Avaa päävalikko

Alankomaiden kuningaskunta

Valtioliitto Euroopassa ja Karibialla
Tämä artikkeli käsittelee nykyistä valtioliittoa. Vuosina 1815–1830 olemassa ollutta valtiota käsitellään artikkelissa Yhdistynyt Alankomaiden kuningaskunta.

Alankomaiden kuningaskunta (holl. Koninkrijk der Nederlanden) on Länsi-Euroopassa sijaitsevista Alankomaista sekä Karibialla sijaitsevista Arubasta, Curaçaosta ja Sint Maartenista koostuva valtioliitto. Aruballa, Curaçaolla ja Sint Maartenilla on äänioikeus koko kuningaskuntaa koskevissa asioissa. Kuningaskunnan nykyinen muoto astui voimaan 28. lokakuuta 1954. Tätä ennen vuodesta 1830 lähtien Alankomaiden kuningaskunta koostui Alankomaista ja sen siirtomaista. Suriname kuului kuningaskuntaan ennen itsenäistymistään vuonna 1975.

Alankomaiden kuningaskunta
Koninkrijk der Nederlanden
Flag of the Netherlands.svg Royal coat of arms of the Netherlands.svg
lippu vaakuna

Kingdom of the Netherlands (orthographic projection).svg

Valtiomuoto perustuslaillinen monarkia
Monarkki Willem-Alexander
Pääministeri Mark Rutte
Pääkaupunki Amsterdam (virallinen)
Haag (hallinnollinen)
Muita kaupunkeja Oranjestad (Aruban pääkaupunki)
Philipsburg (Sint Maartenin pääkaupunki)
Willemstad (Curaçaon pääkaupunki)
Pinta-ala
– yhteensä 41 543[1] km² (sijalla 131)
Väkiluku (2018) 17 151 228[1] (sijalla 61)
– väestötiheys 393 / km²
Viralliset kielet hollanti (de facto)
Lyhenne NL
Motto Je maintiendrai
Kansallislaulu Het Wilhelmus

Sisällysluettelo

HistoriaMuokkaa

Ennen vuoden 1954 valtioasetusta Suriname, Curaçao, Länsi-Uusi-Guinea sekä muut alusmaat olivat Alankomaiden merentakaisia siirtomaita. Tämän jälkeen siirtomaasuhde purettiin ja Surinamen, Curaçaon ja Alankomaiden-Uusi-Guinean ja alusmaiden tästä lähtien Alankomaiden Antillien asema muuttui kuningaskunnan maaksi, ja ne saivat itse päättää sisäisistä asioistaan. Vuonna 1962 Alankomaiden-Uusi-Guinea liitettiin Indonesiaan osana Länsi-Uusi-Guineaa ja vuonna 1975 Suriname irtautui kuningaskunnasta ja itsenäistyi. Vuonna 1986 Aruba irtautui Alankomaiden Antilleista ja muodosti oman autonomisen alueensa kuningaskunnan sisällä. Vuonna 2010 Alankomaiden Antillit jaettiin Arubaan, Curaçaoon, Sint Maarteniin ja kolmeen erityisasemassa olevaan kuntaan.[2]

PerustuslakiMuokkaa

Alankomaiden perustuslaki koskee Euroopassa sijaitsevia Alankomaita sekä kuningaskuntaa kokonaisuutena. Aruballa, Curaçaolla ja Sint Maartenilla on omat perustuslakinsa, hallintonsa ja parlamenttinsa. Yhdessä kuningaskunnan Euroopassa sijaitsevan alueen ja Karibialla sijaitsevien kolmen erityiskunnan kanssa ne muodostavat täysivaltaisen valtion.

MaatMuokkaa

Maa Pääkaupunki Asema Väkiluku (2018)[1] Pinta-ala
(km²)[1]
Asukastiheys
(km² kohden)
Rahayksikkö Muuta
  Alankomaat Amsterdam yhtenäis- eli unitaarivaltio 17 151 228 41 543 410 euro (erityisasemassa olevissa kunnissa Yhdysvaltain dollari) Alankomaihin kuuluu erityisasemassa olevat kunnat: Bonaire, Saba ja Sint Eustatius.
  Aruba Oranjestad yhtenäis- eli unitaarivaltio 116 576 180 648 Aruban floriini (sidottu Yhdysvaltain dollariin kurssilla 1,79 floriinia)
  Curaçao Willemstad yhtenäis- eli unitaarivaltio 150 241 444 338 Alankomaiden Antillien guldeni
  Sint Maarten Philipsburg yhtenäis- eli unitaarivaltio 42 677 34 1255 Alankomaiden Antillien guldeni

Euroopan unioniMuokkaa

Alankomaiden kuningaskunta on Euroopan unionin jäsen. Kuitenkaan Arubaa, Curaçaoa ja Sint Maartenia ei lasketa kuuluvaksi Euroopan unioniin, vaan niillä on merentakaisten alueiden asema. Kuningaskunnan kansalaisuutta ei kuitenkaan jaotella sen osien kesken, joten myös näiden alueiden kansalaiset ovat EU-kansalaisia.

LähteetMuokkaa

  1. a b c d The World Factbook Central Intelligence Agency. Viitattu 22.1.2019. (englanniksi)
  2. Status change means Dutch Antilles no longer exists BBC News. 10.10.2010. BBC. Viitattu 5.6.2016. (englanniksi)

Aiheesta muuallaMuokkaa