Hollannin kuningaskunta

lyhytikäinen Ranskan nukkevaltio Euroopassa

Hollannin kuningaskunta (holl. Koninkrijk Holland, ransk. Royaume d’Hollande) oli lyhytaikainen Napoleonin luoma valtio Euroopassa vuosina 1806–1810. Se käsitti nykyisen Alankomaiden ja Belgian alueet. Sen hallitsijana oli Napoleonin kolmas veli Louis Bonaparte (hollanniksi Lodewijk).

Hollannin kuningaskunta
Koninkrijk Holland (hollanniksi)
Royaume d’Hollande (ranskaksi)
1806–1810
Flag of the Netherlands.svg Coat of Arms of the Kingdom of Holland (1808).svg

Map Kingdom of Holland 1807-nl.svg

Valtiomuoto perustuslaillinen monarkia
osa  Ranskan ensimmäisen keisarikunnan vasallivaltio
Hallitsija Ludvig I (1806–1810)
Ludvig II (1810)
Pääkaupunki Haag (1806–1808)
Utrecht (1808)
Amsterdam(1808–1810)
Uskonnot protestantismi, roomalaiskatolisuus
Historia
– perustettiin 5. kesäkuuta 1806
– hajosi 9. heinäkuuta 1810
Viralliset kielet hollanti, ranska
Valuutta Alankomaiden guldeni
Motto Eendracht maakt macht
Edeltäjä Batavian tasavallan lippu Batavian tasavalta
Seuraaja Ranskan ensimmäisen keisarikunnan lippu Ranskan ensimmäinen keisarikunta

Louis Bonaparte järjesti maahan yhtenäisen valuutan ja lain Ranskan mallin mukaan. Hän ei kuitenkaan selviytynyt tehtävästään Napoleonin vaatimusten mukaan: salakuljetus oli laajaa, eikä Britannian vastainen saarto pitänyt. Maan armeija ei myöskään ollut riittävän puolustuskykyinen. Vuonna 1809 britit nousivat maihin Walcherenissa Zeelandissa ja käyttivät myös ensimmäistä kertaa Congreve-raketteja.[1]

Eteläisimmät maakunnat, Brabant ja Zeeland, liitettiin vuonna 1810 Ranskaan, mitä seurasi samana vuonna koko maan annektoiminen Ranskaan.[1]

Britit valloittivat vuonna 1811 Alankomaiden Itä-Intian ja nimittivät sir Thomas Rafflesin sen kuvernööriksi, kunnes palauttivat alueet Yhdistyneelle Alankomaiden kuningaskunnalle vuonna 1816. Jo vuonna 1806 oli alankomaalainen siirtokunta Kapmaassa joutunut brittien valloittamaksi, joiden vallan alaisuuteen se myös jäi.[1]

Ranskalaiset vetäytyivät Hollannin alueen pohjoisosista vuonna 1813 ja eteläosista vuonna 1814.[1]

LähteetMuokkaa

  • Van der Toorn, Wout: Logbook of the Low Countries. Fulton Books, 2015. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)

ViitteetMuokkaa

  1. a b c d Van der Toorn 2015.

Aiheesta muuallaMuokkaa