Avaa päävalikko

Alankomaiden hallitsija

Wikimedia-luetteloartikkeli

Alankomaiden hallitsijoista oli ensimmäinen vuosina 18061810 hallinnut Ranskan keisarin Napoleon I:n veli Ludvig Bonaparte, jonka Alankomaat vallannut Napoleon asetti perustamansa Hollannin kuningaskunnan nukkevaltion hallitsijaksi. Nykyinen monarkia perustettiin Wienin kongressissa 1815, kun Eurooppaa järjesteltiin uudelleen Napoleonin kukistumisen jälkeen. Tuolloin Alankomaihin kuuluivat myös nykyiset Belgia ja Luxemburg. Belgia itsenäistyi 1830. Vilhelm III:n kuoltua hallitsijaksi tuli hänen tyttärensä Vilhelmiina, mutta Luxemburgin laki ei sallinut naispuolista hallitsijaa, joten Luxemburgin hallitsijaksi tuli Nassaun entinen herttua Aadolf.

Koning der Nederlanden
Tunnus
Tunnus
Koning-willem-alexander-okt-15-s.jpg
Nykyinen
Virka-asunto Amsterdamin kuninkaallinen palatsi
Ensimmäinen Vilhelm I
Kotisivut www.koninklijhuis.nl

Alankomaiden hallitsijoilla on ollut tapana luopua kruunustaan myöhemmällä iällä. Vilhelm I luopui kruunusta poikansa Vilhelmin hyväksi, Vilhelmiina tyttärensä Julianan hyväksi ja Juliana tyttärensä Beatrixin hyväksi. Beatrix luopui kruunusta poikansa Willem-Alexanderin hyväksi, josta tuli Alankomaiden kuningas huhtikuussa 2013.[1]

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. Wallius, Anniina: Kuningatar Beatrix luopuu kruunusta 28.1.2013. Yle Uutiset. Viitattu 3.2.2013.

Aiheesta muuallaMuokkaa