Alankomaiden Antillit

entinen Alankomaiden alusmaa

Alankomaiden Antillit oli vuosina 1954–2010 Alankomaiden kuningaskuntaan kuulunut kahdesta saariryhmästä muodostunut autonominen alue Karibianmerellä. Siihen kuuluivat Venezuelan rannikon edustalla suojanpuolen saaret ja Puerto Ricon itäpuolella tuulenpuolen saaret. Saarten pääkaupunki Willemstad sijaitsee Curaçaolla. Alun perin Alankomaiden Antilleihin kuului myös Aruba, mutta se erotettiin omaksi autonomiseksi alueekseen vuonna 1986.[1]

Alankomaiden Antillit
Nederlandse Antillen (hollanniksi)
Antia Hulandes (papiamentoksi)
1954–2010

Valtiomuoto perustuslaillinen monarkia
osa  Alankomaiden kuningaskuntaa
Alankomaiden kuningatar Juliana (1954–1980)
Beatrix (1980–2010)
Pääkaupunki Willemstad
Pinta-ala
– yhteensä 800 km² 
Väkiluku (2001) 175 653
– väestötiheys 219,6 / km²
Historia
– perustettiin 15. joulukuuta 1954
– Aruban ero 1. tammikuuta 1986
– lakkautettiin 10. lokakuuta 2010
Viralliset kielet papiamentu, hollanti, englanti
Valuutta Alankomaiden Antillien guldeni
Lyhenne an.
Tunnuslause Libertate unanimus
Kansallislaulu Het Wilhelmus(1954–1964)
”Tera di Solo y suave biento” (1964–2000)
”Himno de Antias Hulandes” (2000–2010)
Seuraaja(t)  Aruba
 Curaçao
 Sint Maarten
Alankomaiden Karibian lippu Alankomaiden Karibia

Maantiede muokkaa

Alankomaiden Antillit muodostuivat kahdesta toisistaan erillään olevasta saariryhmästä, joita kutsuttiin tuulenpuolensaariksi ja suojanpuolensaariksi. Suojanpuolen saaret sijaitsevat Venezuelan rannikon edustalla, ja saariryhmään kuuluvat Aruba, Bonaire ja Curaçao, jotka tunnetaan myös ABC-saarina. Tuulenpuolen saaret sijaitsevat ABC-saarista noin 800 kilometriä koilliseen, Puerto Ricon itäpuolella. Tuulenpuolensaariin kuuluvat Sint Eustatius ja Saba sekä Saint Martinin saaren eteläosa Sint Maarten.[1][2][3]

Molemmat saariryhmät sijaitsevat trooppisella vyöhykkeellä. ABC-saarilla vallitsee suhteellisen kuiva ilmasto, mutta tuulenpuolensaarilla sataa vuoristoisemman maaston vuoksi huomattavasti enemmän.[1]

Historia muokkaa

Espanjalaiset saapuivat ABC-saarille vuonna 1499, ja Espanja hallitsi saaria 1600-luvulle asti. Vuoden 1635 tienoilla saaret otti hallintaansa Alankomaiden Länsi-Intian kauppakomppania. Saarista tuli tärkeä orjakaupan tukikohta. Orjuus kiellettiin vuonna 1862, jolloin kukin vapautunut orja sai tilkun maata.[1]

Saaret olivat Alankomaiden siirtomaana vuoteen 1954, jolloin niistä muodostettiin autonominen alue. Alun perin Alankomaiden Antilleihin kuului myös Aruba, mutta se erotettiin omaksi autonomiseksi alueekseen vuonna 1986.[4]

Alankomaiden Antillit oli tarkoitus lakkauttaa 15. joulukuuta 2008, jolloin Sint Marteenista ja Curaçaosta piti tulla autonomisia maita Alankomaiden kuningaskunnassa Aruban tapaan, ja Bonairesta, Sint Eustatiuksesta ja Sabasta erityisasemassa olevia kuntia.[5] Päätös viivästyi alkuperäisestä aikataulustaan, ja se toteutettiin vasta 10. lokakuuta 2010.[6]

Politiikka muokkaa

Alankomaiden Antillien valtionpäämies oli Alankomaiden monarkki, jota edusti kuvernööri. Ulkopolitiikasta vastasi Alankomaiden hallitus. Sisäpoliittisista asioista päätettiin saarien omissa hallituksissa. Vuonna 2005 saarten hallitus päätti Alankomaiden Antillien hajottamisesta ja vuodesta, 2010 lähtien saarilla on ollut uusi poliittinen asema Alankomaiden kuningaskunnassa.[1]

Talous muokkaa

ABC-saarten taloutta määritti pitkälti Venezuelasta saatu öljy. Curaçao sai tuloja öljynjalostamisesta ja -varastoinnista sekä tankkerien vierailuista saaren kuivatelakoilla. Öljytulojen vähetessä matkailusta muodostui tärkeä elinkeino. Tärkeä talouden tulonlähde oli myös veroparatiisiyhtiöiden isännöinti.[1]selvennä Ennen öljyteollisuutta merkittävin tulonlähde oli kuuluisa Curaçao-appelsiinilikööri.[2]

Väestö muokkaa

Saarilla asuu yli 50 kansallisuuden edustajia. Etninen monimuotoisuus johtuu saaren historiasta, afrikkalaisten orjien jälkeläisiä on saarten väestöstä noin 85 prosenttia.[1] Espanjalaiset uudisasukkaat surmasivat saarten alkuperäisväestön 1500-luvulla.[2] Ensimmäiset eurooppalaiset asukkaat olivat Alankomaiden Länsi-Intian kauppakomppanian työntekijöitä.[1] Alankomaiden Antillien viralliset kielet olivat hollanti ja papiamento, joka on espanjan kreolikieli.[1]

Lähteet muokkaa

  1. a b c d e f g h i Wissen Media Verlag GmbH Gütersloh/München: Maailmalla Amerikka, s. 136–137. Saksa: WSOY, 2004. ISBN 978-951-0-33476-8.
  2. a b c Könemann: Geographica, s. 391. Australia: Random House Australia Pty ltd, 2006. ISBN 978-3-89731-916-5. lähde tarkemmin?
  3. Googlen kartta. Google. Kartan verkkoversio (viitattu 9.9.2015) (englanniksi)
  4. Status change means Dutch Antilles no longer exists BBC News. 10.10.2010. BBC. Viitattu 14.11.2009. (hollanniksi)
  5. Agreement on division of Netherlands Antilles government.nl. Arkistoitu 9.10.2008. Viitattu 9.1.2008. (englanniksi)
  6. Antillen opgeheven op 10-10-2010 1.10.2009. NOS. Arkistoitu 4.10.2009. Viitattu 14.11.2009. (hollanniksi)