminnasta, maahanmuutosta, liikenneinfrastruktuurista, terveydenhuollosta, koulutuksesta ja sosiaaliturvasta ja tarjoaa näitä palveluja Alankomaiden keskushallituksen puolesta..[14] Tämä virasto perustettiin alueelliseksi palvelukeskukseksi vuonna 2008 ja siitä tuli Alankomaiden Karibian kansallinen toimisto 1. syyskuuta 2010 alkaen.[15]Nykyinen johtaja on Jan Helmond.[16] Bonairen, Sint Eustatiusin ja Saban julkisten elinten edustaja edustaa Alankomaiden keskushallitusta saarilla ja suorittaa myös tehtäviä, jotka ovat samanlaisia kuin kuninkaan komisaarin jäsen. Nykyinen edustaja on Gilbert Isabella.

Suhde Euroopan unioniin

muokkaa
 
Euroopan unionin erityisalueet

Saaret eivät kuulu Euroopan unioniin, vaan ne ovat unionin merentakaisia alueita, joissa sovelletaan erityissäännöksiä.[17] Lissabonin sopimuksessa otettiin käyttöön menettely, jossa Eurooppa-neuvosto voi muuttaa Tanskan, Ranskan tai Alankomaiden merentakaisen alueiden asemia koskien EU:n perussopimuksen pohjalta soveltamisessa kyseiseen alueeseen.[18]

Kesäkuussa 2008 Alankomaiden hallitus julkaisi selvityksen oikeudellisista ja taloudellisista vaikutuksista siirtymällä merentakaisesta alueen asemasta ulkoalueen asemaan .[19][20] Saarten asema tarkistettiin viiden vuoden siirtymäkauden jälkeen, joka alkoi Alankomaiden Antillien purkamisesta lokakuussa 2010 alkaen.[21]

Uudelleentarkastelu toteutettiin osana suunnitellun Alankomaiden lain uudistamista koskien Bonairea, Sint Eustatiusta ja Sabaa jossa saarille on myönnetty mahdollisuus tulla osaksi ulkoalueen asemaa ja siten suoraan Euroopan unionin osaksi.[22]

Lokakuussa 2015 tarkastelussa todettiin, että nykyiset hallinto- ja integraatiolainsäädännöt Manner-Alankomaiden kanssa eivät toimineet mutta suosituksia siitä, olisiko siirtyminen merentakaisesta alueen asemasta ulkoalueen asemaan parantaisi saarten asemia.[23][24][25][26]

Maantiede

muokkaa

Alankomaiden Karibian alueet ovat osa Pieniä Antilleja.

  • Bonaire on osa ABC-saaria Leewardantillien saariketjussa Venezuelan rannikon tuntumassa. Leewardantilleissa on sekä tuliperäisiä että korallista muodostuneita saaria.
  • Saba ja Sint Eustatius ovat osa SSS-saaria. Ne sijaitsevat Puerto Ricon ja Neitsytsaarten itäpuolella. Vaikka niitä pidetään yleensä osana Leewardsaaria, mutta joissain yhteyksissä myös osana Windwardsaaria. Windwardsaaret ovat kaikki tuliperäisiä ja mäkisiä, joten ne eivät ole kovinkaan sopivia maatalouteen. Korkein kohta on 887 metriin kohoava Scenery-vuori Saballa (myös korkein kohta koko Alankomaiden kuningaskunnassa).
  •  
    Kartta, jossa on Bonaire, Sint Eustatius ja Saba.
  •  
    Suhteellinen etäisyys Manner-Alankomaiden ja Alankomaiden Karibian välillä.
  •  
    Alankomaihin kuuluvien alueiden luokittelu.

Ilmasto

muokkaa

Alankomaiden Karibian saaret kuuluvat trooppiseen ilmastoon, jossa on lämmin sää ympäri vuoden. Leewardsaaret ovat lämpimämpiä ja kuivempia kuin Windwardsaaret. Kesällä Windwardsaaret ovat alttiita hurrikaaneille.

Valuutta

muokkaa

Kolme saarta käytti 1. tammikuuta 2011 asti Alankomaiden Antillien guldenia; sen jälkeen kaikki kolme siirtyivät käyttämään Yhdysvaltain dollaria eikä euroa (jota käytetään Manner-Alankomaissa) tai Karibian guldenia (jota kaksi muuta entistä Alankomaiden Antillien saarta Curaçao ja Sint Maarten käyttävät).[27]

Tietoliikenne

muokkaa

Puhelinnumero on 599, sama kuin entisellä Alankomaiden Antilleilla, ja se on yhteinen myös Curaçaon kanssa. Kansainvälinen standardointijärjestö on määrittänyt näille saarille ISO 3166-1-alpha-2-maakoodin ISO 3166-2: BQ.[28] IANA ei ole perustanut .bq Internet ccTLD: n koodia eikä sitä tiedetä milloin se otetaan käyttöön joten käytössä on Alankomaiden verkkotunnus .nl [29][30]

Lähteet

muokkaa
  1. ↑ Invoeringswet openbare lichamen Bonaire, Sint Eustatius en Saba wetten.nl. Arkistoitu 17.1.2015. Viitattu 14.10.2012. (hollanniksi)
  2. ↑ Wet geldstelsel BES 30.9.2010. Alankomaiden hallitus. Viitattu 11.1.2014.
  3. ↑ Changes per 10.10.10 Rijksdienst Caribisch Nederland. Arkistoitu 27.9.2015. Viitattu 16.8.2015.
  4. ↑ Island guide Caribbean Netherlands – Bonaire, Sint Eustatius, Saba (pdf) Rijksdienst Caribisch Nederland. Arkistoitu 7.9.2015. Viitattu 16.8.2015.
  5. ↑ Nature Policy Plan The Caribbean Netherlands (pdf) 3.2.2014. Ministry of Economic Affairs of the Netherlands. Viitattu 20.11.2018.
  6. ↑ Besluit van 23 september 2010 tot vaststelling van het tijdstip van inwerkingtreding van de artikelen I en II van de Rijkswet wijziging Statuut in verband met de opheffing van de Nederlandse Antillen 1.10.2010. Overheid.nl. Arkistoitu 15.7.2011. Viitattu 27.6.2011. (hollanniksi)
  7. ↑ Caribbean Parts of the Kingdom Government.nl. Arkistoitu 30.10.2016.
  8. ↑ Verkiezingen Caribische graadmeter www.telegraaf.nl. 15.3.2017. Arkistoitu 16.4.2017. Viitattu 2.5.2018.
  9. ↑ 31.954, Wet openbare lichamen Bonaire, Sint Eustatius en Saba Eerste kamer der Staten-Generaal. Arkistoitu 25.11.2010. ”.” Viitattu 15.10.2010. (hollanniksi)
  10. ↑ Wet- en regelgeving web.archive.org. Arkistoitu 14.5.2011. (hollanniksi)
  11. ↑ Rob Bijl and Evert Pommer: Summary and conclusions – The Caribbean Netherlands five years after the transition kennisopenbaarbestuur.nl.
  12. ↑ Statistical Yearbook – Netherlands Antilles (2009) Central Bureau of Statistics (Netherlands). Arkistoitu 20.12.2016. pdf
  13. ↑ Bevolkingsontwikkeling Caribisch Nederland; geboorte, sterfte, migratie Central Bureau of Statistics. Viitattu 13.12.2012. (hollanniksi)
  14. ↑ Vacatures Rijksdienst Caribisch Nederland. Viitattu 29.5.2013.
  15. ↑ Rijksdienst Caribisch Nederland Rijksdienst Caribisch Nederland. Arkistoitu 2.4.2015. Viitattu 29.5.2013.
  16. ↑ Agreement on labor conditions Civil servants Rijksdienst Caribisch Nederland Rijksdienst Caribisch Nederland. Arkistoitu 3.10.2016. Viitattu 30.9.2016.
  17. ↑ Per the Annex II of the Treaty on the Functioning of the European Union.
  18. ↑ > Article 355(6) of the Treaty on the Functioning of the European Union.
  19. ↑ Schurende rechtsordes: Over juridische implicaties van de UPG-status voor de eilandgebieden van de Nederlandse Antillen en Aruba (Rijksuniversiteit Groningen) (pdf) 19.6.2008. Eerstekamer.nl. Arkistoitu 2.4.2015. (hollanniksi)
  20. ↑ Economische gevolgen van de status van ultraperifeer gebied voor de Nederlandse Antillen en Aruba / SEOR (pdf) 19 June 2008. Eerstekamer.nl. Arkistoitu 14.7.2014. (hollanniksi)
  21. ↑ Tweede Kamer, vergaderjaar 2008–2009, 31700 IV, nr.3: Brief van de staatssecretaris van Binnenlandse Zaken en Koninkrijksrelaties met het kabinetsstandpunt over de rapporten over de UPG status voor de eilandgebieden van de Nederlandse Antillen en Aruba (pdf) 21.10.2008. Eerstekamer.nl. Arkistoitu 14.7.2014. (hollanniksi)
  22. ↑ Kamerstuk 31954 nr.7: Regels met betrekking tot de openbare lichamen Bonaire, Sint Eustatius en Saba (Wet openbare lichamen Bonaire, Sint Eustatius en Saba) 14.10.2009. Overheid.nl. Arkistoitu 14.7.2014. (hollanniksi)
  23. ↑ Pro Facto – Rijksuniversiteit Groningen: Vijf jaar Caribisch Nederland: De werking van wetgeving (pdf) zoek.officielebekendmakingen.nl. elokuu 2015. Arkistoitu 26.3.2017. (hollanniksi)
  24. ↑ DSP-Groep: Vijf jaar Caribisch Nederland: Werking van de nieuwe bestuurlijke structuur (pdf) zoek.officielebekendmakingen.nl. 23.9.2015. Arkistoitu 26.3.2017. (hollanniksi)
  25. ↑ Sociaal en Cultureel Planbureau: Vijf jaar Caribisch Nederland: Gevolgen voor de bevolking (pdf) zoek.officielebekendmakingen.nl. lokakuu 2015. Arkistoitu 26.3.2017. (hollanniksi)
  26. ↑ Evaluatiecommissie Caribisch Nederland: VIJFJAAR VERBONDE BONAIRE, SINT EUSTATIUS, SABA EN EUROPEES NEDERLAND (Rapport van de commissie evaluatie uitwerking van de nieuwe staatkundige structuur Caribisch Nederland) (pdf) deugdelijkbestuuraruba.org. 12.10.2015. Arkistoitu 22.3.2017. (hollanniksi)
  27. ↑ The Dutch Caribbean Dutch Caribbean Legal Portal. Arkistoitu 20.6.2014.
  28. ↑ ISO 3166-1 decoding table International Organization for Standardization. Arkistoitu 4.6.2012. Viitattu 16.12.2010.
  29. ↑ BQ – Bonaire, Sint Eustatius and Saba ISO. Arkistoitu 17.6.2016. Viitattu 29.8.2014.
  30. ↑ Delegation Record for .BQ IANA. Viitattu 3.7.2019.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Alankomaiden_Karibia&oldid=22258048”